Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10412

Projektin nimi: Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2008 ja päättyy 30.6.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lapin yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Osoite: Yliopistonkatu 8 / PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ulapland.fi

Projektin kotisivun osoite: www.ulapland.fi/kym

Vastuuhenkilön nimi: Seppo Aho

Asema: Varadekaani, kehitysjohtaja

Sähköposti: seppo.aho(at)ulapland.fi

Puhelinnumero: 040 743 4604

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Ristijärvi, Puolanka, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Vaala, Kuhmo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Koulutuksen valitaan 30 soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai soveltuvan amk-tutkinnon suorittaneita Kainuusta (tavoitteena 75 %). Soveltuvia tieteen- ja ammattialoja ovat mm. kaupan ja matkailun, kulttuurin, yhteiskuntatieteen ja humanistiset alat. Opiskelijat otetaan tutkintoon voimassa olevan yliopistolainsäädännön säädösten ja yliopistojen opiskelijavalintaperusteiden mukaisesti, joissa sovelletaan EU-maiden auktorisoimaa Bolognan sopimusta yliopistollisista tutkinnoista. Niiltä, joilla ei ole yliopistollista kaadidaattitutkintoa, edellytetään tutkinnon rinnalla suoritettavia täydentäviä ns. siltaopintoja. Ohjelmaan otettavilta edellytetään kohtuullisen runsasta työkokemusta ja ohjelman toteutus jaksotetaan niin, että se sopii työssäkäyville. Kulttuurialan yrittäjiksi, maakunnallisen ja kunnallisen kulttuuritoimen piiriin ja kulttuurijärjestötoimintaan ja itsenäiseen tuottamiseen, johtamiseen ja kuraattoritoimintaan tähtäävät henkilöt. Henkilöitä rekrytoidaan paitsi yritysten piiristä, myös niiden joukosta, jotka aikovat yrittäjiksi. sekä ohjelma- ja matkailupalvelualoille pyrkivät.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Maakunnalliset ja kunnalliset kulttuurihenkilöt sekä kulttuurijärjestöt. Näiden osalta ja yhteistyössä niiden kanssa voidaan tuottaa kulttuurituotteita elokuvista ja teatteriesityksistä kirjallisiin tuotteisiin, äänikirjoihin ja DVD-tuotteisiin.
Kainuun maakunnalliset ja kunnalliset kulttuurilaitokset ja -viranomaiset,- yritykset ja -järjestöt sekä erilaiset kulttuuritapahtumat ja -hankkeet.
Lapin yliopiston Venäjä-keskus, Cross-Border University sekä Lapin ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteinen Finn-Barents -keskus.
Kajaanin yliopistokeskuksen tietojenkäsittelytieteen yksikkö, opettajankoulutusyksikkö, aikuiskoulutusyksikkö ja Lönnrot-instituutti.
Kajaanin ammattikorkeakoulu.
Kainuun Yrittäjät ry.
Kainuun Etu Oy.
Kainuun kunnat.
Kainuun maakunta -kuntayhtymä.
Kulttuuri-, ohjelmapalvelu- ja matkailuyritykset.
Yhteistyöyliopistot ja oppilaitokset kohdealueella ja ylimaakunnallisesti.
Lapin yliopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen kansainväliset yhteistyökumppanit Venäjällä ja EU:n alueella.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28, joista naisia 24

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 3, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 24, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5, joista naisten tutkintoja 5

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen kautta toteutetaan osaltaan Kainuun maakuntasuunnitelman visiota, jossa uskotaan kasvuun erityisesti matkailun ja mediakulttuurin aloilla. Vision mukaan kulttuuriteollisuudessa yhdistyvät taiteellinen luovuus, innovatiivinen tuotanto ja yrittäjyys. Keskeisiä kehittämisaloja ovat matkailu, audiovisuaalinen mediakulttuuri (mm. digitaalinen elokuva-, tv-, peli- ja multimediatuotanto), ympäristö- ja esinekulttuuri (tuote- ja ympäristösuunnittelu, design, teollinen muotoilu, taidekäsityö ja käsityö), esittävä kultuuri (teatteri, tanssi ja musiikki) ja kirjallinen kulttuuri (kirjallisuus ja sanataide).

Kainuussa on kulttuuriyrittäjyyden ja -matkailun alalla vain harvoja yrityksiä.EU- ja Venäjä-kulttuuriosaamista on hyödynnetty vähän. Kainuussa tulee kehittää olemassa olevia hankkeita ja yrityksiä sekä luomalla uusia.

