Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10426

Projektin nimi: Vihreä väylä - Työelämälähtöinen opintopolkumalli

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.3.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoen yksikkö

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Osoite: Kampusranta 9C

Puhelinnumero: 09 191 40712

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.helsinki.fi/ruralia

Projektin kotisivun osoite: www.helsinki.fi/ruralia/vihreavayla

Vastuuhenkilön nimi: Sami Kurki

Asema: Johtaja

Sähköposti: sami.p.kurki(at)helsinki.fi

Puhelinnumero: 09 191 40338

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan

Kunnat: Ilmajoki, Kauhajoki, Alajärvi, Kuortane, Karijoki, Kauhava, Lappajärvi, Isojoki, Kurikka, Evijärvi, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Teuva, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat opintopolkukokonaisuuksien ja korkeakoulujen opiskelijat, jotka tähtäävät yliopistotutkintoon maatalous-metsätieteellisellä alalla. Kohderyhmään kuuluvat myös korkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä mukana olevat henkilöt, kuten opintoneuvojat.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta kohdistuu välillisesti myös alan työnantajayrityksiin ja -organisaatioihin.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 130, joista naisia 87

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projekti pyrkii vastaamaan maatalous-metsäalan osaamistarpeisiin kehittämällä korkeakouluopintojen työelämäyhteyksiä mm. rakentamalla alueellisia opintopolkumalleja, joissa yhdistyvät työelämälähtöiset opintosisällöt ja oppimisympäristöt, sekä tukemalla korkeakoulutuksen opetussuunnitelmatyötä.

Projektin kohderyhmänä ovat korkeakoulujen ja opintopolkujen opiskelijat, jotka tähtäävät yliopistotutkintoon, maatalous-metsäalan työnantajat sekä korkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä mukana olevat suunnittelijat tmv.

Projektin toteutuksen osiot ovat:
1. Maatalous-metsäalan "vihreän väylän" rakentaminen
2. Alan alueellisten osaamistarpeiden ennakointi ja niiden tulkinta yhteistyössä korkeakoulujen kanssa
3. Korkeakoulujen (amk ja yo) opetusohjelmien ydinainesanalyysien tekeminen ja erojen tunnistaminen
4. Opintopolkumallien työelämäyhteyden vahvistaminen
5. Opiskelijoiden rekrytointi, alkuvaiheen neuvonta ja lähtötason kartoittaminen sekä mahdollisen osaamisvajeen tuki
6. Työelämässä olevien opiskelijoiden opetusmenetelmien ja työelämälähtöisten opiskeluympäristöjen kehittäminen

Projektin tuloksena
- yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskusten välinen yhteistyö lisääntyy ja kehittyy, syntyy uusia työelämälähtöisiä yhteistyömalleja niin alueellisesti kuin alakohtaisestikin
- korkeakoulujen vuorovaikutus työelämän kanssa kehittyy osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä
- koulutuksen rooli aluekehittäjänä vahvistuu, koska koulutuksella pyritään vastaamaan alueen työvoimatarpeeseen ja lisäämään alueen elinvoimaisuutta tarjoamalla osaavia, koulutettuja työntekijöitä
- työn ohessa opiskelevien mahdollisuus hankkia yliopistotutkinto paranee, koska opintopolkumallin avulla opiskelun ja työssäolon yhteensovittaminen helpottuu opiskelun ollessa mahdollista omalla alueella
- syntyy uusia työelämälähtöisiä menetelmiä ja -ympäristöjä aikuisopiskeluun, uusia toimintatapoja rekrytointiin, osaamisvajeen tukeen, opiskelijoiden neuvontaan ja ohjaukseen
- syntyy opintopolkumalli, joka on mielekäs tapa lähteä nostamaan omaa koulutustasoaan, koska opiskelijaryhmä koostuu samanlaisen taustan omaavista, työelämässä olevista aikuisopiskelijoista (opiskelu mielekkäämpää ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee)
- työntekijä vie uudet tiedot työpaikalleen pystyen soveltamaan oppimaansa työhönsä
- ammattikorkeakoulun ja yliopiston oppisisällöt kehittyvät vastaamaan paremmin tämän päivän työelämän vaatimuksia
- alueen elinvoimaisuus kehittyy tuomalla opintopolkumahdollisuus ja sitä kautta uusi osaajia alueelle

