Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10421

Projektin nimi: Välittäjä-hanke

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.6.2008 ja päättyy 31.5.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1710217-7

Osoite: Matarankatu 4, 3.krs

Puhelinnumero: 050 597 8970

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kyt.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kyt.fi/valittaja/index.html sekä www.kyt.fi/arkisto/valittaja/index.html

Vastuuhenkilön nimi: Antero Mikonranta

Asema: Toiminnanjohtaja

Sähköposti: antero.mikonranta(at)kyt.fi

Puhelinnumero: 050 597 8970

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Joutsan

Kunnat: Kinnula, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kolmannen sektorin toimijat, jotka haluavat kehittää työllistämistoimintaansa.

Projektin kustannuksista arvioidaan kohdistuvan Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalle 10 %.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välityömarkkinoiden kohderyhmät: työmarkkinoilla heikossa asemassa olevat henkilöt, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä, myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt, joilla on mahdollisuus palata työelämään.
Muina kohderyhminä ovat yrittäjät ja muut työnantajat, oppilaitokset, kunnat, työvoimatoimistot, työvoiman palvelukeskukset ja alueiden kehittämisyhtiöt.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 180, joista naisia 95

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 327, joista naisia 220

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 15, joista naisten työpaikkoja 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9, joista naisten työpaikkoja 7

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4, joista naisten perustamia 4

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Välittäjä-hanke on kolmannen sektorin väline parantaa sen työllisyyspalveluiden vaikuttavuutta. Projektin suunnittelussa on otettu huomioon rakennetyöttömyyttä Keski-Suomessa koskevat tilastotiedot. Yhteensä Keski-Suomessa rakennetyöttömyyden piiriin lasketaan kuuluvan noin 8300 henkilöä.
Kolmannen sektorin roolia välityömarkkinoilla halutaan korostaa lisäämällä sekä toiminnan volyymia että ennenkaikkea laatua ja vaikuttavuutta. Välittäjäorganisaatiota tarvitaan, jotta myös pienten yhdistysten osallistuminen välityömarkkinoiden kehittämiseen onnistuu ja jotta ESR-hanketoiminta ylipäätään olisi mahdollista alueellisissa kolmannen sektorin organisaatioissa. Projektilla pyritään myös edistämään paikallisten 3. sektorin keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden välityömarkkinatoimijoiden kanssa. KYT:n aikaisempi projektitoiminta on tuottanut runsaasti tietoa ja kokemusta 3. sektorin työllistämistoimintaa koskevista kehittämistarpeista (3Points, Aluna yms.). JärjestöPlus-projektissa tehty selvitys "Järjestökentän kuvaa etsimässä" tarkastelee keskisuomalaisia 3. sektorin yhteisöjä ja niiden tarpeita. Kolmannen sektorin välityömarkkinat-esiselvityksessä kartoitettiin kolmen seutukunnan työllistäjäorganisaatioiden kehittämisen painopisteet.
Välittäjä-hankkeella haetaan kolmannen sektorin toimijoiden hyviä käytäntöjä, joita vahvistamalla saadaan lisää laadukkaita työpaikkoja.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektipäällikön avuksi palkataan projektiassistentti, joka suuntautuu erityisesti tiedotustehtäviin.
Koko projektista ja osahankkeista tehdään esitteet ja laaditaan nettisivut.

Projektin käynnistyessä viestimiä ja yhteistyökumppaneita lähestytään yleisen tietoisuuden herättämiseksi. Osahankehausta ilmoitetaan lehti-ilmoituksilla sekä laajalla verkostoinformaatiolla. Toteuttamisvaiheessa tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien (kunnat, työvoimatoimistot, yritykset) kanssa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Osahankkeille ja niiden toteuttajaorganisaatioille järjestetään yhteisiä tilaisuuksia ja seminaareja, joissa ne voivat oppia toisiltaan ja kuulla hyvistä menetelmistä ja uusista toimintatavoista. Aloitusseminaarin (tammi-helmikuu 2009) jälkeen näitä tapaamisia pidetään ainakin kerran vuosina 2009 ja 2010.
Loppuseminaarissa hyviä käytäntöjä voidaan levittää koko keskisuomalaiselle järjestökentälle.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 812 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 782 274

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 954 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 921 321

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Välityömarkkinat/siirtymätyömarkkinat

