Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10396

Projektin nimi: Korkea-asteen aikuiskoulutuksen resurssiverkoston kehittäminen - Ressu

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Tampereen yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, Seinäjoen palveluyksikkö

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0986674-0

Osoite: PL 147

Puhelinnumero: +358 50 5189074

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.uta.fi/

Projektin kotisivun osoite: www.facebook.com/home.php?#!/profile.php?ref=pr

Vastuuhenkilön nimi: Marjatta Jokisuu

Asema: koulutuspäällikkö

Sähköposti: marjatta.jokisuu(at)uta.fi

Puhelinnumero: +358 50 5189074

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan

Kunnat: Ilmajoki, Kauhajoki, Alajärvi, Kuortane, Karijoki, Kauhava, Lappajärvi, Isojoki, Kurikka, Evijärvi, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Teuva, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat korkea-asteen aikuiskoulutusta Etelä-Pohjanmaalla järjestävät oppilaitokset ja niiden johto-, suunnittelu- ja opetushenkilöstö. Projektin koulutuksiin voivat osallistua myös alueen muiden oppilaitosten, organisaatioiden, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen henkilöstö, jotka ovat kiinnostuneita aikuiskoulutuksen kehittämisestä maakunnassa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti projektin toiminta kohdistuu myös toisen asteen ja ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutushenkilöstöön, aluekehittäjäorganisaatioihin sekä korkea-asteen aikuiskoulutuspalvelujen käyttäjiin, kuten kuntiin, yrityksiin, organisaatioihin ja yksittäisiin aikuisopiskelijoihin.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 114, joista naisia 76

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Korkea-asteen aikuiskoulutuksen resurssiverkoston kehittäminen (Ressu) -hankkeella kehitetään alueellisia korkea-asteen aikuiskoulutuspalveluja vahvistamalla koulutusorganisaatioiden verkostoa ja asiantuntemusta sekä kehittämällä niiden työelämälähtöisiä toimintamalleja. Hankkeella tuetaan ja kehitetään erityisesti korkea-asteen aikuiskoulutuspalveluja, joita tuotetaan sekä yksilötasoisiin että yritys- ja työelämälähtöisiin tarpeisiin. Keskeisiä sisällöllisiä painopistealueita ovat työelämälähtöiset ja myös uudet täydennyskoulutusmuodot, osaamisen tunnistava kysyntä- ja työelämälähtöinen koulutussuunnittelu, korkea-asteen aikuisopiskelun ja urakehityksen ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä resurssiverkoston asiakaslähtöinen toimintakonsepti ja hyvä verkostoyhteistyö. Hankkeen toteutuksessa on mukana etelä-pohjalaisten korkea-asteen aikuiskoulutusorganisaatioiden verkosto, johon kuuluvat Seinäjoen yliopistokeskus ja sen yliopistoyksiköt, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset, jotka tarjoavat korkea-asteen, avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeessa pyritään monipuoliseen ja vaikuttavaan viestintään, tarkoituksenmukaisin viestintätapa valiten. Hankkeessa toteutetaan sekä sisäistä että ulkoista viestintää. Sisäisen tiedotuksen välineitä ovat mm. säännöllisesti ilmestyvät, teemakohtaiset ja kohdennetulle joukolle välitetyt RESSU-uutiskirjeet sekä erilaiset sähköpostilistat. Ulkoisen tiedotuksen välineitä ovat erilaiset paikalliset ja valtakunnalliset tapahtumat ja niissä tapahtuva viestintä, verkoston omat asiakaslehdet sekä facebook. Toteutuksen aikana tiedotetaan projektin toimenpiteistä, koulutustilaisuuksista ja tapahtumista uutiskirjeellä sekä esim. blogi-tyyppisesti raportoidaan projektin etenemisestä sekä saaduista tuloksista. Koulutustilaisuuksista ja seminaareista tiedotetaan lisäksi lehti-ilmoituksilla, esitteillä ja Roll-upilla. Projektin kohderyhmälle ja verkoston jäsenille perustetaan tarvittaessa Moodle-oppimisympäristö, jonne kootaan verkoston sisäinen sekä projektin koulutustilaisuuksiin liittyvä opiskelumateriaali. Projektista tiedotetaan Seinäjoen yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyöfoorumille sekä muille verkostotahoille, Suomen yliopistokeskusten yhteisissä tapaamisissa sekä muissa alueellisissa ja valtakunnallisissa aikuiskoulutusverkostoissa, joita eri puolilla maata toimii.
Hankkeessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Vaikuttavaa viestintää -seminaarissa saatuja viestintätyökaluja.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittämisessä hyödynnetään eri toimijatahojen kansallisia verkostoja, kuten yliopistokeskukset, yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset, avoin yliopisto, ammattikorkeakoulut, kesäyliopistot, kansalaisopistot ja kansanopistot ja näiden taustayhteisöt. Pirkanmaalla on suunnitteilla vastaava aikuiskoulutusverkosto, jonka toiminnassa TYTin Tampereen yksikkö on mukana. Yksittäisiä tiedossa olevia tapahtumia, joissa projektista voidaan tiedottaa on mm. Suomen yliopistokeskusverkoston vuosittain järjestämät yliopistokeskuspäivät ja kaksipäiväinen työseminaari (vuonna 2008 Kokkolassa, vuonna 2009 Porissa ja vuonna 2010 Lahdessa), Seinäjoen yliopistokeskuksen vuosittain järjestämät yliopistokeskuspäivät Seinäjoella sekä mm. Aikuisopiskelijan viikko -tapahtumat ja muut messutapahtumat (ml. kauppakeskustapahtumat). Hankkeen toimintaa käsitellään myös projektin osana järjestettävissä Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta -seminaareissa.
Tietoa ja kokemuksia hankkeesta välitetään mm. tutustumismatkojen aikana. Hanketta esitellään myös mm. avointen yliopistojen alueseminaareissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 139 658