Lapin yliopisto ja Kajaanin yliopistokeskuksen profiloituvat entisestään kulttuuriyrittäjyyden ja elämystalouden valtakunnallisesti merkittäviksi osaajiksi. Tutkinto tuottaa yhteiskuntaatieteen maisterin (YTM) tutkintoja ja taiteen maisterin tutkintoja (TaM) .Koulutuksen ja yhteistyön kautta luodaan uusia kulttuurituoantoja ja -tuotteita, yhdistämällä osaamista, verkostoitumalla ja muodostamalla suurempia hankekokonaisuuksia. Yritysten osaaminen lisääntyy ja yrityksiä syntyy lisää. Työllisyysvaikutus muodostuu tärkeäksi. Kansainvälinen kokemus osoittaa, että luovaan elämystalouteen, kulttuurituotantoon ja -teolliuuteen liittyvät alat ovat eräitä maailman nmopeimmin kehittyviä toimialoja.

Opiskelijat rekrytoidaan yritysten, kulttuurilaitosten,-järjestöjen, -hallinnon sekä kulttuurituotannon piiristä yhteistyössä Kainuun Yrittäjät ry:n, Kainuun Etu Oy:n, Kainuun maakunta -kuntayhtymän, kuntien ja alla toimivien organisaatioiden kanssa yhteistyössä.

Projektin tuloksia hyödynnetään mm. koulutuksen kehittämisessä, alan johtamisjärjestemien
kehittämisessä, yrityselämässä, tuotekehityksessä ja alan tutkimuksessa.

Opiskelijoista 30 valmistuu 80 % eli 25 maisteria. Lisäksi tuotetaan muita opinnäytteitä ja niihin liittyviä tuotekonsepteja, yrittäjyysmalleja ja innovaatioita, opetussuunnitelmia ja -sisältöjä sekä oppimateriaaleja alueellisesta ja kansallisesta kulttuurituotannosta sekä EU- ja Venäjä-kulttuuriosaamisesta, julkaisuja ja virtuaalisia aineistoja. Niinikään tuotetaan suomalaisten ja kansainvälisten yhteistyöyliopistojen sekä Pohjoisen ulottuvuuden kulttuuriyliopistojen verkostoyhteistyöstä syntyviä aineistoja, uusia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä
verkostoja, verkostoyhteistyöosaamista ja -rakenteita sekä kulttuurituotteita, kuten elokuvia,
Toiminta- ja työsuunnitelma käsittää seuraavat keskeiset osat: koulutuksen sisällön, rakenteen ja toteutuksen suunnittelu, opiskelijavalintojensuunnittelu ja toteuttaminen, koulutuksen toteuttaminen, tutkintojen suorittaminen, suoritusten kirjaaminen ja tutkintotodistukset, arviointi ja jatkotoimenpiteet sekä tiedottaminen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille laaditaan tiedotussuunnitelma, joka sisältää sisäisen ja ulkoisen tiedotusstrategian.
Rekrytointivaiheessa käytetään radiota, televisiota, internetiä, lehdistöä ja tarvittaessa erillisiä
tiedotustilaisuuksia. Hankkeelle valmistetaan myös omat www-sivut.
Toteutusvaiheen aikana hankkeen tuloksista ja kansainvälisestä toiminnasta tiedotetaan myös em. välineitä käyttäen. Lisäksi järjestetään tiedotustilaisuuksia ja seminaareja, joista osaan kutsutaan kansainvälisiä vieraita.
Tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedotetaan alueellisille, kansallisille ja kansainvälisille
yhteistyöosapuolille, yliopistolaitokselle ja suurelle yleisölle. Tiedon välitämisessä käytetään hyväksi yhteistyöosapuolien yhteistyöverkostoja. Tuotteista, esim. elokuvista tai teatteriesityksistä järjestetään katselutilaisuuksia.

Koulutusohjelman päättyessä tiedotetaan hankkeen keskeisistä tuloksista em. osapuolille ja suurelle yleisölle.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin tuloksia hyödynnetään mm. koulutuksen ja alan johtamisjärjestemien kehittämisessä,
yrityselämässä, tuotekehityksessä ja alan tutkimuksessa. Hyviä käytäntöjä syntyy ohjelman kautta valmistettavien tuotantojen ja tuotteiden kautta, joita ovat esimerkiksi:
- Tuotekonseptit, yrittäjyysmallit ja innovaatiot.
- Opetussuunnitelmat ja -sisällöt, oppimateriaalit ja julkaisut alueellisesta ja kansallisesta
kulttuurituotannosta sekä EU- ja Venäjä-kulttuuriosaamisesta.
- Julkaisut ja virtuaaliset aineistot.
- Uudet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot, verkostoyhteistyöosaaminen ja -rakenteet.
- Kulttuuriset tuotteet, kuten elokuvat, kulttuuritapahtumat,- esitykset ja -tuotteet jne.
- Teknologiset virtuaalioppimis-ja yhteysverkostot.
- Mukaan valittujen yhteistyöyliopistojen ja yritysten yhteistyöverkostot

