Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10448

Projektin nimi: Ketään ei jätetä - Nuorten Yrittäjyys Talot ja verkostot nuorten aktivoijina -verkostohanke

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2008 ja päättyy 30.9.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Nuorten Keski-Suomi ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1868148-1

Osoite: Sepänkatu 14 B

Puhelinnumero: 045 1124608

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.nuortenkeskisuomi.fi

Projektin kotisivun osoite: www.nuortenkeskisuomi.fi/nyt ja www.nuortenkeskisuomi.fi -> projektit -> ketään ei jätetä

Vastuuhenkilön nimi: Eeva-Liisa Tilkanen

Asema: toiminnanjohtaja

Sähköposti: eeva-liisa.tilkanen(at)nuortenkeskisuomi.fi

Puhelinnumero: 040 552 8070

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhminä ovat
- nuoret, joilla vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille tai koulutukseen, mm. nuoret, joilla on vaikeuksia perinteisessä kouluopetuksessa, ja muuten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Mukana on myös maahanmuuttajanuoria. Tästä tarkempi kuvaus liitteessä.
- paikalliset yhteistyökumppaneiden aikuistoimijat, jotka mahdollistavat nuorten aktiivisen toiminnan ja työllistymisen (yritykset, muut työyhteisöt, koulut, järjestöt, kunnat jne.)

Toimintamalli kokoaa yhteen, tukee ja täydentää eri tahojen toimintaa, ja on osaltaan varmistamassa sen, että nuorella on väyliä aktiiviseen kiinnittymiseen yhteiskunnassa eikä nuori tipahda tyhjän päälle. Toimintamallissa keskeistä on eri tahojen välinen laaja yhteistyö, jossa yhteisenä tavoitteena on lisätä nuorten valmiuksia työllistymiseen, pienentää nuorten koulutuksen keskeyttämistä, ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja näin varmistaa nuorten siirtyminen koulutukseen ja työelämään ja nuoren hyvinvointi. Samalla se lisää nuorten valmiuksia myös yrittäjyyteen. ESR-hankkeella katetaan toiminta, mikä mahdollistaa haasteellisempien nuorten osallistumisen ja onnistumisen (vrt. 6.3) sekä verkoston kouluttamiseen.

3.3 Välilliset kohderyhmät

- toiminta vaikuttaa myös muihin paikkakunnin nuoriin (mukana toiminnassa ja auttamassa kohderyhmän nuorten onnistumista). "Tavallisten nuorten" mukanaolo toiminnassa on välttämätöntä, koska he auttavat omalla toiminnallaan, esimerkillään, innokkuudellaan ja osin myös ohjaamisellaan myös näitä haasteellisempia nuoria onnistumaan ja saavuttamaan hankkeen tulokset. Jos haasteellisemmat nuoret pidettäisiin omissa ryhmissään, nuorten tavoiteltu toiminta etenisi hitaammin tai joskus saattaisi jäädä jopa kokonaan toteutumatta. Toisaalta integoituminen muiden nuorten ja verkostojen eri toimintoihin jäisi toteutumatta/vajaaksi, mikä vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Yhteisellä toiminnalla saavutetaan ylivoimaisesti parhaat tulokset haasteellisten nuorten kannalta. (Nykyään onkin enenemässä määrin näkemyksenä, että erilaisia nuoria ei ole syytä eristää omiin ryhmiinsä (mm. Erik Häggman 30.10.08 Jyväskylä).)
- syntyvien toimintojen kautta myös muihin paikkakuntalaisiin (mm. nuoret, lapset, osin aikuisetkin ym., joille nuoret haluavat toimintoja kohdentaa)
- yhteistyötahojen muihin aikuistoimijoihin ja sitä kautta eri tahojen toimintojen kehittymiseen hankkeen tavoitteiden suunnassa

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 384, joista naisia 231

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke toteutetaan laaja-alaisena yht.työhankkeena neljän eri paikkakunnan ja eri tahojen välisenä yhteistyönä. Hanke toteutetaan ajalla 1.4.08-30.9.2011. Mukana ovat Nuorten Keski-Suomi ry (hakijaorganisaatio) ja osatoteuttajina Muuramen Innola ry, Uuraisten kunta ja Äänekosken kaupunki.

