Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10439

Projektin nimi: Rytminno

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2008 ja päättyy 31.3.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Sibelius-Akatemia

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0202028-3

Osoite: Vaasantie 11

Puhelinnumero: 02075390

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: seinajoki.siba.fi

Projektin kotisivun osoite: seinajoki.siba.fi/fi/tutkimus_ja_hankkeet/rytminno/

Vastuuhenkilön nimi: Mika Virkkala

Asema: koulutuspäällikkö

Sähköposti: mika.virkkala(at)siba.fi

Puhelinnumero: 0503843484

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan

Kunnat: Ilmajoki, Kauhajoki, Alajärvi, Kuortane, Karijoki, Kauhava, Lappajärvi, Isojoki, Kurikka, Evijärvi, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Teuva, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Rytmimusiikkialan aikuiset ammattitoimijat, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden henkilöstö. Seinäjoen alueen ja Etelä-Pohjanmaan rytmimusiikin- ja elämysteollisuuden alan innovaatioverkostot henkilökuntineen.

-oppilaitosten henkillökunta
-yritykset
-rytmimusiikkiverkosto
- Seinäjoen alueen ammattimuusikot ja musiikin ammattilaiset (ääni, valo, tapahtumatuotanto, koulutussektoreilta)
Projektiin liittyvä innovaatioiden kehittäminen, koulutus ja sen kehittäminen on myös valtakunnallisesti hyödynnettävää. Hanke pyrkii sellaisiin innovaatioihin, jotka ovat sovelluttavissa valtakunnallisesti. Laadun arvioinnissa pyritään kansainvälisyyteen.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Musiikki- ja elämysteollisuuden alojen lähellä toimivat organisaatiot; media, muu tutkimustoiminta ja tapahtumatuotantoliiketoiminta. Muita välillisiä kohderyhmiä ovat musiikin kuluttajat ja harrastajat. Kohderyhmiksi on luettavissa myös muu elinkeinotoiminta joka hyötyy menestyvästä ja osaavasta tapahtumumatuotantoliiketoiminnasta ts. "elämysbisneksestä". Esimerkkinä mainittakoon palveluala.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 79, joista naisia 28

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 4, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten tutkintoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3, joista naisten tutkintoja 1

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Alueellinen korkeatasoinen tutkimus, koulutus ja kehittämistoiminta nostaa rytmimusiikin alan toimijaverkoston osaamista ja innovaatiopotentiaalia.Hanke edistää alan toimijoiden/ osaajien verkottumista paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti tiedon ja osaamisen siirtämiseksi. Hanke tuo spesifisesti rytmimusiikin alalle uusia osaamistarpeita ennakoivaa koulutusta ja kehittämissisältöä, seuloo esiin uusia työelämän stimuloimia koulutus ja kehittämismalleja sekä pedagogisia periaatteita. Hanke kehittää osaamisen siirron malleja, joissa tutkimuksen, kehittämistoiminnan ja työelämän erilaiset toimijat modernia teknologiaa hyväksi käyttäen saavat toisiltaan palutetta ja kehittämissysäyksiä samalla kasvattaen alan innovaatioherkkyyttä aktiivisella yhteistoiminnallisuudella.

Projektin "laboratoriona" toimii Seinäjoelle perustettava luovien alojen ja kulttuurin keskus Rytmikorjaamo. Alueelle on sijoittumassa valtakunnallisesti toimivia tapahtumatuotantoalan vaikuttajia, Tampereen Yliopiston ja Sibelius-Akatemian toimintaa, Ammattikorkeakoulun opetusta, alan yrityksiä sekä muita alan toimijoita.

Pilottina järjestettävän työelämäyhteyksiä edistävän yliopistokoulutuksen lähtökohtana on toteuttaa Suomessa ainutlaatuinen tutkivan muusikon ja musiikkia tekevän tutkijan koulutusohjelma. Koulutusohjelman sisältöön kuuluu musiikin tiedollisen syventämisen ohella omakohtaisen musiikin tekemisen avulla tapahtuva oppiminen. Historian, teorian ja muusikkotaitojen ohella perehtyminen teknologian mahdollisuuksiin ja työelämän vaatimuksiin on osa opintosuunnitelmaa.
Toisena pilottina toteutetaan kutsumenetelmällä periodijaksoinen rytmimusiikin ammattilaisorkesteri jossa pyritään hakemaan taiteellinen moniosaajien kokonaisuus rytmimusiikin tekemiseen.

Hanke tuottaa suunnitelman rytmimusiikin alan yliopistotutkintoon johtavalle, vaativiin asiantuntijatehtäviin valmistavalle koulutukselle. Koulutus suunnitellaan Suomen musiikkielämän tarpeisiin, mutta sillä on myös kansainvälistä relevanssia.

