Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10450

Projektin nimi: PAJAVERKKO - Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Uudellamaalla.

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, pk-yksikkö

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Osoite: Nilsiänkatu 3 (PL 58)

Puhelinnumero: 09-191 54000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.helsinki.fi/palmenia

Projektin kotisivun osoite: www.palmenia.helsinki.fi/pajaverkko

Vastuuhenkilön nimi: Tuula Meres-Wuori

Asema: Kehittämispäällikkö

Sähköposti: tuula.meres-wuori(at)helsinki.fi

Puhelinnumero: 09-191 54182, 050-544 7607

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Itä-Uusimaa, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon

Kunnat: Helsinki, Karkkila, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Porvoo, Askola, Sipoo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat Länsi-, Itä- ja Keski-Uudellamaalla toimivien työpajojen nuoret ja heidän ohjaajansa. Mukana ovat jo suunnitteluvaiheessa olleet Karkkilan, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Porvoon ja Loviisan työpajat. Projektihakemuksen jättämisen jälkeen sekä Mäntsälä että Loviisa ovat ilmoittaneet, etteivät osallistu projektiin.
Keravan ja Helsingin pajat liittyivät mukaan projektiin kesäkuussa 2008.
Projektin avausseminaariin kutsutaan vielä muita mahdollisia Uudenmaan alueen kuntien työpajoja. Näin ollen projektiin on vielä mahdollista ottaa mukaan uusia toimijoita.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajat ja opinto-ohjaajat sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimen, sivistys- ja nuorisotoimen virkamiehet. Välillisiä kohderyhmiä ovat lisäksi kuntien päättäjät, työvoimaviranomaiset sekä alueella toimivat yritykset.

Välillisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalinen vahvistaminen hyödyttää kaikkia projektiin osallistuvien kuntien kuntalaisia ja projektin mahdollisesti laajentuessa valtakunnalliseksi muitakin kansalaisia.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 312, joista naisia 135

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

PAJAVERKKO - Työpajatoiminnan kehittäminen Uudellamaalla on Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koordinoima projekti, johon osallistuvat mm. Karkkilan, Järvenpään, Nurmijärven, Keravan, Porvoon ja Helsingin nuorten työpajat.

Työllisyyden parantuessa työpajojen toimintaympäristö on muuttunut ja pajojen asiakkaina on yhä useammin moniongelmaisia nuoria. Projektissa tarjotaan kunnille mahdollisuus kehittää ja mallintaa nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä uusia toimintoja; jakaa hyviä käytäntöjä ja parantaa henkilöstön osaamista. Projektin toimenpiteillä tähdätään mm. ohjaustaitojen kehittämiseen, nuorten elämänhallintataitojen tukemiseen, pajojen ja oppilaitosten nivelvaiheyhteistyöhön ja työpajatoiminnan kehittämiseen verkostoyhteistyössä.

Välittämiä kohderyhmiä ovat nuoret ja heidän ohjaajansa ja välillisiä kohdealueen oppilaitokset sekä työvoimahallinnon, sosiaalitoimen ja terveyspalvelujen viranomaiset sekä yrityskumppanit.
Toimintamallit ja verkostot laajenevat valtakunnalliseksi toiminnaksi ja malleiksi.

Tavoitteet
-Vahvistaa sosiaalisesti alle 25 -vuotiaita nuoria kehittämällä elämänhallintataitoja, tukemalla keskeytyneiden opintojen loppuunsaattamista sekä kannustamalla jatko-opintoihin ja työelämään
-Kehittää ja monipuolistaa työpajojen toimintatapoja ja yhteistyöverkostoja
-Rakentaa alueellisia ja seutukunnallisia palvelu- ja oppimisverkostoja, joissa toimijat voivat yhdessä kehittää ja välittää hyviä käytäntöjä työpajatoiminnan monipuolistamiseksi yhteiskunnan muutoksia ja nuorten muuttuvia elämäntilanteita ennakoiden
-Kehittää työpajaohjauksen moniammatillisia yhteistyömalleja
-Kehittää työpajaohjaajien ohjaustaitoja yhteisten koulutusohjelmien avulla
-Suunnitella ja toteuttaa ohjaajien ja nuorten verkostoitumista tukeva verkkopalvelu