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 139 658

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 180 239

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 180 239

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena oli kehittää alueellisia korkea-asteen aikuiskoulutuspalveluja vahvistamalla Etelä-Pohjanmaalla toimivien korkea-asteen aikuiskoulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden verkostoa, asiantuntemusta ja yhteistyömalleja sekä kehittämällä resurssiverkoston yhteinen asiakaslähtöinen toimintakonsepti.

Projektissa on toimittu kolmessa teemaryhmässä, joiden tuotoksia on koottu yhteen verkostoryhmässä ja työstetty verkoston alueelliseksi toimintamalliksi. Teemaryhmät on muodostettu korkea-asteen aikuiskoulutuksen nykytarjonnan eri muodoille, joita ovat avoin ja tutkintotavoitteinen koulutus, ammatillinen täydennyskoulutus ja jatko-opintojen tukeminen. Teemaryhmissä on tuotettu ajankohtaista tietoa ja kaikille tarpeellisia työvälineitä yhteiseen käyttöön toteuttamalla yhteistä markkinointia, kyselyjä ja suunnittelua. Verkostoryhmässä on työstetty resurssiverkoston tulevaa toimintamallia sekä arvioitettu sitä toimijaorganisaatioissa ja niiden kehittämis- ja päätöksentekoryhmissä. Toimintamallin luonnosversioita on esitelty myös laajemmille verkostoille valtakunnallisessa aikuisten ohjaus- ja neuvontatyön koulutuksessa ja yliopistokeskusten yhteisessä työseminaarissa.

Projektissa on tuotettu yhteistä markkinointimateriaalia mm. päivittämällä yhteinen esite koulutustarjonnasta ja ideoimalla ja tuottamalla roll up -juliste messumarkkinointiin. Sanomalehdissä on ollut yhteisiä koulutusilmoituksia, on osallistuttu koulutusmessuille ja toteutettu yhteisiä kauppakeskustapahtumia koulutusten ja palvelujen markkinoimiseksi. Hankkeessa on ideoitu ja järjestetty verkoston yhteistyönä uudenlainen elokuinen markkinointitapahtuma Avoimen iltamat. Alueen akateemisesti koulutetuille on laadittu kysely, jolla selvitettiin täydennyskoulutukseen osallistumiseen liittyviä tekijöitä. Kyselyn tulokset ovat koko verkoston hyödynnettävissä. Projektissa on lähdetty yhteistyöhön toisen asteen aikuiskoulutuksen ja TE-toimiston kanssa yhteisen TNO-palvelupisteen aikaansaamiseksi.