RytmiPRO: musiikki elannoksi. Rytmimusiikin alan osaamisen nostamiseen liittyvät workshopit, seminaarit ja luennot. Rytmimusiikkialan aikuiskoulutusmodulien kehittäminen. Koulutukset avoimia ja ne on suunnattu rytmimusiikin alan ammattitoimijoille tai sellaisiksi aikoville.

RytmiEDU: Koulutusorganisaatioiden ja työelämän organisaatioiden innovaatioprosessi; koulutuksen työelämävastaavuuden nostaminen. Musiikkialan ansaintalogiikan erityispiirteet huomioivien koulutusmallien suunnittelu ja pilotointi musiikkialan työorganisaatioiden kanssa. Rytmimusiikin alan työelämäyhteyksiä edistävä yliopistokoulutuspilotti 2008-2010.

RytmINNO: Vanhan postiautovarikon tiloihin syntyvän rytmimusiikin alan innovaatiotoiminnan kehittämis- ja käynnistämistyö. Uusien alan osaamista nostavien ja yritystoimintaa edistävien toimintamallien kehittäminen. Seinäjoen rytmimusiikkiverkoston toiminnan syventäminen ja vakiinnuttaminen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedottaminen hoidetaan ensisijaisesti projektin toteuttajaorganisaatioiden hyvien mediasuhteiden ja
tiedottamisosaamisen avulla. Käytetään hyväksi yliopistojen viestintäyksiköitä.
Hankkeella on myös omat ajantasaiset verkkosivut (http://seinajoki.siba.fi/fi/ajankohtaista_tutkimusta_ja_hankkeita/rytminno/). Hankkeen alkaessa laaditaan tarkennettu tiedotussuunnitelma.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeessa innovoituja käyntäntöjä levitetään hankeen kuluessa hankkeen toteuttajien laajojen verkostojen avulla. Hankkeen päätyttyä innovaatiot kootaan loppuraporttiin ja huolehditaan niiden päätymisestä laajalti työelämän eri organisaatioiden ja koulutuksen ammattilaisten käyttöön.

Hankkeen innovaatiotoiminta ja syntyneet uudet innovaatiot kytketään hankkeen aikana osaksi Seinäjoen seudun rytmimusiikkiverkoston toimintaa ja rytmikorjaamolle syntyvää luovien alojen ja rytmimusiikin osaamiskeskittymää.

Sibelius-Akatemia toteutti Etelä-Pohjanmaalla edellisellä ohjelmakaudella rytmimusiikin alaan liittyvän Kyläpelimannit -hankkeen. Hankkeen innovoimaa toimintamallia on sovellettu onnistuneesti myös valtakunnallisesti laajemmin. Kyläpelimannit -mallia on esitetty laajennattavaksi ja vakituisen rahoituksen piiriin myös Opetusministeriön "Musiikin alueellinen tarjonta" -työryhmän muistiossa. Hankkeen rahoitti Länsi-Suomen lääninhallitus EAKR-varoin.

Rytminno -hankkeessa sovelletaan opittuja menetelmiä hyvien käytäntöjen levittämisessä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 206 625

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 193 686

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 267 235

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 253 466

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Rytminno toteutti hankeaikanaan alueella kaivattuja toimenpiteitä rytmimusiikin kehittämisessä. Hankkeen Rytmimaisteri-pilotti tarjosi mahdollisuuden rytmimusiikkialan ammattilaisuuden korkeakouluopiskeluun. Vuosien 2008 ja 2009 aikana Rytminnon Rytmipro-koulutusjaksot rakennettiin Rytmimaisteri-pilotin muodossa. Rytmimusiikin kaksivuotinen koulutuspilotti vietiin Rytminno-hankkeessa läpi Tampereen Yliopiston ja Sibelius-Akatemian yhteistyönä. Onnistuneen pilotin jälkeen Rytmimaisteri -koulutus alkoi hankkeen jälkeisenä omana toimintana 2010 toisen sisäänoton muodossa. Rytmimaisteri koulutuksen lisäksi RytmiProssa lisäkoulutettiin työssä olevia ammattilaisia ja lisättiin heidän ammattitaitoaan. Koko 2011 vuoden ajan Rytminno-hanke järjesti kuukausittain rytmimusiikin koulutusviikonloppuja kouluttajinaan Aija Puurtinen (MuT), Jaska Lukkarinen (MuM) ja Matti Ruippo (MuM). Koulutus oli suunnattu alueen rytmimusiikin ammatissa toimiville ammattilaisille ja aikuisopiskelijoille päivityksenä uusiin metodeihin ja erityistaitoihin sekä uuteen rytmimusiikin pedagogiaan. Kesäkuussa 2011 pidettiin Rytminnon kesäleiri "Rytmimusiikin syvissä vesissä", joissa työelämöittämisen oppeja välitettiin ja sovellettiin workshopeissa alueen rytmimuusikoille.