Toimenpiteet
- Kartoitetaan nykytilanne: pajojen kehittämis- ja ohjaajien kehittymistarpeet
- Käynnistetään kehittämistoiminta. Laaditaan työpajojen yksilölliset kehittämissuunnitelmat kuntien tarpeiden mukaisesti
- Kartoitetaan mukana olevien työpajojen nykyinen verkostoyhteistyö ja olemassa olevat yhteistyökumppanit. Kehitetään työpajojen oppilaitosyhteistyötä sekä moniammatillista yhteistyötä verkostotyön avulla
- Tuetaan työpajojen verkostoitumista verkostotapaamisten, seudullisten workshop -tapaamisten ja Avoin työpaja -tapaamisten avulla
- Kehitetään pajojen yritysyhteistyötä ja oppisopimuskoulutusta yrityskoordinaattorin avulla
- Tuetaan nuorten elämänhallintataitoja
- Käynnistetään seutukunnallinen ohjaajavaihto, jonka avulla monipuolistetaan työpajojen palveluja
- Käynnistetään ohjaajien henkilökohtaisiin kehittymissuunnitelmiin perustuvat koulutukset
- Rakennetaan verkkopalvelu
- Tutkitaan pajatoiminnan vaikuttavuutta ja muutostarpeita

Projektin arviointi suoritetaan itsearviointina, joka pohjautuu kehittävän arvioinnin periaatteisiin, jossa projektia arvioidaan ja seurataan osallistavasti koko projektin ajan.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

PAJAVERKKO -projektin alustavasta tiedotus- ja levittämissuunnitelmasta on kerrottu tarkemmin projektisuunnitelmassa, liitteessä 1. Viestinnän strategiset linjaukset tuottaa projektihenkilöstö. Viestinnän toteutuksen budjetti, vastuut ja aikataulut kirjataan em. suunnitelmaan.

Projektin tavoitteena on löytää käytäntöjä ja malleja kunnissa toteutettavan nuorten syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan tueksi. Projektin viestintä koostuu sekä sisäisestä että ulkoisesta viestinnästä, joiden kohderyhmät ja niiden myötä keinot ja kanavat ovat erilaiset.

Projektin sisäisen viestinnän kohderyhmänä ovat sekä nuoret että ohjaajat ja pajojen kunnalliset ja seutukunnalliset yhteistyötahot. Viestinnän helpottamiseksi luodaan aikuisille projektihallinnon toimijoille esimerkiksi yhteisiä sähköpostilistoja. Pajanuorten tärkeimmät viestintäkanavat projektissa ovat henkilökohtainen tiedonvälitys ja verkkoviestintä. Viestinnän tavoitteena on tiedonvälitys, yhteistyöhalun lisääminen ja siihen rohkaiseminen.

Ulkoiseen viestintään kuuluvat sidosryhmä- ja vaikuttajaviestintä sekä markkinointi ja mediaviestintä. Viestinnän tavoitteena on syrjäytymisen ratkaisukeinojen tunnettuus, yhteistyötahojen ja muiden sidosryhmien yhteistyöhalun lisääminen ja tiedon välittäminen kunnallisille ja valtakunnallisille päättäjille päätöksenteon tueksi. Mediaviestinnän haasteena on herättää kiinnostus työpajatoiminnan rooliin nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

PAJAVERKKO-projektissa hyvät käytännöt leviävät oppimisverkostotyön kautta projektin osanottajille ja välillisesti oppilaitosten opettajille ja opinto-ohjaajille sekä kuntien sosiaali- ja terveystoimen, sivistys- ja nuorisotoimen virkamiehille. Projektin tutkimustulokset ja muu tiedotusaineisto julkaistaan myös verkkopalvelussa, josta ne ovat levitettävissä valtakunnallisesti.

2008
Työpajojen kehittämistyöskentelyn suunnittelu.

2009
Verkkopalvelu käytössä. Hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa pajojen verkostotapaamisissa, seudullisissa workshopeissa ja Avoin työpaja -tapahtumissa. Avoin työpaja -tapahtumista viestitään medialle sekä pyydetään paikallislehtien toimittajia tutustumaan pajoihin ja tarjotaan itse artikkeleita viestimiin.

