Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10446

Projektin nimi: Pientyöpaikoilla uudistuminen

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kuntoutussäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0117089-6

Osoite: Pakarituvantie 4-5

Puhelinnumero: 09/53041

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kuntoutussaatio.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kuntoutussaatio.fi/punk

Vastuuhenkilön nimi: Veijo Notkola

Asema: Toimitusjohtaja

Sähköposti: veijo.notkola(at)kuntoutussaatio.fi

Puhelinnumero: 09/53041

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmät on pk-työpaikat, pientyöpaikat, mikroyritykset ja niiden työntekijät sekä yksinyrittäjät. Kohderyhmänä on myös 5-7 työterveyshuoltoa, jotka tarjoavat palveluja pk-työpaikoille sekä kuntoutuspalvelujen tuottaja. Työterveyshuoltoyksiköistä osa on yksityisiä ja osa kunnallisia.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat projektiin osallistuvien työterveyshuoltojen ja kuntoutuspalveluntuottajien henkilöstö sekä myös Pääkaupunkiseudun, Tampereen-Kanta-Hämeen alueen ja Länsi-Uudenmaan pk-työpaikkojen henkilöstö ja pienyrittäjät sekä yksinyrittäjät.sekä yrittäjäjärjestöjen henkilöstö. Hankkeessa kehittämistyöhön osallistuvat Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun HyWin-ryhmän henkilöstöä ja ja Kuntoutuskeskus Kiipulan henkilöstö ovat välillisiä kohderyhmiä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 590, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 666, joista naisia 421

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pientyöpaikoilla uudistuminen (PUNK) on hanke, jolla tuetaan työhyvinvointitoimintaa sekä työkyky- ja osaamisongelmiin reagointia pk-työpaikoilla ja pienyrityksissä. Hankkeessa kehitetään käytäntöjä ja välineitä, joilla edistetään työssä uudistumista tulevaisuuden osaamisen varmistamisella, toisaalta työyhteisöjen toimivuutta kehittämällä ja työntekijän työkyvystä ja voimavaroista huolehtimalla. Konkreettisesti työpaikkojen käyttöön kehitetään välineitä, joilla työhyvinvointityö saadaan tavoitteellisemmaksi työpaikoilla. Hankkessa kehitetään myös työterveyshuoltojen käytäntöjä ja yhteistyötä asiakasyritysten kanssa samoin kuin kuntoutuspalvelujentuottajien kanssa.
Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan varhaiskuntoutuspalveluja, joissa pk-sektorin, mikroyritysten ja yksinyrittäjien erityistarpeet huomioidaan. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Kuntoutusäätiön, ja Tampereen yliopiston työhyvinvointikeskuksen sekä Kiipulan kanssa.
Välillisesti hankkeessa eri toimijoiden osaaminen lisääntyy siitä miten toimitaan erilaisten ja eri kokoisten työyhteisöjen kanssa ja hankkeessa luodaan myös yhteistyöverkostoja.

Arviointiteidon pohjalta hankkeessa kehitetään edelleen käyttöönotettuja käytäntöjä ja välineitä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen alussa, kun toteutussuunnitelma tarkennetaan, tarkennetaan myös tiedotussuunnitelma. Hankkeelle tehdään esite ja omat www-sivut ja juliste. Pk-yritysten ja muiden organisaatioiden henkilökunnalle järjestetään projektia koskevia tiedotustilaisuuksia. Hankkeesta tiedotetaan yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksissa ja heidän julkaisuissaan.

Projektin tuloksista ja kokemuksista tiedotetaan myös eri kohderyhmien tilaisuuksissa ja julkaisuissa sekä kuntoutus- ja työterveyshuoltopäivillä. Työpaikan työkyvyn tuki -mallista (Vatu) tiedotetaan ja koulutetaan työterveyshuoltoja aluetyöterveyslaitosten kanssa syksyllä 2010.
Hanke järjestää päätösseminaarin, jonne kutsutaan kehittämistyössä mukana olleita tahoja ja hankkeesta kiinnostuneita tahoja..