Hyviä käytäntöjä levitetään mm. seuraavien yhteyksien ja välineiden kautta:
1. Alan kansalliset ja kansainväliset seminaarit.
2. Ohjausryhmän jäsenten verkostot.
3. Internet.
4. Alan yrittäjät ja oppilaitokset.
5. Kunnat ja maakunnat.
6. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteydet.
7. Projektin kautta syntyneet kansalliset ja kansainväliset verkostot.
8. Media, oppimateriaalit ja sisältötuotteet.
9. Tuloksista tiedotetaan yliopiston hallinnolle ja operatiiviselle johdolle.
10. Tuloksista tiedotetaan alan kansainvälisissä EU- ja Venäjä-verkostoissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 694 460

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 694 460

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 794 614

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 800 290

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena oli kouluttaa kulttuurituotannon, -yrittäjyyden, -liiketoiminnan ja -matkailun sekä media-alan asiantuntijoita. Opiskelijat valittiin taiteen, kulttuurin ja matkailualan korkea-asteen pohjakoulutuksen suorittaneista. Koulutettavien lisäksi hankkeen kohderyhmään kuuluivat kainuulaiset kulttuuri- ja matkailualan yritykset. Koulutuksella ja siihen sisältyneellä yhteistyöllä, verkostoitumisella ja osaamisen yhdistämisellä pyrittiin luomaan mahdollisuuksia uudenlaiseen yrittäjyyteen, yritysten tietotaidon välittymiseen opiskelijoille sekä tutkimustiedon ja opiskelijoiden osaamisen välittymiseen yrityksille. Keskeisenä tavoitteena oli myös synergiaetujen ja uudenlaisten verkostojen luominen kahden alan ja suuntautumisvaihtoehdon (osittain) yhteisten opintojen kautta.

Opetuksen toteuttamisesta vastasivat Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta (matkailualan suuntautumisvaihtoehto, pääaine matkailututkimus) ja taiteiden tiedekunta (kulttuurituotannon suuntautumisvaihtoehto, pääaine mediatiede). Opetus toteutettiin pääosin Kajaanin yliopistokeskuksessa. Kainuun paikalliset toimijat osallistuivat ohjelman toteutukseen mm. ohjaustoiminnan kautta sekä osallistumalla opetuksen toteutukseen ja kontaktien luomiseen. Kansainvälisyys oli mukana ohjelman toteutuksessa opintojaksojen aiheiden, ulkomaisten luennoitsijoiden sekä kahden ulkomaille suuntautuneen opintomatkan muodossa.

Ohjelmaan valittiin kaikkiaan 28 opiskelijaa, joista 23 oli varsinaisia tutkinto-opiskelijoita ja 5 avoimen yliopiston periaatteella opiskelleita PIA-opiskelijoita. Opiskelijoista 13 (11 varsinaista ja 2 PIA-opiskelijaa) valittiin matkailualan suuntautumisvaihtoehtoon ja 15 (12 varsinaista ja 3 PIA-opiskelijaa) kulttuurituotannon suuntautumisvaihtoehtoon. Opetus käynnistyi keväällä 2009 ja päättyi keväällä 2011. Alkuperäisenä tavoitteena oli kolmen vuoden koulutusaika, mutta ohjelman valmistelu- sekä opiskelijavalintavaiheiden pitkittymisen takia koulutus jouduttiin toteuttamaan kahdessa vuodessa.

Hankkeen toteutusaikana opiskelun keskeytti 7 opiskelijaa (4 varsinaista tutkinto-opiskelijaa ja 3 PIA-opiskelijaa). Hankkeen päättyessä 30.6.2011 matkailututkimuksen opiskelijoista oli valmistunut 1 opiskelija ja mediatieteen opiskelijoista 4. Loput 16 opiskelijaa jatkavat opintojaan Lapin yliopistossa, ja useiden heistä arvioidaan valmistuvan syyslukukauden 2011 aikana, osan tätä myöhemmin. Opintojen jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon että koulutus oli alun perin tarkoitettukin toteutettavaksi kolmen vuoden aikana. Matkailututkimuksen opiskelijoiden hitaampaan etenemiseen vaikutti suurempi intensiiviopetuksen määrä varsinkin ns. täydentävissä opinnossa sekä heiltä vaaditut 25 op:n erilliset sivuaineopinnot.

Projekti yhdisti onnistuneesti taiteen ja kulttuurin, yrittäjyyden, liiketoiminnan ja matkailun sekä kansainvälistä osaamista. Se tuotti - ja tuottaa edelleen uusien maistereiden valmistuessa - uudentyyppisiä kulttuurialan asiantuntijoita, kulttuurintuottajia, kulttuuriyrittäjiä sekä kulttuurimatkailun osaajia työelämään.