Rytminno oli mukana Rytmikorjaamon innovaatioympäristön kehittämisessä ja toiminnan käynnistämisessä. Rytminnon ylläpitämä Rytmimusiikkiverkosto kokoontui Rytmikorjaamolla ja kokoukset käytännössä linkittivät rytmimusiikkialan toimijat innovaatioympäristöön. Innovaatioympäristön kehitystyössä rakentui MARS-tapahtumakonsepti, joka yhdisti Rytmikorjaamo alueen organisaatiot toimimaan verkostomaisesti. Verkosto koostui elävän musiikin yhdistyksiä, koulutusorganisaatioista, yksittäisiä rytmimusiikin ammattilaista ja tapahtuma- sekä livebisneksessä. Tästä tuloksena olivat MARS-tapahtumat vuosina 2010-2012. MARSsin tapahtumakonseptissa törmäyttettiin rytmimusiikin työelämä ja tutkimustyö. Evento toimi innovaatioiden alustana musiikinalan kansallisille ja paikallisille toimijoille ja tekijöille sekä Rytmikorjaamon innovaatio- ja koulutusympäristölle. Tapahtumakonsepti toi Rytmikorjaamolle keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä rytmimusiikkivaikuttajia kuten mm Simon Frithin (Englanti). MARS toimi sisällöntuottajana ja innovaatiopajana alueen uusille hankkeille ja kehitystyölle. Tapahtumakonsepti tuotti ideoita, joita hyödynnettiin Rytminnon hankkeen koulutusten, toimintamenetelmien, koulutusten työelämävastaavuuksien ja hankkeen musiikkilähtöisen toiminnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Tapahtuman suunnittelu- ja kehittämistyö yhteistyöverkostossa oli keskeinen osa Rytmikorjaamon osaamis- ja innovaatioympäristön rakentamisprosessia. Tässä rakentamisprosessissa Rytminno oli mukana. Tuloksena oli co-creation workshop, jonka pohjalta JuJu Innovations suunnitteli Rytmikorjaamon inno- ja backstagetilan.

MARS-tapahtumakonsepti oli osa Rytminno-hankkeen prosesseja. Hankkeessa kohotettiin koulutuksien työelämävastaavuutta (=työelämöittäminen), toteutettiin koulutus- ja työelämäorganisaatioiden yhteistyöprojekteja sekä toteutettiin maisterikoulutuspilotti, määriteltiin rytmimusiikkialan alueellisen koulutuspolku (Rytmimusiikkivisio 2016) sekä luotiin tapahtumatiedefoorumi. Verkostomainen toiminta mahdollisti monien kokonaisuuksien syntymisen. Hanke muokkasi työharjoittelu caseja ja välitti ja koordinoi Provinssirockin, Tangomarkkinoiden, Tatsi ryn ja AMS-audion kanssa tehtyjä työelämätoimieksiantoja. Valtakunnallisilla Jazzpäivillä 2010 Seinäjoella hanke järjesti työelämöittämisen paneelin ääniteknikoille ja workshoppeja rytmimuusikoille. Cumbre Mundial Del Tango 2011-festivaaleilla Rytminno järjesti seminaarin jossa tutkisteltiin tangomusiikin tilaa.

Rytminno edesauttoi Etelä-Pohjanmaan opiston rytmimusiikkikoulutuksen toimintojen sijoittumista Rytmikorjaamon innovaatioympäristöön. Samalla tavoin hanke toimi välittäjäorganisaationa Rytmikorjaamon korkeakoulutoiminnan ja alueen toimijakentän välillä. Hanke käynnisti musiikkitapahtumatuotantoon liittyvän eri tieteenaloja koskevan yhteistyön. Jatkosuunnitteluun päätyivät tapahtumaruokailu ja tilapäisiin rakenteisiin liittyvät hankeaihiot. Lisäksi eri Epanet verkoston tutkimusalat liittyivät osaksi musiikkialan tapahtumatuo-tannon kehittämistä. Tavoitteena oli kehittää Törnävän Provinssirock-aluetta sekä parantaa Provinssirockin tapahtumatuottamisen toimivuutta mm. lavasuunnittelulla ja Provinssirock alueen rakennussuunnittelulla.

Rytmimusiikkiverkosto ja Seinäjoen kaupunki pyysi emeritiusprofessori Heikki Laitisella selvitystyötä rytmimuusikkoidesta kaupungissa. Selvitystyönä syntyi "Muusikkous rytmimusiikin kaupungissa". Hanke pilotoi ja toteutti Rytmimusiikkivisio 2016 ja Laitisen selvitystyössä mainitun rytmimusiikin ammattilaisor-kesterin osion. Hankkeen orkesteripilotti Laitakaupungin Orkesteri sävelsi, sanoitti, sovitti, tuotti, nauhoitti ja esitti harjoitusaikana syntynyttä säveltuotantoa.