Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10390

Projektin nimi: Urabaarista eteenpäin

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.9.2008 ja päättyy 31.3.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0502454-6

Osoite: Lehtimäentie 1 D, PL 7770

Puhelinnumero: 09 231999

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.omnia.fi

Projektin kotisivun osoite: www.urabaari.fi

Vastuuhenkilön nimi: Kirsi Mikkola

Asema: Kehittämisjohtaja

Sähköposti: kirsi.mikkola(at)omnia.fi

Puhelinnumero: 050-3005702

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pääkaupunkiseudun aikuisohjaajat ja - kouluttajat sekä koulutuksenjärjestäjien tiedottajat/viestinnän asiantuntijat.

Työelämän osalta varsinaisena kohderyhmänä ovat toiminnan kehittämisessä sekä pilotoinnissa mukava olevat yritykset sekä työyhteisöt.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat mm. ne aikuiset, jotka haluavat suorittaa puuttuvan tutkinnon, osatutkinnon tai tarvitsevat muuta lisä- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi kohderyhmänä ovat ne, jotka haluavat vaihtaa tai joutuvat vaihtamaan ammattia tai alaa. Kohderyhmän aikuiset ovat työssä olevia, työttömiä tai työelämän ulkopuolella olevia pääkaupunkiseudulla asuvia. Toisen välillisen kohderyhmän muodostavat muut pääkaupunkiseudun pk - yritykset ja työyhteisöt. Nämä ryhmät hyötyvät projektissa kehitettävistä malleista.

Hyvien käytänteiden levittämisen kautta muut alueen ja koko Suomen aikuiskoulutusorganisaatiot,sekä muut kuin pk- yritykset, yrittäjäjärjestöt ja työvoimaviranomaiset.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 89, joista naisia 68

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Urabaarista eteenpäin projekti

Projektia koordinoi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Hankkeessa ovat mukana kumppaneina; Helsingin kaupungin Opetusvirasto, Ami-säätiö, AEL, Vantaan ammattiopisto Varia, Espoon kaupunki suomenkieleisen koulutuksen tulosyksikkö, Helsingin seudun erilaiset oppijat ry, RastorCollege, Liiketalousopisto Helsinki-Malmi/Helmi, MJK-instituutti, Helsigin Diakoniaopisto, Markkinointi-instituutti, Rateko, Siikarantaopisto, Kauppakamari-instituutti, Haaga-Instituutti säätiö, Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitos -Atk - Instituutti.

Urabaarista eteenpäin - projekti jatkokehittää pääkaupunkiseudun Nosteen koulutuksenjärjestäjien 15.9.2007 perustamaa aikuisten ohjaus- ja neuvontapiste Urabaaria Helsingin Lasipalatsissa.

Tavoitteet:
Projektin päätavoitteena on aikuisten ohjauksen ja neuvontapalvelujen kehittäminen pääkaupunkiseudulla. Alatavoitteita ovat:
1. Urabaarin tunnettavuuden lisääminen.
2. Urabaarin ohjaustoiminnan laajentaminen palvelemaan yritysyhteistyötä.Yrityksiin suutantautuvan ohjauksen ja neuvonnan yhteistyömalli kehittäminen, pilotointi ja vakiinnuttaminen.
3. Henkilöohjauksen laadun kehittäminen sekä perehdytysohjelma uusille ohjaajille.
4. Urabaarin verkkosivujen ja Intranetin kehittäminen palvelemaan pääkaupunkiseudun yksittäisiä asiakkaita sekä yrityksiä.
5. Yhtenäiset yritysyhteistyölomakkeet.

Kohderyhmä:
Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat pääkaupunkiseudun aikuisohjaajat ja - kouluttajat sekä koulutuksenjärjestäjien tiedottajat/viestinnän asiantuntijat. Työelämän osalta kohderyhmänä ovat toiminnan kehittämisessä sekä pilotoinnissa mukava olevat yritykset. Välillisiä kohderyhmiä ovat aikuiset, jotka haluavat suorittaa puuttuvan tutkinnon, osatutkinnon tai tarvitsevat muuta lisä- ja täydennyskoulutusta, sekä muut pääkaupunkiseudun pk - yritykset.

