Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10449

Projektin nimi: LAPE (Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon) -projekti

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 28.2.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: Cygnaeuksenkatu 1, PL 250

Puhelinnumero: +358 295 024 500

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ely-keskus.fi/keski-suomi

Projektin kotisivun osoite: www.ymparisto.fi/fi-FI/LAPE__Laatua_perinnerakentamiseen_ja_ymparistonhoitoon

Vastuuhenkilön nimi: Kai Voutilainen

Asema: Vesihuoltoinsinööri

Sähköposti: kai.voutilainen(at)ely-keskus.fi

Puhelinnumero: +358 295 024 830

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat rakenteelliseen työttömyyteen luettavat henkilöt, pitkäaikaistyöttömät, yli 500 päivää työttömänä olleet, työttömät, työttömyysuhan alla olevat sekä työmarkkinoille pyrkivät nuoret.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kunnat, yhteisöt ja yritykset hyötyvät projektista toteuttujen kohteiden ja kuntakuvan siistiytymisen kautta.

Kunnat hyötyvät taloudellisesti työllistäessään projektiin pitkäaikaistyöttömiä ja työttömiä. Työmarkkinatukilain muutoksen johdosta 1.6.2006. alkaen, kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille (passiivituen saajat).

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 305, joista naisia 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 307, joista naisia 15

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 48, joista naisten työpaikkoja 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 76, joista naisten työpaikkoja 4

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projekti kouluttaa ja työllistää Keski-Suomessa kulttuuriympäristön ja ympäristönhoidon ja -kunnostuksen töihin työnsuunnittelijoita ja työntekijöitä vuosina 2008-2014 Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella. Toteutettavat työt kohdentuvat perinnerakentamiseen, virkistyskäyttöpaikkojen ja luonnonsuojelualueiden rakenteiden kunnostamiseen. Lisäksi työnsuunnittelijoiden koulutuksessa lisätään tietoa kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmistä. Vuosittain projektiin valitaan 60 pitkäaikaistyötöntä, työtöntä ja työttömyysuhan alaista henkilöä ja työmarkkinoille pyrkivää nuorta. Työntekijät palkataan kuntien, sosiaalisten yritysten ja yhteisöjen kautta. Työntekijöiden työjakso on pääsääntöisesti 6 kk, mutta vuonna 2008 on 4 kk mittainen.Töitä johtavat ja valmistelevat työnsuunnittelijat palkataan kuntiin. Projektin tärkeimpiä kumppaneita ovat alueen TE-toimistot, kunnat, koulutusorganisaatiot ja sosiaaliset yritykset. Työkohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa toimitaan yhteistyössä K-S museon ja paikallisten yhdistysten ja yritysten kanssa. Projektissa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa, joiden kiinteistöillä on tarvetta projektin toteuttamiin ympäristönhoidollisiin töihin.

Olennaisena osana projektiin liittyy sekä työnsuunnittelijoiden että työntekijöiden koulutus. Työntekijät koulutetaan ennen työjaksoa pidettävällä työvoimakoulutuksella (1 kk), muulloin paitsi aloitusvuonna. Työvoimakoulutuksessa keskitytään työsuojeluun, perinnerakentamiseen ja ympäristötöiden perusteisiin. Työjakso sisältää täsmäkoulutuspäiviä 2-4 kpl. Vuosina 2010-14 mahdollisuuksien mukaan pyritään työntekijöille tarjoamaan mahdollisuus suorittaa työkohteilla näyttöjä ja tutkinnon osia.

Projektin avulla parannetaan työntekijöiden työelämävalmiuksia ja mahdollisuuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille sekä työllistyä tukityöjakson jälkeen. Projekti tarjoaa mielekkäitä tukityö- ja koulutusmahdollisuuksia erityisesti pitkäaikaistyöttömille omalla paikkakunnallaan. Projektin avulla haetaan ratkaisua kohtaanto-ongelmaan perinnerakentamisen ja ympäristönhoidon aloilla. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään työllistämällä naisia teknispainotteiselle alalle.
Päätavoitteet ovat:
1. Rakenteellisen työttömyyden alentaminen.
2. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja yksilön elämänhallinnan edistäminen.
3. Työllistettävien työntekijöiden työmarkkinoilla pysymisen edellytysten parantaminen.

