Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10436

Projektin nimi: Yrittämällä eteenpäin

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2008 ja päättyy 31.7.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1007629-5

Osoite: Keskuskatu 32 K

Puhelinnumero: 020 124 5000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.sedu.fi

Projektin kotisivun osoite: yret.sedu.fi

Vastuuhenkilön nimi: Reija Lepola

Asema: Koulutuskeskuksen johtaja

Sähköposti: reija.lepola(at)sedu.fi

Puhelinnumero: 020 124 5500

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan

Kunnat: Ilmajoki, Kauhajoki, Alajärvi, Kuortane, Karijoki, Kauhava, Lappajärvi, Isojoki, Kurikka, Evijärvi, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Teuva, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan 2.asteen ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden sekä perusopetuksen 7-9 luokkien opettajat ja opinto-ohjaajat niissä puitteissa ja määrissä, mitkä projektin sisällön ja tavoitteiden sekä oppilaitosten toiminnan kannalta voivat olla mahdollisia. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kyseisissä oppilaitoksissa opiskelevat nuoret ja alueen yrittäjät.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta kohdistuu välillisesti Etelä-Pohjanmaalla toimivien oppilaitosten johtoon opettajien ja opiskelijoiden kautta.

Välillisenä kohderyhmänä ovat lisäksi Etelä-Pohjanmaalla toimivat yritykset ja työpaikat, joiden kanssa tehdään yhteistyötä projektin aikana.

Yrittäjiä lähestytään Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten välityksellä. Yrittäjäyhdistyksissä keskeisissä rooleissa yhteistyössä ovat puheenjohtajat sekä yrittäjyyskasvatusvastaavat. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin kanssa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 585, joista naisia 348

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yrittämällä eteenpäin -hankkeen tavoitteena on vahvistaa yrittäjyyskasvatusta Etelä-Pohjanmaalla. Projektissa luodaan yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli, joka edistää yrittäjyyskasvatuksen toteuttamista eri oppilaitosten opetuksessa.

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamallin pohjana toimivat paikalliset toimintaohjelmapilotit, jotka linjaavat eri kouluasteiden yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja toimintatapoja. Toimintaohjelmien avulla opettajien ja yrittäjien yhteistyölle halutaan luoda selkeät puitteet ja tuoda yrittäjyyskasvatuksen työkaluja opetustyöhön. Valmistelua vetävät tehtävään valitut kuntakoordinaattorit, jotka työstävät ohjelmia yhteistyössä oppilaitosten edustajista, yrittäjistä sekä elinkeinoelämän edustajista koostuvien työryhmien kanssa.

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamallin tueksi ja yrittäjyysopintojen todentamisen välineeksi luodaan yrittävyyspassi, joka mahdollistaa yrittäjyyttä edistävän osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Yrittävyyspassin avulla käyttäjä voi reflektoida omaa osaamistaan ja vahvistaa näin työelämätaitojaan kokonaisvaltaisesti. Yrittävyyspassin kehittämisessä hyödynnetään internetiä, multimediaa ja digitaalisia työvälineitä, jotka mahdollistavat tiedon nykyaikaisen dokumentoinnin ja esittämisen.

Yrittävyyspassin suunnittelussa pyritään mahdollisimman monialaiseen yhteistyöhön alueen eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että suunnitteluun osallistuvat mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen oppilaitokset, järjestöt ja muut yhteistyökumppanit. Projektin aikana selvitetään mahdollisuutta liittää yrittävyyspassi osaksi jotain laajempaa kokonaisuutta.

Projektin kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden sekä perusopetuksen 7-9 luokkien opettajat ja opiskelijat. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat alueen yritykset, joita lähestytään Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten välityksellä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Alkuvaiheessa projektista tiedotetaan
Koulutuskeskus Sedun organisaatiossa luottamushallinnon eli johtokunnan jäsenet, toimialajohtajat, koulutuspäälliköt sekä vastuukouluttajat ja opinto-ohjaajat, nähin ryhmiin kuuluvat myös 1.1.2009 liittyvien oppilaitosten vastuutoimijat.
Etelä-Pohjanmaan alueen kuntien sivistysjohtajat, yläkoulujen rehtorit ja apulaisrehtorit ja opinto-ohjaajat.
Etelä-Pohjanmaan yrittäjien organisaation hallinnon edustajat ja paikallisyhdistyksien puheenjohtajat ja yrittäjyyskasvatusvastaavat.
Opinlakeusverkoston 2.asteen rehtoriryhmä
Etelä-Pohjanmaan kuntien yritysyhteistyön edustajat.
Seuraavassa vaiheessa tiedottamista laajennetaan koskemaan myös opettajia ja opiskelijoita.
Tiedottamisessa hyödynnetään projektista tehtyä esittelymateriaalia (power-point esitys) sekä tiedotetaan verkkosivuosoitteesta.
Paras tapa tiedottamisessa on "jalkauttaa" eri kanavien kautta tietoa toimijatahoille. Projektipäällikkö, kuntakoordinaattorit ja asiantuntijaryhmissä toimivat henkilöt vievät projektitietoutta omiin toimintayksiköihin.
Yrittäjien organisaatiossa tieto jalkautuu kuten oppilaitoksissa.
Hyödynnetään alueen ja maakunnan sekä yrittäjien ja eri ammattialojen lehtiä sekä maakuntaradiota tiedottamisessa. Osallistutaan erilaisille alan messuille ja tapahtumiin sekä konferensseihin.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin tuloksista tiedotetaan tiedotussuunnitelman mukaisesti. Hyödynnetään kohdassa 11.1. olevia tiedottamisen kanavia.
Merkittävänä tiedotusmahdollisuutena toimii Seinäjoella vuosittain järjestettävä valtakunnallinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi. Projektitoimijat osallistuvat myös muille valtakunnallisille yrittäjyys- tai koulutusmessuille mahdollisuuksien mukaan.
Projektin tuloksia levitetään myös Koulutuskeskus Sedun ammattiosaamisen toimielimen ja sen tulevien ammatillisten kehittämisryhmien edustajien välityksellä. Koulutuskeskus Sedulla on eri koulutusorganisaatioiden (OSAO, SALPAUS, KAO) kanssa kehittämis- ja benchmarking - toimintaa. Tämän projektin toimintaa ja tuloksia voidaan arvioida koulutuksenjärjestäjien yhteistapaamisissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 373 590