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja levitetään koulutuksen ja tietoverkkojen välityksellä koko hankkeen ajan myös muille pk-sektorin työpaikoille. Hankkeen loppuvaiheessa tuloksista kerrotaan myös yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksissa ja julkaisuissa.. Edelleen hankkeen tuloksista tiedotetaan erityisesti kuntoutusalan henkilöstön ja työterveyshuoltojen koulutusten yhteydessä koko hankkeen ajan.
Hankkeen tiedottamisesta ja juurruttamisesta on erillinen suunnitelma, joka on hakemuksen liitteenä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 701 142

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 693 254

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 710 142

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 701 320

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Terveenä ja osaavana työssä

9. Loppuraportin tiivistelmä

Punk-hanke toteutettiin yhteistyöhankkeena Kuntoutussäätiön, Tampereen yliopiston, Avire-Kuntoutus Oy:n ja Kiipulasäätiön kanssa sekä viiden työterveyshuoltoyksikön kanssa. Hankkeeseen rekrytoitiin pk- ja pientyöpaikkoja sekä mikroyrityksiä ja yrittäjiä. Kohderyhmän laajuus toi haasteita tuotteiden ja käytäntöjen kehittämistyöhön. Kehittämistyössä tuotettiin hyviä käytäntöjä, välineitä ja oppaita työpaikkojen käyttöön, vaikka tarkemmalla segmentoinnilla olisi kehittämistyötä voitu viedä pidemmälle ja levittää laajemmin tuotteita.
Tärkeä osa kehittämistyötä oli työterveyshuoltojen työkyvyn tukemiseen liittyvien käytäntöjen ja suunnitelmien uudistaminen.
Kehittämistyön pitäminen rajatumpana olisi mahdollistanut hankkeessa resurssien paremman kohdistamisen ja antanut enemmän aikaa levittämiseen ja tiedottamiseen sekä käytännön kokemuksien keräämiseen.
Pientyöpaikkojen esimiestyön tukeminen ja henkilöstöjohtamisen käytäntöjen kehittäminen vaatisi oman kehittämishankkeen. Tässä hankkeessa kehittämistyössä lähtökohtana oli työterveyshuollon asiantuntemuksen saaminen pientyöpaikkojen käyttöön.
Hanketyössä tuli selvästi esiin tarpeita ja uuden kehittämistyön aihiota esim. yrittäjille suunnattujen kuntoutuksien kehittämiseen, työelämäosaamisen vahvistamiseen liittyvän tuen ja ammatillisen kuntoutuksen kehittämiseen. Työterveyshuoltojen ennaltaehkäisevän työn merkitystä ei ymmärretä pientyöpaikoilla, eikä sitä osata käyttää työpaikoilla työsuojelu- ja työhyvinvointityössä. Tärkeä havainto kehittämistyön aikana oli myös pientyöpaikkojen esimiesten ja yrittäjien suuri tiedontarve työkyky- ja työhyvinvointiasioista.

Hankkeen tuloksia oli
1. Työkyvyn tukimalli ja sen toteuttamiseen tuotettu nettityökirja
2. Oman hyvinvoinnin lähteillä lyhytintervention tuotteistaminen
3. Tulosta ja kilpailukykyä työhyvinvoinnilla koulutusmallin tuotteistaminen
4. Henkilöstötunnuslukulaskurin tuottaminen nettiin
5. Neljä opasta työpaikkojen käyttöön - Työn iloa ja imua - työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille, Tulevaisuuden osaajaksi - tulosta osaamistarpeiden tunnistamisella, Esimies työhyvinvointia rakentamassa ja Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena.
Lisäksi tuotettiin
6. Yrittäjien kuntoutus- ja työkyvyn tuen tarpeista raportti ja tähän liittyen esite Kuntoutustietoa yrittäjille. Raportin johtopäätöksissä otetaan kantaa yrittäjille suunnatun kuntoutuksen kehittämiseen.
7. Työterveysyhteistyön kehittämistä kuvattiin työselosteessa Perustuksia valamassa. Kehittämistyössä tuli esiin yhteistyötä estäviä tekijöitä, ja yhteistyön tiivistämiseksi kehittämistä vaativia asioita.