Tavoitteena on nuorten työllistyvyyden ja koulutukseen sijoittumisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Projektin varsinaisina kohderyhminä ovat
- nuoret, joilla vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille tai koulutukseen ja muuten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret
- nuorten kanssa toimivat verkostot: paikalliset yht.työkumppaneiden aikuistoimijat, jotka mahdollistavat nuorten aktiivisen toiminnan ja työllistymisen (yritykset, muut työyhteisöt, koulut, järjestöt, kunnat jne.)
Lisäksi projektin toiminta vaikuttaa välillisesti myös muihin nuoriin, syntyvien toimintojen kautta myös muihin kuntalaisiin ja yht.työtahojen muihin aikuistoimijoihin .

Toimintamuodot
Toiminnalla on kaksi ulottuvuutta:
a) Nuorten Yrittäjyys Talojen (NYT) tilatoiminta suoraan nuorille valmentajien johdolla tai organisoimana, jossa
- yksilöllistä ohjausta: jokaiselle etsitään niin oman kokoisia haasteita talojen toiminnoissa kuin myös omien vahvuuksien löytämistä ->koulutus- ja työelämän kiinnostuksen löytäminen
- projekti- ja tiimitoimintaa, jossa harjoitellaan valmiuksia työelämään ja saadaan intoa opiskeluun. Tiimityö vahvistaa myös itsetuntoa ja tuo tunteen yhteisöön kuulumisesta, mikä osaltaan ehkäisee myös syrjäytymistä
- duunirinkitoiminnan kehittäminen, jossa nuoret oppivat yrittäjämäiseen työntekoon: heitä tuetaan ja ohjataan etsimään itselleen töitä ja oppimaan tekemistään töistä myös yhdessä kokoontuen ja työkokemuksia analysoiden
- koulutustoimintaa, jotka tukevat valmiuksien kehittymistä

b) Verkostojen rakentaminen, jossa synnytetään uudenlaisia yhteistyömalleja ja kumppanuuksia, jolla kynnys työelämään madaltuu, nuorten työllistävyys paranee ja kiinnittyminen muuhun yhteisöön vahvistuu. Yhteistyötä tehdään myös oppilaitosten kanssa, jolla voidaan vahvistaa tavoitteiden saavuttamista. Mm.
- eri tahojen yhteiset toiminnot: nuorten ja aikuisten koul.päivät ja -prosessit, tapahtumat
- eri tahojen innostaminen + kouluttaminen nuorten tiimitoiminnan toteuttamiseen
- työnantajatahojen innostam. tarjoamaan nuorille erilaisia työtekomahdollisuuksia

Keskeisimmät tulokset
- verkostojen ja toimintamallin syntyminen, jolla ketään ei jätetä eli kaikille nuorille löytyy kanava, miten päästä elämässä eteenpäin. Eri tahot tuntevat toisensa ja pystyvät ohjaamaan nuoria kullekin sopivalle reitille.
- Nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen: toimintamalli on saanut jalansijaa eri tahojen omissa toiminnoissa.
- Nuorten valmiudet siirtyä koulutukseen ja työelämään sekä kiinnostus oman elämän hallintaan, yhteiseen tekemiseen tai yht.kunnalliseen osallistumiseen ovat lisääntyneet merkittävästi.

Samalla NYT-toimintamalli ja sen osakokonaisuudet kehittyvät tuotteina.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tehdään oma yhteinen esite joka suunnataan lähinnä aikuisille. Jokainen talo tekee hankkeen toiminnasta omat esitteensä, jotka on tarkoitettu nuorille (ja tarvittaessa erillinen esite aikuisille). Projektista ja sen toiminnasta on tehty myös talojen yhteinen esite nuorille. Toiminnoista tiedotetaan aktiivisesti tiedotusvälineissä, erityisesti paikallislehdistössä, mutta myös maakunnallisissa medioissa ja kun tuloksia näkyy, aihetta tarjotaan myös valtakunnallisiin medioihin.

Talojen ja hankkeen kehittämisryhmille ja muulle verkostoille tehdään yhteinen NYT/Ketään ei jätetä -Newsletter 2-4 krt/vuodessa, jossa kerrotaan hankkeen tuloksista ja toimenpiteistä koko verkostolle. Lisäksi talojen omat uutiskirjeet täydentävät tiedotusta. Osa uutiskirjeistä tehdään vielä laajemmalla jakelulla, jolloin sitä levitetään myös mm. nuorten mukana koteihin.