9. Loppuraportin tiivistelmä

Välittäjän tehtävä oli tukea, opastaa ja neuvoa osah.toteuttajia työll.toiminnan keh.työssä ja hankehallinnoinnissa. V:ssä toimi 8 osahanketta, joiden keh.tarpeet olivat erilaisia. Työvalmentajien koulutushanke TOT oli osahankkeita palveleva hanke, sen avulla täydennettiin 3. sektorin valm.osaamista. Osah.toimijoiden hankevastaavat ja työvalmentajat osallistuvat TOT-koulutuksiin. Välittämällä Voimaa (Pihtipudas), Joutsan ToivonAskel, Äijälän Tuumasta Toimeen kehittivät omaa työll.toimintaa - kuntouttavaa työtoimintaa. Välitän (Hankasalmen 4H) välitti väliinputoavista ja syrjäytyvistä nuorista, Hoivapalv.yhdistyksen Saattaen Vaihtaen opasti kouluttautumaan hoiva-alalle työn ohella opso-koulutuksella ja Työllistävä Hevonen opasti asiakkaitaan työllistymään hevostalleille, opastaen samalla talliyrittäjiä toimimaan työnantajina. Nitoja (Äänekoski) koordinoi 3. sektorin työllistävien toimijoiden yhteistyötä, paransi työvalm.osaamista ja pyrki löytämään toimivammat mallit yhdenmuk. työllistämistoimintaan.
Kehittämistyön tuloksena syntyivät kuntouttavan työtoiminnan mallit Pihtiputaalle ja Joutsaan sekä molemmissa syntyi sopimukset kuty-toiminnan tuottamisesta kunnille. Uusina toimialoina puutarha-alan työtoiminta selkiytyi ja mahdollistuu ympärivuotisesti Äijälän Vammaisten tuki ry:llä), joka myös sai sopimuksen kuty-toiminnan tuottamisesta Muuramen kunnan kanssa. ToivonAskeleen tuloksena yhdistyksen toiminta selkiytyi, se tarjoaa yksilöllisesti räätälöityä kuty-toimintaa TE-toimiston ja sos.toimen kautta tuleville asiakkaille. Yhteistyö TE-toimiston kanssa tiivistyi ja kehittyi myönteiseen suuntaan. Seurakuntien kanssa tehty yhteistyö poiki yhteiskristillisen joulujuhlan. Työvarikon kanssa järjestettiin yhteisiä koulutuksia.
Jkl:n Hoivapalveluyhdistyksen sos. yritys Sova Oy käynnistyi Saattaen Vaihtaen-hankkeen tekemän selvityksen pohjalta, siellä hyödynnetään asiakkaan ohjausmalleja ja kokemuksia oppisopimuskoulutukseen ohjauksesta. Hanke loi uusia käytänteitä yks.kohtaiseen ja omia valintoja tukevaan työllistämiseen. Asiakasarvioinnisssa käytetään OsaajaPlus-järjestelmää.
Työllistävän Hevosen tuella hevosalan yrittäjät verkostoituivat keskenään, oppivat toimimaan työnantajina sekä saivat tarvitsemaansa työvoimaa TE-toimiston asiakkaista. Talliyrityksiä valmennettiin toimimaan vastuullisina työssävalmentajina myös hankkeen jälkeen. Ne muodostavat yhteistyöverkoston, jonka avulla ne saavat toisiltaan tietoa työllistämiseen liittyen. Hanke lisäsi osallistuneiden työttömien työnsaantimahdollisuuksia sekä taitoja etsiä, hakea ja suunnitella työtä. Samalla vaikutettiin erityisesti nuorten työmoraaliin ja asenteisiin työntekoa kohtaan. TH:n foorumista työtön työnhakija että myös työtä tarjoava yritys saavat paljon olennaista tietoa liittyen mm. työsuhdeasioihin, työharjoitteluun ja opso-koulutukseen.
Nitoja koordinoi työllistävien 3. sektorin toimijoiden tapaamisia, sekä aloitti yks.- ja ryhmävalmennustoiminnat. Mallinnetut toiminnat jäivät Äänekosken katulähetyksen toiminnaksi. Katulähetyksellä ja Suolahden työttömillä toimii yhteinen yksilövalmentaja. Äänesedun työll.toiminnan laatu koheni ja yhtenäistyi, kun katulähetyksen ja verkostokumppaneiden ohjaajat ja työvalmentajat osallistuivat TOT-koulutukseen. Yks.valmenn.toimintaa toteutettiin ns. kiertävänä toimintana verk.kumppaneiden luona. Hyvien kokemusten myötä valm.menetelmät mallinnettiin katulähetyksen käyttöön. Yhteistyö muotoutui hankkeen aikana säännölliseksi, koollekutsujavastuun otti juuri palkattu kaupungin työllisyysasiamies. Yhteistyö TE-toimiston, TYP:n, Äkosken kaup. ja muiden toimijoiden sekä yht.työkumpp:n kanssa tiivistyi ja tehostui. OP-arviointijärjestelmä jää käyttöön katulähetykselle ja verkostokumppaneille. Yhteistyön ja työll.toiminnan laajentaminen kirkonkyliin jatkuu.
Välitän-nuorten ohjauksen menetelmistä syntyi Mitä väliä-työkirja avuksi nuorten kanssa työskenteleville. Menetelmät/työkirja siirtyivät Etsivä nuorisotyön käyttöön.
TOT:n vaikutuksena työll.toiminta vahvistui. Osah.toteuttajien ja yht.työverkoston valmennus- ja ohjausosaaminen vahvistui ja lisääntyi. Osallistujat saivat toisiltaan vert.tukea sekä oppivat uusia, yhtenäisiä valm.- ja ohj.työn käytäntöjä. Vierailuilla tutust. muiden toimintaan ja nähtiin eril. valmennustyötä tekeviä organisaatioita. TOT:n sisältö ja -materiaalit testattiin käytännössä, toteutus hakee paikkaansa koul.järjestelmään.
Välittäjä, osah.toimijat ja -vetäjät verkostoituivat keh.päivillä ja eri tilaisuuksissa muiden toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin mm. Duunarin, Ets.nuorisotyön (Hankasalmi), OSKOn, Punainen Talo-, Suunta Ylös-, TOHO-, MaMu- ja T&T- sekä KEVÄT-ohj. hankkeiden kanssa. Osah. ohj.ryhmiin osallistui kunnan, TE-tston ja yht.kumpp. edustajat.
Yhteistyötä tehtiin, osallistuttiin hyvin laajalti 8 osah.toteuttajan ja Duunarin keh.kumpp:n sekä KYT:n verkostojen kanssa. Myös valtakunn. vtm:n keh.hankkeiden työkokouksiin ja seminaareihin osallistuttiin.