Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10388

Projektin nimi: Yhdessä oppien ja asuen

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 31.8.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Korpisaaren säätiö, Etelä-Pohjanmaan Opisto

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0536496-2

Osoite: Opistontie 111

Puhelinnumero: 06-4256000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.epopisto.fi

Projektin kotisivun osoite: www.epopisto.fi/projektit_ja_hankkeet/yhdessa_oppien_ja_asuen.php

Vastuuhenkilön nimi: Kyösti Nyyssölä

Asema: Rehtori

Sähköposti: kyosti.nyyssola(at)epopisto.fi

Puhelinnumero: 06-4256 106

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Jyväskylän, Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan

Kunnat: Ilmajoki, Kauhajoki, Lappajärvi, Jyväskylä, Kurikka, Lapua, Seinäjoki, Ähtäri

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmä on opiskelija-asumisen tehtävissä toimivat henkilöt, jotka muodostavat kehittäjäverkoston. Verkosto käsittelee työssään esille tulevia ongelmia, testaa uusia käytänteitä ja mahdollistaa hyvien käytänteiden jakamisen. Toimijat voivat hyödyntää jaettuja kokemuksia omassa työssään.
Toinen kohderyhmä on Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Sedu, Ilmajoentien, toimipisteen asuntolassa asuvat opiskelijat, joiden elämänhallintaa pyritään parantamaan kokeiltavan ja kehitettävän valmennusmallin avulla.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Opiskelijat, jotka asuvat kehittäjäverkostoon kuuluvien toimijoiden koordinoimissa opiskelija-asuntoloissa. He hyötyvät opiskelija-asumisen palvelujen kehittymisestä projektissa syntyvän valmennusmallin myötä.

Välillisiä kohderyhmiä ovat myös eri oppilaitokset, kuntien nuorisotoimet ja opiskelija-asuntoja tarjoavat organisaatiot.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23, joista naisia 16

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kotoa opiskelijaelämään siirtyvä, nuori tarvitsee ohjausta monella elämänhallinnan osa-alueella. Nuorta on ohjattava muun muassa itsenäiseen asumiseen, aikuiseksi kasvamiseen ja mielekkääseen vapaa-ajantoimintaan. Ongelma on nuorilla usein oman toiminnan ohjauksen taidoissa, jotka kehittyvät nuorelle viimeisenä. Omantoiminnan ohjauksella tarkoitetaan kykyä säädellä ja suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöä.
Yhdessä oppien ja asuen -projektissa luodaan menetelmä, jonka avulla nuorien oman toiminnan ohjausta tuetaan. Menetelmän avulla tavoitetaan ne nuoret, jotka tarvitsevat tukea oman toiminnan ohjauksessa. Keskeisiä elämänhallinnan osa-alueita, joihin projektissa kiinnitetään huomiota, ovat itsenäinen asuminen, opiskelu ja vapaa-aika. Projektin myötä kehitettävän menetelmän avulla opiskelijoiden elämänhallintaan liittyviä ongelmia voidaan vähentää ja niihin pystytään reagoimaan entistä nopeanmin.
Projektin kohderyhmään kuuluvat ammatillista perustutkintoa Etelä-Pohjanmaan Opistossa, Koulutuskeskus Sedun opetuspisteissä, Suupohjan ammatti-instituutissa, Kurikan ammattioppilaitoksessa, Ähtärin ammatti-instituutissa, Lapuan kristillisessä opistossa ja Kauhajoen evankelisessa opistossa suorittavat opiskelijat. Projektissa kehitettävän menetelmän suunnittelussa on mukana konsultaatiopalvelujen kautta Niilo Mäki Insituutti. Projektissa mukana olevien oppilaitosten erilaisten asuntolamuotojen tarkastelun kautta vertaillaan yhteistyössä erilaisia käytäntöjä ja kokemuksia.
Yhteistyössä toimijaverkoston, käytännön kehitystyön ja Niilo Mäki Instituutin kanssa luodaan materiaali ohjauksen tuen havainnointiin, valmennusmateriaali yksilö- ja ryhmänohjaukseen, ohjeistus valmennustoimintaan sekä ympäristön struktuuria selkeyttävä materiaali.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin käynnistyttyä siitä tiedotetaan projektiin kuuluvien oppilaitosten yhteyshenkilöille. Verkostotoimijat tiedottavat projektista oman organisaationsa henkilökunnalle ja opiskelijoille marraskuussa 2008 järjestettävän verkostopäivän jälkeen.
Marraskuussa 2008 hankkeesta järjestetään myös median edustajille tiedotustilaisuus.
Projektin kuluessa siihen liittyvistä asioista tiedotetaan niin oppilaitosten sisällä kuin muillekin toimijoille esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Projektipäällikkö seuraa tiedotuksen toteutumista ja esimerkiksi kirjaa mediaseurantaraporttiin, miten hanke on ollut esillä mediassa ja miten tiedotus on onnistunut.
Projektille luodaan oma internet-sivu Etelä-Pohjanmaan Opiston internet-sivustolle joulukuun 2008 loppuun mennessä. Verkostotoimijoiden kehittämistyötä ja yhteydenpitoa varten hankkeelle perustetaan Moodle-oppimisympäristöön oma hankefoorumi vuoden 2008 loppuun mennessä.
Projektin tiedottamisessa sekä internet-sivujen luomisessa ja päivittämisessä hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan Opistolla työskentelevän tiedottajan ja atk-tukihenkilön työpanosta. Opiston tiedottaja tekee hankkeelle yhteistyössä projektipäällikön ja -työntekijän kanssa tiedotussuunnitelman tammikuuhun 2009 mennessä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa hyödynnetään hyvien käytäntöjen levittämisessä Kansanopistoyhdistystä ja G-laatuopistojen verkostoa. Hyvien käytäntöjen levittäminen ajoittuu erityisesti vuoteen 2010, jolloin on kehitetty konkreettinen oman toiminnan ohjauksen menetelmä.
Etelä-Pohjanmaan Opiston Nuorisoalan koulutus- ja kehittämiskeskus järjestää projektissa kehitetyistä hyvistä käytännöistä alueellista ja valtakunnallista koulutusta opiskelija-asuntoloiden työntekijöille.
Hyvistä käytännöistä tiedotetaan projektissa mukana olevissa oppilaitoksissa sekä heidän yhteistyöverkostoissaan.
Tiedottamisessa hyödynnetään lisäksi muun muassa Opinlakeus-verkostoa.
Projektin loppupuolella tuloksista tiedotetaan myös Niilo Mäki Instituutin kautta.
Hankkeen vaiheista ja projektissa kehitetyistä käytännöistä ja tuloksista tiedotetaan koko projektin ajan hankkeen internet-sivuilla.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 86 769