Jatkotyöllistymisen parantamisen painopisteet ovat:
1. Työvoimakoulutuksen sisältö suunnitellaan tarpeita vastaavaksi, osuuskunta- ja yrittäjyyskoulutus pidetään työjakson lopulla.
2. Nivelvaiheeseen kohdistuvia toimenpiteitä kehitetään yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Järjestetään työntekijöiden jatkotyöllistymistä edistäviä toimenpiteitä, kuten työnäytöksiä ja osaamisen markkinointitapahtumia.
3. Työntekijää tuetaan ja aktivoidaan työnhaussa. Työnsuunnittelijan ja TE-toimistojen yhteistyötä tiivistetään työ- ja koulutuspaikkojen etsimisessä projektin työntekijöille.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Viestintäsuunnitelman on laadittu yhdessä K-S ympäristökeskuksen tiedotusyksikön kanssa. Viestintäsuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

1. Vakiintunut toimintamalli
Projektin tarkoituksena on luoda toimiva käytäntö ympäristötöiden hoitamiseksi työllistämistöinä.

2. Kumppanuusmalli
Tavoitteena on, että projekti on esimerkki hyvin toimivasta kumppanuushankkeesta, jossa toimitaan yhteistyössä kuntien, alueiden toimijoiden ja viranomaisten aikuiskoulutusoppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa.

3. Mestari-kisälli-oppipoika -malli
Projektissa toteutetaan mestari-kisälli-oppipoika -mallia, jossa työkohteisiin työllistetään osaaja kokemattomamman työpariksi, jolloin vanhempi osaaja siirtää osaamistaan nuoremmalle. Myös työsuunnittelijoiden vertaisverkostot toimivat samalla periaatteella; kolleegat tukevat uudempaa työntekijää.

4. Työkohteiden hyödyntäminen opetuksessa ja kohdekierrokset
Projektin tulevia työkohteita hyödynnetään koulutuksen opetuksessa esimerkkikohteina. Työjakson loppuvaiheessa järjestetään valmiisiin ja valmistuviin kohteisiin kohdekierros projektiin osallisille.

5. Raportoinnin ja levittämisen käytännöt
Projektin työkohteista kootaan vuosijulkaisu, joka toimii dokumenttina toteutetuista työkohteista. Vuosijulkaisulla on merkitys myös oikeiden työtapojen ja työprosessien levittämisessä ja työntekijöiden jatkotyöllistymisen edistämisessä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 442 062

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 400 032

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 843 561

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 804 039

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin toimenpiteillä edistettiin pitkäaikaistyöttömien, työttömien, työttömyyden uhan alla olevien henkilöiden sekä työmarkkinoille pyrkivien nuorten työllistymistä ja ehkäistiin syrjäytymistä. Lähtökohtana oli tarjota työttömille ympäristö- ja perinnerakentamisen koulutusta ja mielekästä työtä omalla asuinseudulla. Projektin tavoitteena oli rakenteellisen työttömyyden alentaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, työllistettävien työmarkkinoilla pysymisen edellytysten parantaminen ja jatkotyöllistymisen edistäminen. Projekti edisti ELY-keskuksen ympäristönhoidon ja -suojelun tavoitteita ja maakunnallisen kulttuuriympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamalla kulttuuriympäristön kunnostustöitä ja ympäristönhoidon töitä näkyvissä ja yleishyödyllisissä kohteissa. Projektin hallinnoijana oli Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ympäristörakentaminen-ryhmä, jossa työskentelivät projektipäällikkö ja -koordinaattori ja lyhyemmillä työsuhteilla osa-aikainen toimistosihteeri ja suunnittelija. Kuntiin palkattuina projektilla oli vuosittain 7-9 projektityönjohtajaa, joiden palkasta projekti maksoi 70-80%. Työnjohtajilla oli vuodesta riippuen työalueenaan 1-4 kuntaa ja 2-14 kuntien palkkatuella palkkaamaa työntekijää. Keskimäärin projektissa oli vuosittain 65 työntekijää. Työntekijöiden työjakso oli 6 kk touko-lokakuussa ja sitä edelsi kuukauden työvoimakoulutus.