Verkoston oman osaamisen kehittäminen toteutettiin järjestämällä Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta -seminaareja sekä Työelämälähtöisen koulutussuunnittelun asiantuntijaohjelma Telko. Koulutusohjelman kesto oli 9 kk ja laajuus 15 op, johon sisältyi 6 lähiopetuspäivää, työelämän tutustumisjakso Telko-tet sekä itsenäistä työskentelyä. Telko-koulutuksen sisältöteemat olivat työelämän moninaisuus, ennakointiosaaminen, pedagoginen osaaminen ja oman osaamisen kehittäminen. Koulutukseen sisältyvä työelämäjakso Telko-tet voi olla ajatuksena erikoinen ja outo, kun osallistujina on pitkään työelämässä olleet ja jatkuvassa työelämäyhteistyössä olevat koulutusasiantuntijat. Projektissa toteutetun koulutuksen tet-kokemukset olivat kuitenkin niin positiivisia ja rohkaisevia, että tämän tyyppinen työelämän tutustumisjakso ohjauksineen ja raportointeineen kannattaa koulutussuunnittelun asiantuntijuuden kehittämiseen liittää.

Projekti on ollut rinnakkaishanke Opin ovi Etelä-Pohjanmaa -hankkeelle, jolloin on voitu toimia myös kouluasteiden rajapinnoilla ja rakentaa koko aikuiskoulutuksen alueellista verkostoa. Projektivastaavat ovat mm. tuottaneet yhteisraportin Aikuisten TNO-palvelujen toimintamallin kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla sekä osallistuneet ohjausalan valtakunnallisiin tapahtumiin. Projekti on aktivoinut yhteistyötä myös työhallinnon suuntaan järjestämällä yhteisen infotilaisuuden korkea-asteen koulutus- ja ohjauspalveluista. Konkreettinen koko kentän yhteistyömahdollisuus alueen aikuiskoulutuspalvelujen kehittämisessä on ns. palvelupistemallin kehittäminen sekä aikuisopiskelijan viikon tapaisen tapahtuman yhteinen järjestäminen tulevina vuosina.

Projektin tuloksena on kuvattu korkea-asteen aikuiskoulutuksen resurssiverkoston toimintamalli, joka on tapa jäsentää korkea-asteen alueellista toimijakenttää ja organisoida olemassa olevia resursseja aikuiskoulutuksen asiakkaan näkökulmasta tehokkaasti, systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Malli sisältää vastuunjaon määrittelyt ja alustavat tehtäväkuvaukset eri toimijatahoille sekä esityksen nimetä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortioon aikuiskoulutuksen johtoryhmä ja sen työrukkasina toimivat kaksi asiantuntijateemaryhmää.

Projektin toteutustapa teemaryhmineen ja verkostoryhmineen on sinällään harjaannuttanut verkostoa toimintamallin mukaiseen yhteistyöhön. Projektin tuloksena on tuotettu käytännön markkinointityökaluja, tapahtumia, täydennyskoulutustietoa ja omaa osaamista ylläpitäviä ja kehittäviä koulutusmalleja. Projektin tuloksena on rakennettu yhteistyön siltoja koko aikuiskoulutuksen toimijakenttään ja työhallintoon sekä linjattu yhteistyötä konkreettisin yhteistyömuodoin myös eteenpäin. Projektin tuloksena on syntynyt yhteistä ymmärrystä ja dokumentoitua aineistoa, jonka pohjalta on hyvät valmiudet tehdä myös aikuiskoulutuksen alueellista strategista suunnittelua ja kehittämistä.