Projektin lopputuotteena syntyy korkeakoulutuksen opintopolkutoimintamalli.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin rekrytointi- / markkinointivaiheessa tiedotetaan sähköpostin ja henkilökohtaisten tapaamisten avulla kohderyhmää, alan työnantajia, yhteistyökumppaneita sekä muita sidosryhmiä.
Toteutusvaiheessa tiedotus tapahtuu hallinnoijan, yhteistyökumppaneiden ja yliopistokeskusten www-sivuilla ja asiakas- ja sanomalehdissä, tiedotteissa ja artikkeleissa. Myös sähköpostitse tiedotetaan projektin eri osapuolia säännöllisesti. Lisäksi järjestetään tapaamisia alueen työnantajien kanssa, samoin kuin yliopiston ja ammattikorkeakoulun edustajien kanssa.
Tulosten levittämisvaiheessa järjestetään tiedotustilaisuus / seminaari sekä tiedotetaan tuloksista projektin eri osapuolille ja muille teemasta kiinnostuneille tahoille www-sivujen, tiedotteiden, raporttien ja / tai artikkeleiden avulla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin loppuvaiheessa vuonna 2012 tiedotetaan opiskelijoita, heidän työnantajiaan, yhteistyökumppaneita, korkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä mukana olevia tahoja ym. projektissa syntyneistä uusista työelämälähtöisistä opintopolkumalleista ja käytännöistä. Välineenä ovat mm. sähköposti ja henkilökohtaiset tapaamiset, www-sivut, erilaiset tilaisuudet sekä lehdet ja artikkelit.
Opintoneuvojia ja muita ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetussuunnitelmatyössä mukana olevia tiedotetaan alan ja alueen osaamistarpeista, syntyneestä toimintamallista sekä korkeakoulujen työelämälähtöisyyteen liittyvistä hyvistä käytännöistä, joita projektin aikana on syntynyt.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 217 407

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 210 621

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 289 876

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 283 046

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Vihreä väylä - työelämälähtöinen opintopolkumalli -hankkeen lähtökohtana oli pyrkimys vastata maatalous- ja elintarvikealan työelämän osaamistarpeisiin kehittämällä korkeakouluopintojen työelämäyhteyksiä mm. rakentamalla alueellisia opintopolkumalleja, joiden tavoitteena oli nostaa alueen osaamispääomaa.
Hankkeen tavoitteena oli rakentaa Etelä-Pohjanmaan alueen ja Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan välille ns. vihreä väylä, jonka toimesta alan korkeakouluopintojen työelämälähtöisyys ja saatavuus alueella paranisivat. Hankkeen tavoitteena oli myös alan alueellisen osaamistarpeen ennakointi ja tulkinta yhteistyössä alueella toimivan korkeakouluverkoston kanssa. Tavoitteena oli lisäksi korkeakoulujen (yo ja amk) opetusohjelmien ydinainesanalyysien tekeminen ja niiden pohjalta erojen tunnistaminen. Hankkeen tehtävänä oli rakentaa siltoja työelämästä opetussuunnitelmiin ja opintosiltoja agrologiopinnoista yliopistoon. Hanke pyrki tämän alueellisen opintopolkumallin avulla tukemaan työelämässä olevien asiantuntijoiden kehitystä. Tavoitteena oli kehittää aktivoivaa vuorovaikutusta eri toimijoiden, korkeakoulujen, alan työnantajien ja kehittäjäorganisaatioiden välille. Työelämässä olevien potentiaalisten opiskelijoiden rekrytointi, heidän opintoneuvontansa, lähtötasonsa kartoittaminen sekä osaamisvajeen tukitoimet yhdessä opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämisen kanssa loivat hankkeelle omat haasteensa.
Hankkeen kohderyhmänä olivat opintopolkukokonaisuuksien ja korkeakoulujen opiskelijat, jotka tähtäsivät yliopistotutkintoon maatalous-metsätieteellisellä alalla.
Hankkeen ensimmäiset pilottiopintopolut maatalousekonomiasta ja - teknologiasta alkoivat keväällä 2008 ja päättyivät keväällä 2010. Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella ne onnistuivat hyvin. Myös yhteistyö opettajien kanssa sujui hyvin, samoin yhteistyö maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ainelaitosten kanssa. Ainelaitokset osallistuivat varsin aktiivisesti omien resurssiensa puitteissa opintopolkujen suunnitteluun.
Maatalousekonomian ja -teknologian pilottiopintopolkujen lisäksi hankkeessa suunniteltiin myös kotieläinten ravitsemustieteen ja kasvinviljelyn opintopolut. Opintopolkujen ympärille rakennettiin aikuisopiskelijoiden ohjaus-, neuvonta- ja tukijärjestelmä. Lisäksi hankkeessa pilotoitiin erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, kuten videoluennointia.
Hanke toteutti elinikäisen oppimisen periaatetta kehittämällä opintopolkumallin, joka oli iso askel työelämälähtöisen joustavan aikuiskoulutuksen alueella. Hanke loi alueen tarpeisiin räätälöityjä opintopolkuja ja opintotarjontaa motivoituneille, alueeseen sitoutuneille opiskelijoille nostaen siten alueen osaamistasoa.
Opintopolkuopintoihin osallistui vuosina 2008-2011 yli 100 aikuisopiskelijaa. Neljässä opintopolussa järjestettiin opetusta 719 tuntia ja suoritettiin yhteensä 1 254 opintopistettä. Kaikkiaan n. 15 opiskelijaa jatkoi opintojaan Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa ja heistä n. puolet on jo valmistunut maatalous-metsätieteiden maistereiksi.
Hankkeen tuloksena syntyi myös työelämäyhteistyön osaamistarveseminaarimalli. Seminaareja toteutettiin kolme opintopolkujen aloilta (elintarvike, maatalousekonomia ja kasvi). Osaamistarveseminaareissa alan työnantajien ja korkeakoulujen edustajat kokoontuivat yhteen keskustelemaan tulevaisuuden osaamistarpeista, joihin työelämälähtöisessä aikuiskoulutuksessa tulisi keskittyä.