Toimenpiteet:
Projektissa mukana olevien koulutusorganisaatioiden sekä yrityksen edustajien kesken muodostetaan eri kehittämisen osa-alueisiin asiantuntijaverkostot. Nämä verkostot laativat kehittämis-ja pilotointisuunnitelmat, jotka toteutetaan ja arvioidaan. Suunnitelmaa täsmennetään koko projektin ajan.

Tuotteet:
Projektin lopputuloksena on yksittäisten henkilöiden sekä yritysten hakevan vaiheen ohjauksen ja neuvonnan yhteistyömalli, Urabaari brändi, perehdyttämisohjelma ja yrityksiin menevät yhtenäiset lomakkeet.

Vaikutukset:
Urabaarin moniammatillisen yhteistyöverkoston ja -kumppaneiden kanssa lisätään koulutusorganisaatioiden kouluttajien ja ohjaajien ammattitaitoa ja osaamista. Mukana olevien organisaatioiden toimintamallit kehittyvät yhtenäisiksi hakevan vaiheen ohjaus-ja neuvontatyön osalta.Yhteinen näkemys ohjauksen- ja neuvontatoiminnan mallista mahdollistaa jatkossa Urabaarissa ohjausta saaneen asiakkaan saumattoman siirtymisen koulutukseen ja työelämään.
Projektin avulla luotava Urabaari brändi nostaa esille pääkaupunkiseudun aikuiskoulutumahdollisuudet sekä helpottaa ja lisää koulutukseen hakeutumista.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Ensimmäisessä vaiheessa tiedotus kohdistuu kumppaneiden ja yhteistyötahojen henkilöstöön, jotta kaikilla hankkeessa mukana olevilla on yhteinen käsitys ja yhteinen tahtotila hankkeesta. Toteutustapana ovat yhteiset tapaamiset, mukana olevissa organisaatioissa järjestettävät sisäiset tiedotustilaisuudet. Nämä toimenpiteet painotuvat hankkeen alkuun mutta tiedotustilaisuuksia järjestetään myös hankkeen aikana. Alueen pk-yrityksille järjestetään hankkeen alussa alakohtaisia tiedotustilaisuuksia ja heitä lähestytään myös kirjeitse sekä yrittäjäjärjestöjen tiedotuskanavia hyväksi käyttäen. Yleistä tietoa Urabaarin toiminnasta annetaan paitsi lehti-ilmoittelulla myös osallistumalla pääkaupunkiseudulla järjestettäviin tapahtumiin, joissa kokoontuu kohderyhmän aikuisia. Urabaarissa järjestettävistä alakohtaisista tilaisuuksista ja muista tapahtumista pyritään saamaan kiinnostumaan paitsi alueen lehdet niin myös muut mediat (paikallisradiot). Urabaarin tapahtumista, toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan myös mukana olevien kumppaneiden omilla verkkosivuilla sekä Urabaarin verkkosivuilla. Tuloksista tiedotetaan kirjoittamalla artikkeleita ja raportoimalla benchmarkaus käynneistä. Yksityiskohtainen tiedotus- ja markkinointisuunnitelma tehdään välittömästi hankkeen alussa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Urabaari hankkeessa hyvät käytännöt leviävät kumppanuus- ja yhteistyöverkoston kautta osanottajille sekä oppilaitosten kouluttajille ja opinto-ohjaajille, mukana olevien yritysten edustajille kuntien opetus- ja sivistystoimen virkamiehille sekä työvoimahallinnon virkamiehille. Hankkeen raportit ja muu tiedotusaineisto julkaistaan myös Urabaarin verkkosivuila, josta ne leviävät valtakunnallisesti. Hyvistä käytänteistä tehdään myös lehtiartikkeleita ja hankkeen lopussa julkaistaan hyvistä käytänteistä, projektista loppuraportti, joka lähetetään mm. eri alueiden vastaavien hankkeiden yhteyshenkilöille. Seminaareja järjestetään kaksi kertaa vuodessa, ohjaajille, kouluttajille sekä yrityksillä ja muille asiasta kiinnostuneille.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 489 888

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 453 541

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 583 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 533 479

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta-, ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla

9. Loppuraportin tiivistelmä

Urabaarista eteenpäin - projektin lähtökohtana olivat Urabaarin pilotista (6.9.2007 - 16.9.2008) nousseet tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämistarpeet pääkaupunkiseudulla.