2010
Projektin käytännöistä viestitään esim. nuoriso-, sosiaali- , terveys- ja opetusalan ammattilehtiin. Projektin loppuarvioinnin toteutus ja laaja kutsuseminaari projektin päätökseksi. Päätösseminaarin yhteydessä tuloksista viestitään erityisesti sidosryhmille ja päättäjille. Viimeiset tutkimukset ja loppuraportti julkaistaan. Verkkopalvelu jää Uudenmaan pajojen keskinäisen yhteydenpidon välineeksi.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 510 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 437 825

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 600 210

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 542 968

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin

9. Loppuraportin tiivistelmä

Nuorten työpajat ovat palvelutoimintaa, jolla pyritään auttamaan ja aktivoimaan nuoria kohti opiskelu- ja työelämää ja estämään näin heidän syrjäytymistään. Työpajoilla nuoret tutustuvat erilaisiin työtehtäviin sekä kehittävät ammatillisia ja elämänhallinnallisia valmiuksiaan. PAJAVERKKO - Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Uudellamaalla -projektiin osallistuivat kuuden uusimaalaisen kunnan - Helsingin, Järvenpään, Karkkilan, Keravan, Nurmijärven ja Porvoon -nuorten työpajat. Projekti oli toiminnassa 1.4.2008 - 31.12.2010 ja sitä hallinnoi Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Yhteistyökumppanina toimi Nuorisotutkimusseura ry, jolta tilattiin projektiin kuulunut tutkimus.

Projektin tavoitteena oli ennaltaehkäistä alle 25-vuotiaiden nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta kehittämällä elämänhallintataitoja ja tukemalla nuoria saattamaan loppuun keskeytyneet perusopintonsa sekä kannustamalla jatko-opintoihin ja työelämään; kehittää työpajaohjaajien ohjaustaitoja yhteisten koulutusohjelmien avulla; kehittää ja monipuolistaa mukana olevien työpajojen toimintatapoja ja -malleja sekä yhteistyöverkostoja kunkin työpajan kehittämistarpeiden pohjalta; rakentaa palvelu- ja oppimisverkostoja, joissa toimijat voisivat sekä yhdessä kehittää että välittää omia hyviä käytäntöjä nuorten työpajatoiminnan monipuolistamiseksi; kehittää työpajoissa tehtävän ohjauksen moniammatillisia yhteistyömalleja.
Projektin toimenpiteisiin kuului kaksi suurta Avoin työpaja -tapahtumaa, kymmenen PAJAOHJAUS-koulutuspäivää, viisi verkostopäivää, yhdeksän workshop-tapaamista, neljällä paikkakunnalla toteutetut konsultaatioprosessit sekä aloitus- ja loppuseminaarit. Projektiin kuuluneen tutkimuksen suoritti Nuorisotutkimusseuran palkkaama tutkija, dosentti Tapio Kuure, jonka kaksi tutkimusraporttia julkaistiin Palmenian sähköisessä julkaisusarjassa. Neljälle projektiin kuuluneelle paikkakunnalle palkattiin projektin määrärahoista noin vuodeksi elämänhallinnanohjausta ja monialaista yhteistyötä kehittävät yksilöohjaajat, niin sanotut elämänhallinnanohjaajat. Edellä mainittujen, projektisuunnitelmaan kuuluneiden toimenpiteiden lisäksi toteutettiin myös muuta projektin tavoitteita ja pajojen tarpeisiin perustuvaa toimintaa, kuten erilaisia keskustelutilaisuuksia nuorille sekä erityisesti elämänhallinnanohjaajille suunnattuja workshop-tilaisuuksia.

Projektin toimintaa arvioitiin projektihenkilöstön, konsultin ja tutkijan toimesta erilaisten pajaohjaajille, -nuorille ja muille tapahtumiin osallistuneille suunnattujen kyselyiden sekä keskustelujen ja havainnoinnin avulla. Keskeisinä projektin tuloksina voidaan pitää pajojen kehittymishalukkuuden lisääntymistä, niiden profiilien kohottamista toimintaympäristöissään sekä elämänhallinnallisen näkökulman esiintuomista ja käytännön keinojen löytymistä tähän. Lisäksi projekti tutustutti toisiinsa eri pajojen toimijoita tehden näin yhteistyön myös jatkossa helpommaksi. Eri kuntien pajatoimijoiden tutustuminen ja verkostoituminen edistivät hyvien käytänteiden jakamista ja horisontaalista oppimista.