Luonnollisesti hankkeesta tiedotetaan myös hallinnoivien tahojen nettisivuilla, joihin pyydetään laittamaan linkkejä yhteistyötahojen sivuilta.
Lisäksi NuK-Sun nuorten sähköpostitiedote välittää ajankohtaista tietoa hankkeen toiminnoista tarpeen mukaan (levikki v.2008 500 sähköpostiosoitetta eri puolilta Keski-Suomea, v. 2010 osoitteita 850).

Projektista ja toimintamahdollisuuksista tiedotetaan paljon myös henkilökohtaisesti vierailemalla eri tilaisuuksissa ja paikoissa (mm. koulut ja nuorisotilat) niin valmentajan kuin nuortenkin voimin.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Talojen toimintamalli ja sen yksittäiset toiminnot ovat jo herättäneet kiinnostusta, ja kun hankkeen myötä toimintaa saadaan entisestään tehostettua ja kristallisoitua, sillä varmasti riittää kysyntää. Mahdollisesti syntyvää uutta toimintaa toteutetaan kuitenkin erillisen rahoituksen turvin.

Vuoden 2008 aikana
- toimintamallin osoita kehitetään

v. 2009 - 2010
- toimintamallin osoita kehitetään edelleen, jotta ne ovat levitettävissä muualle maakuntaan
- toimintamallia levitetään 1-2 taholle, jotka ovat kiinnostuneita toiminnan käynnistämisestä


v. 2011
- järjestetään levittämisseminaari, jossa julkaistaan hankkeen tulokset
- toiminta leviää 1-2 paikkakunnalle, osa mahdollisesti myös Keski-Suomen ulkopuolelle
- koulutusmateriaalia / -kokonaisuuksia välitetään hyödynnettäväksi eri organisaatioissa / paikkakunnilla

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 283 440

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 425

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 334 040

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 334 644

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

HANKKEEN PERUSTIEDOT
Hanke toteutettiin laaja-alaisena yhteistyöhankkeena neljän eri paikkakunnan ja eri tahojen välisenä yhteistyönä.

Nuorten parissa tehtiin työtä Nuorten YrittäjyysTalon toimintaympäristössä, jossa tavoitteena on tukea nuoria saamaan taitoja, tietoja ja innostunutta asennetta oman elämän hallintaan sekä työelämään.

Aikuisverkostotyön tavoitteena oli innostaa aikuisia luomaan nuorille tekemisen paikkoja myös talon ulkopuolella ja toimimaan nuorten tukena sekä rakentaa toimijoista verkostoa, jossa ketään nuorta ei jätetä.

Projektin varsinaisina kohderyhminä olivat:
-nuoret, joilla vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille tai koulutukseen ja muuten syrjäytymisvaarassa olleet nuoret. Mukana oli myös maahanmuuttajanuoria.
- nuorten kanssa toimivat verkostot: paikalliset yhteistyökumppaneiden aikuistoimijat, jotka mahdollistavat nuorten aktiivisen toiminnan ja työllistymisen (yritykset, muut työyhteisöt, koulut, järjestöt, kunnat jne.)

Lisäksi projektin toiminta vaikutti välillisesti myös muihin nuoriin, syntyvien toimintojen kautta muihin kuntalaisiin sekä yhteistyötahojen muihin aikuistoimijoihin.


HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET
Nuorille suunnattuja toimintamuotoja olivat projektit, koulutukset ja duunirinkitoiminta sekä yksilöohjaus. Kaikkiaan hankkeen toiminnoissa oli yhteensä 289 hankkeen kohderyhmän nuorta.
1. Tärkeimpänä toimintamuotona olivat nuorten projektit, jossa nuoret saavat tekemällä oppien oppia ja kokemusta tulevaisuuteen. Projekteja toteutui yhteensä 44, joissa mukana oli 266 kohderyhmän nuorta.
2. Nuorille suunnattuja koulutuksia toteutettiin viisi, joissa oli mukana yhteensä 22 hankkeen kohderyhmän nuorta.
3. Duunirinkitoimintaa oli kolmella talolla, ja niissä mukana yhteensä 22 hankkeen kohderyhmän nuorta. Duunirinkitoimintaa sovellettiin eri tavoin, mm. tehoduunirinkitoimintaa erityisesti KEJ-nuorille, mistä tehtiin myös opinnäytetyö Humanistiseen ammattikorkeakouluun.
4. Lisäksi nuorille annettiin yksilöohjausta.