Projektin päätavoitteena oli aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen pääkaupunkiseudulla.

Alatavoitteita olivat:
1. Urabaarin tunnettavuuden lisääntyminen
2. TNO - mallin rakentaminen Urabaarin yritysyhteistyöhön ja sen pilotointi
3. TNO - yksilöpuolen ohjauksen laadun kehittämien ja pilotointi sekä perehdytysohjelman laatiminen
4. Urabaarin verkkosivujen ja intranetin kehittäminen
5. Yritysyhteistyössä käytettävien lomakkeiden yhtenäistäminen

Kehittämistyö tehtiin tiimityönä. Tiimejä muodostettiin seuraavasti: viestintä- ja markkinointi tiimi, yritysyhteistyö tiimi sekä yksilöohjauksen kehittämisen tiimi. Toiminnassa mukana ns. tukevana työryhmänä oli myös valmistelutyöryhmä, joka koostui kumppaniorganisaatioiden työntekijöistä, joilla oli päätäntä valtaa oman organisaationsa sisällä. Tämä työryhmä tuki projektipäällikköä toiminnassa. Ohjausryhmässä istui vain organisaatioiden johtajia, täten he olivat tietoisia toiminnan etenemisestä reaaliajassa ja se mahdollisti toiminnan jatkon suunnittelun heti organisaatioiden ylätasolla.

Projektin toteutus eteni aikataulussaan kaikkien muiden paitsi yritysyhteistyömallin pilotoinnin kohdalla. Pilotoinnin kanssa samaan aikaan osui maailmanlaajuinen taantuma, joka hidasti pk-yritysten kanssa tehtävää pilotointia. Pilotointia tehtiin kuitenkin mm. Valtion eri laitosten sekä yksin yrittäjien kanssa. Näin saatiin hyvää tuntumaa yrityspuolen TNO- palvelumallista ja sen toimivuudesta. Viimeinen alatavoite yritysyhteistyössä käytettävien lomakkeiden yhtenäistäminen poistettiin tavoitteiden joukosta heti projektin alettua, sen katsottiin olevan niin laajan, että se vaatisi aivan oman projektin toteutuakseen.

Ongelmaksi projektin toteutuksessa nousi kuntarahoitusosuuden kerääntyminen, jonka vuoksi projektin rahoitussuunnitelma jouduttiin muuttamaan ja budjettia pienentämään. Rahoituksen pienentyminen vaikutti mm. viestintä- ja markkinointi toimintaan ja siten Urabaarin tunnettavuuden lisääntymiseen. Viestintä- ja markkinointityöryhmä oli kuitenkin äärimmäisen innovatiivinen ja kekseliäs, ja sai aikaan paljon hyvin pienellä budjetilla.

Projektin yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyö sujui erinomaisesti projektia eteenpäin vieden. Osallistujia/organisaatioita projektissa oli kahdella tasolla. Virallisina kumppaneina oli koulutusorganisaatioita sekä Espoon kaupunki, jotka osallistuvat projektin kustannuksiin sekä toisaalta yhteistyökumppaneina olivat mukana virallisten kumppanien ohella mm. Helsingin yrittäjät ry, pääkaupunkiseudun TE - toimistot, Helsingin kauppakamari jne.

Projektin tuloksena saatiin aikaa pääkaupunkiseudun aikuiskoulutuksen järjestäjille toimiva TNO - ohjausmalli sekä sitä tukevat; mentorointi, koulutus ja perehdytys, jotka ovat siirrettävissä hyvin eri konteksteihin.

Toisena tärkeänä projektin tuloksena mainittava asia on koulutuksenjärjestäjien substanssiosaajien verkostoituminen, viestinnän ja markkinoinnin, ohjaajien sekä yritysyhteistyöpuolen kohdalla. Ohjaajat verkostoituivat myös TE - puolen koulutusneuvojien kanssa perustaen yhteisen säännöllisesti tapaavan tavoitteellisen työryhmän.

Urabaaritoiminta jatkuu verkostomaisena toimintana, vieden ohjausosaamista enenevässä määrin koulutusorganisaatioiden sisälle ja asiakkaiden lähelle.