Vuosittain projektissa oli mukana 12-16 kuntaa. Kuntien kanssa tehtiin kumppanuussopimukset, joissa sovittiin työkohteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta, lupien hakemisesta, työnjohdosta, palkkatuella työllistettävien määrästä ja työntekijöiden työterveystarkastusten järjestämisestä. Työkohdevalinnat tehtiin yhteistyössä kuntien kanssa.

Työjakson jälkeen työllistyneitä tai koulutukseen siirtyneitä oli 19,2 % (tavoite oli 25 %). Aloittaneista henkilöistä projektin toimenpiteiden aikana tai sen päätteeksi työllistyneitä oli kuitenkin 25,4%. Näistä henkilöistä avoimille työmarkkinoille työllistyi 7,8% ja tukitöihin 17,6%. Tukitöihin työllistyminen oli yleisempää ja osa työllistyi projektin työjakson päätteeksi kuntaan siksi ajaksi, että hänet saatiin pois kunnan osarahoittamalta työmarkkinatuelta työssäoloehdon täyttyessä. Projektin keskeyttäneiden osalta avoimille työmarkkinoille pääsy oli yleisempää ja vaikka keskeyttäneitä oli kaikkiaan 16,6 % (tavoite max. 5%) oli puolet sellaisia, jotka keskeyttivät projektin työllistymisen tai koulutukseen siirtymisen vuoksi.

Projektin aikaansaamia sosiaalisia vaikutuksia mitattiin palautekyselyjen avulla. Kohderyhmästä 59% koki työkykynsä parantuneen. Itsetunto oli kohonnut 63%:lla ja ammatilliset taidot kasvaneet 64%:lla. Vastaajista 85% koki tehneensä työjakson aikana tärkeää työtä. Työllistymisen sosiaaliset vaikutukset eivät kosketa vain yksilöä, vaan sillä on vaikutuksia perheeseen ja lähipiiriin. Taloudellisia vaikutuksia ei ole tarkemmin tutkittu, mutta oletuksena työssä ollessa ei turvauduta niin helposti toimeentulotukiin.Työnjohtajat ovat kertoneet positiivisista vaikutuksista, joissa yksilön elämänhallinta on parantunut ja sitoutuminen elämänmuutoksiin syntynyt. Hyvällä työporukalla ja sen tuella sekä ulkona luonnossa työskentelyllä on ollut positiivinen vaikutus elämään.

Projektin aikana työntekijät kunnostivat, hoitivat tai rakensivat lähes 600 maisemanhoidon, ympäristönhoidon, virkistyskäytön ja rakennusperinnön työkohdetta. Kohteet ovat yleishyödyllisiä ja toimivat esimerkkeinä rakennetun ja kulttuuriympäristön sekä perinnemaiseman hoidosta ja hoidon keinoista. Töiden avulla ylläpidettiin, hoidettiin ja säilytettiin julkista rakennusperintöä. Virkistyskäytön työt edistivät kuntalaisten hyvinvointia ja tukivat alueen matkailua. Maisemanhoidon työt paransivat alueen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Kohteet toimivat esimerkkeinä työntekijöiden taidoista. Arvokkaiden kohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa oli apuna projektissa muotoutunut asiantuntijoista koostunut yhteistyöverkosto.

Työvoimakoulutuksista tehtiin kohderyhmälle sopivia ja käytännönläheisiä. Työvoimakoulutuksissa suoritetuista työturvallisuus-, tulityö-, tieturva 1- ja henkilönostimen turvallisuus ja käyttö korttikoulutuksista on hyötyä pyrittäessä avoimille työmarkkinoille. Perus- ja ammatillisen toisen asteen tutkinnon osanäyttöjä tehtiin projektin työjaksoilla 13. Näytöt suoritettiin JAOn hallinnoimien Työnhakijan ammatilliset polut ja Osaamisella töihin -projektien kautta ja vuonna 2014 oman tuotannon projektin Resurssi 2 kautta. Osanäyttöjä tehtiin rakennusalan perus- ja ammattitutkinnoista sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta. Osa näyttöjen suorittajista hakeutui myöhemmin koulutukseen. Työjaksolla työntekijöille järjestettiin 2-3 koulutuspäivää liittyen jatkopolkuihin työjakson jälkeen, yrittäjyyteen, osuuskuntatoimintaan, perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon. Vuonna 2014 suunniteltiin projektissa pitkäaikaistyöttömien työnjohdon lisäkoulutuspaketti, jonka toteutti JAMK.