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 361 410

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 510 340

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 541 367

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Yrittämällä eteenpäin -projektin ensisijaisena tavoitteena oli yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen eteläpohjalaisten oppilaitosten arjessa ja opetuksessa. Tavoitteen saavuttamiseksi projektissa luotiin paikallisia yrittäjyyskasvatuksen toimintaohjelmia, kehitettiin yrittäjyyspassia, mallinnettiin tutkivan ja tuottavan oppimisen prosesseja ja toteutettiin erilaisia tapahtumia ja koulutuksia. Yhteisenä päämääränä kaikelle toiminnalle oli se, että yrittäjyyskasvatuksen avulla haluttiin vahvistaa opiskelijoiden kasvua yritteliääseen toimintaan ja lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta yhtenä uravaihtoehtona.

Yrittäjyyskasvatuksen paikalliset toimintaohjelmat luotiin Seinäjoen ja Alavuden kaupungeille sekä Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueelle. Prosesseista vastasivat tehtävään valitut kuntakoordinaattorit yhteistyössä eri oppilaitosten edustajista, yrittäjistä sekä elinkeinoelämän edustajista koostuvien työryhmien kanssa. Tavoitteena oli auttaa opettajia soveltamaan yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä omassa oppiaineessaan laatimalla paikalliset, konkreettiset kuvaukset yrittäjyyskasvatuksen tavoitteista ja toimintatavoista. Työn tuloksellisuuden varmistamiseksi lukuvuosi 2010-2011 nimettiin pilottipaikkakunnilla yrittäjyyden teemavuodeksi, millä rohkaistiin opettajia uusien toimintatapojen kokeilemiseen omassa opetuksessaan.

Yrittäjyyskasvatuksen alueellinen yhteistyörakenne todettiin hyväksi ja toimivaksi käytännöksi. Esityksenä on, että vastaava rakenne otetaan käyttöön koko Etelä-Pohjanmaan alueella. Eri oppilaitosten ja keskeisten sidosryhmien edustajista koostuvien työryhmien tehtävänä on yrittäjyyskasvatuksen tavoitteellinen kehittäminen omalla alueella.

Opiskelijoiden yrittäjyyden tukemiseksi ja esiin tuomiseksi projektissa kehitettiin yrittäjyyspassi. Tavoitteena oli auttaa opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan yrittäjyyden näkökulmasta. Yrittäjyyspassi koostuu kyvyt.fi -palveluun luodusta sivustosta, jossa opiskelijat vastaavat itsearviointikysymyksiin ja esittelevät erilaisia työnäytteitään. Yrittäjyyspassin avulla omaa osaamista voi esitellä monipuolisesti vaikkapa opettajille tai tuleville työantajille.

Tutkivan ja tuottavan oppimisen prosessien mallintamisen tavoitteena oli luoda työkalu, jonka avulla opettajat voivat sovittaa yrittäjyyskasvatuksen pedagogiset periaatteet omaan opetukseensa oppiaineesta riippumatta. Eri yhteyksissä oli nimittäin noussut vahvasti esiin se, että yrittäjyyskasvatus edelleen miellettiin erillisiksi teemapäiviksi ja aikaa ja resursseja vieväksi temppuiluksi kokonaisvaltaisen toimintatavan sijaan. Yrittäjyyskurssit ja -opinnot eivät sytyttäneet, koska yrittäjyys sisältönä tuntui olevan kaukana omasta oppiaineesta. Tutkivan ja tuottavan oppimisen prosesseissa ajatuksena oli erilaisten aihekokonaisuuksien opiskelu mielekkään toiminnan kautta. Esitysmuodoksi valittiin visuaalinen ja toiminnallinen lautapeli.

Valmiisiin tuotteisiin voi tutustua tarkemmin projektin nettisivuilla osoitteessa http://yret.sedu.fi.