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 86 769

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 118 552

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 110 356

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projekti pureutui nuorten itsenäisen elämän ensiaskeliin liittyviin haasteisiin. Opiskelijaelämään siirtyvä nuori tarvitsee ohjausta monissa eri elämänhallintataidoissa.
Tuen ja ohjauksen tarvetta on muun muassa opiskelussa, asumisessa ja vapaa-ajan käytössä.
Ongelma on usein nuoren oman toiminnan ohjauksen taidoissa eli kyvyssä säädellä ja suunnitella omaa toimintaa ja ajankäyttöä. Nämä taidot kehittyvät nuorelle yleensä viimeisenä.
Projektissa luotiin toiminnan ohjauksen tukemisen malli nuorten kanssa työskenteleville.
Projektin varsinainen kohderyhmä oli opiskelija-asumisen tehtävissä toimivat henkilöt, jotka muodostivat maakunnallisen verkoston. Verkosto on nuorten parissa yksinäistä työtä tekevien tuki- ja kehittäjäverkosto, joka jää pysyväksi toimintamuodoksi projektin päättymisen jälkeen.
Projektin kohderyhmää olivat myös Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Sedu Ilmajoentien toimipisteen asuntoloissa asuvat opiskelijat. Opiskelijat hyötyvät projektin tuloksista, koska heidän elämänhallintaansa parannetaan ja ympäristöä selkeytetään.
Projektin toteutukseen on osallistunut kymmenen toisen asteen oppilaitosta ja konsultointipalvelujen tuottajana projektiin on osallistunut jyväskyläläinen Niilo Mäki -instituutti.
Projekti aktivoi nuoria osallistumaan aktiivisesti oppilaitoksissa vapaa-ajan toimintaan. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä projektin myötä lisääntyneeseen ohjattuun vapaa-ajan toimintaan.
Projektin aikana opiskelijoiden roikkuviin opintoihin on voitu puuttua ja ohjata opiskelijoita rästipajaan.
Oppilaitosympäristössä olevat nuoret hyötyvät toiminnanohjauksen merkityksellisyyden korostamisesta ja läpinäkyväksi tekemisesä sekä strukturoidummasta ympäristöstä.
Opiskelijan näkökulmasta projektin tärkeimpiä tuloksia on se, että opiskeluympäristö on järjestetty siten, että opiskelijan toiminnanohjauksen vaikeudet voidaan havaita ja niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Projektin tärkeimpiä tuloksia on se, että projektissa on hahmotettu näkyväksi sitä minkälaisessa ympäristössä ja minkälaisin tukitoimenpitein opiskelija voi parhaiten onnistua uuden elämänvaiheensa haasteisa. Projektissa on tehty näkyväksi ja dokumentoitu sellaista toimintaa, joka on tähän asti ollut "näkymätöntä". Opiskelija-asumisen ja opiskelijoiden vapaa-ajan ohjaamisen nostaminen puheenaiheeksi ja käsittelyyn on tärkeä askel opiskelija-asumisen kehittämisessä ja uudenlaisen yhteisöllisyyden luomisessa.