Toimimisen myötä nuoret kertoivat oppineensa monenlaisia asioita, mm. vastuunkantoa, ryhmätyötaitoja, yhteistyöhalua ja sanomaan oman mielipiteen asiasta. Näin ollen mm. heidän valmiutensa siirtyä koulutukseen ja /tai työelämään lisääntyivät ja vastuullisuus ja kiinnostus yhteiseen tekemiseen ja osallistumiseen lisääntyi.

Aikuisverkostotyötä toteutettiin pääosin kolmen toimenpiteen kautta:
1. Jokaiselle Nuorten YrittäjyysTalolle perustettiin oma kehittämisryhmänsä, joka koostui laaja-alaisesti kunkin talon lähimmistä yhteistyökumppaneista ja taustatahoista.
2. Lisäksi järjestettiin viisi Kehittäjät kohtaavat -päivää talojen kehittämisryhmille ja talojen muulle verkostolle.
3. Paikkakuntakohtaiset aikuisten kohtaamispäivät, joita järjestettiin Äänekoskella ja Uuraisilla. Kohtaamiset lisäsivät tiedonkulkua, aitoa vuoropuhelua ja helpottivat yhteydenpitoa eri tahojen kesken.
Eri tahojen aikuisia innostettiin toimintaan mukaan tai toteuttamaan toimintatapaa omalla tahollaan.

Kaikkiaan hankkeessa toteutui 346 lähiopetuspäivää (tavoite 340), 102 (100) etäopetuspäiviä ja 1080 (740) ohjaus- ja konsultointipäiviä eli yhteensä 1520 (1180) osallistujien henkilökoulutus ja henkilötyöpäivää. Tavoite täyttyi näin 140 %:sti.

Hankkeen alusta alkaen kaikkiaan toiminnoissa on ollut mukana 396 henkilöä, mikä on kaksinkertainen määrä tavoitteesta.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA TOIMINNAN JATKUVUUS

Hankkeen aikana kehitettiin uudenlaisia tapoja jäsentää asioita:
1. Uudenlaiseen toimijakarttaan koottiin nuorten (ei aikuisten tai palvelujen) näkökulmasta kuva nuorten taustajoukoista ja tukijoista. Kartan avulla voidaan lisätä aikuisten tietoisuutta toisistaan ja syventää yhteistyötä.
2. Minun maailmani -lomake, jolla voidaan koota nuorten oma käsitys tukijoukoistaan ja taustatoimijoistaan.
3. Lomaketta sovellettiin myös aikuisverkostotyöhön - ketkä kuuluvat työssäni tukiverkostooni ja taustatoimijoihini.
4. Hankkeen aikana kehitettiin myös kokonaiskuvaa, miten Keski-Suomeen voitaisiin rakentaa aloitteellisuus- ja yrittäjyyskasvatuksen ketju. Ajattelussa keskeisenä lähtökohtana on, että aloitteellisuus- /yrittäjyyskasvatusta olisi tarjolla kaikenkokoisilla paikkakunnilla eri laajuudessa sen resurssien mukaisesti ja siten, että rakenteet eivät estäisi nuoren kehittymistä. Mallinnus on saanut erittäin myönteisen vastaanoton eri tahoilla ja sitä tullaan edistämään yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Toiminta osoitti, että NuortenYrittäjyysTalo-toiminta sopii erittäin hyvin myös ns. haastellisille nuorille. Hankkeen eri toiminnot jatkuvat jossain mittakaavassa jokaisella paikkakunnalla myös hankekauden jälkeen, mutta muodot eroavat paikkakuntakohtaisesti.

Hankkeen päättyessä järjestettiin päätösseminaari Tukea ja kannustusta nyt - potkua nuorten työuriin ja tulevaisuuteen. Hankkeen tulokset koottiin loppujulkaisuun, jossa kuvin ja tarinoin kerrotaan hankkeen tuloksista tarkemmin.

Lisätietoja www.nuortenkeskisuomi.fi.