Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10452

Projektin nimi: TUKI - Tutkimuksesta kilpailukykyä

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 31.3.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkeli

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Osoite: Lönnrotinkatu 7

Puhelinnumero: (015) 20231 (vaihde)

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.helsinki.fi/ruralia/mikkeli

Projektin kotisivun osoite: www.helsinki.fi/ruralia/projekti_luomut.asp?projektinro=6304057

Vastuuhenkilön nimi: Pirjo Siiskonen

Asema: Johtaja

Sähköposti: pirjo.siiskonen(at)helsinki.fi

Puhelinnumero: (015) 202 3301

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan, Mikkelin, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Kerimäki, Ristiina, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Puumala, Joroinen, Rantasalmi, Sulkava, Enonkoski, Mäntyharju, Savonlinna, Kangasniemi, Punkaharju, Juva, Heinävesi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Elintarvikeketjun yritykset kuten maatilat ja puutarhayritykset, elintarvikkeita jalostavat yritykset, elintarvikekauppa, ravitsemisalan yritykset, ravitsemispalveluita tarjoavat matkailualan yritykset sekä näitä tukevat yritykset.

Alueellisen osaamis- ja innovaatiojärjestelmän toimijat.

3.3 Välilliset kohderyhmät

1) Alueen kunnat, seutukunnat sekä maakunta hyötyvät jatkuvan tutkimusyhteistyön ja yritysten tarpeista lähtien suunnatun tutkimuksen alueen elinkeinoelämälle tuottamasta lisäarvosta ja kilpailuedusta ja niiden kerrannaisvaikutuksista sekä suorina aluetaloudellisina vaikutuksina että alueen yleisen elinvoimaisuuden ja imagoedun kehittymisen kautta. Alue hyötyy myös tutkimus- ja yliopistoyksiköidensä kehittyvästä kansallisesta ja kansainvälisestä kilpailukyvystä. Koko Itä-Suomi hyötyy heijastusvaikutuksista ja sen olosuhteisiin soveltuvista toimintamalleista.

2) Alueella toimivat tutkimus- ja yliopistoyksiköt, joiden tietoperusta ja osaaminen alueen elinkeinoelämän kehittämiseksi ja niiden haasteiden ratkaisemiseksi kasvaa. Tämä tuo yrityksille, tutkimus- ja yliopistoyksiköille sekä alueelle kilpailuetua.

3)Välillisenä kohderyhmänä hankkeesta hyötyvät myös eri alueviranomaiset, poliittiset päätöksentekijät sekä muut maakunnan elinvoimaisuuden, sekä yrittäjyyden ja sitä tukevan innovaatiotoiminnan parissa toimivat tahot. Heille hanke tarjoaa tietoa, joka auttaa ja voi suunnata päätöksentekoa ja toimintaa. Tämä edesauttaa tulosten laajenemista, vaikuttavuutta ja syntyvien toimintojen elinkykyä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 69, joista naisia 25

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projekti kehittää tutkimuksen ja yritystoiminnan yhteistyön toimintamallia Etelä-Savon elintarvikeketjuun. Hanke pilotoi ja testaa yritysten ja tutkijoiden välistä kehittämisprosessia sekä kehittää laajempaa toimintamallia.

Tutkimuksesta kilpailukykyä (TUKI) -toimintamalli on hankkeen jälkeen sovellettavissa käyttöön myös maakunnan muilla toimialoilla.

Projekti jakaantuu ajallisesti kolmeen osaan: 1. toimintamallin rakentaminen, 2. yrityksiä palvelevan tutkimuksen sekä yritysten ja tutkijoiden välisen prosessin pilotointi ja 3. toimintamallin toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Tuloksia ovat näin sekä hankkeessa testattu ja arvioitu toimintamalli että hankkeen aikana tehtävän tutkimuksen tuottamat tulokset ja hyöty mukana oleville elintarvikelan yrityksille.

Hankkeen aineistot jakaantuvat kolmeen osaan: 1) Toteutuneen elinkaaren yritykset, 2) Yhden ongelmanratkaisun ympärille rakentunut yritysrypäs ja 3) uusien toimenpiteiden kohteeksi tulevat pienet elintarvikealan yritykset

Hankkeen muut tulokset:
1) Alueen yritykset saavat relevanttia tutkimusta, taloudellista lisäarvoa, kumppanuusverkostoja, kilpailukykyä ja imagoetua
2) Tutkimusyksiköiden elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava, tieteidenvälinen ja toimijoita osallistava
tutkimusosaaminen kehittyy ja syntyy julkis-yksityiseen kumppanuuteen perustuva toiminta- ja rahoitusmalli.
3) Alue hyötyy kehittyvästä kilpailukyvystä, aluetalouden ja elinvoimaisuuden kasvusta sekä rakentuvasta sosiaalisesta pääomasta.

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Työnjako on seuraava:
1. Hankkeen kokonaistoteutuksen valmistelu, hankkeen koordinointi ja raportointi. (Ruralia-instituutti)
2. Yritysten ja tutkijoiden välisen prosessin pilotointi yritysten tarpeista lähtevin tutkimushankkein (MTT, Ruralia-instituutti).
3. Prosessin toimivuuden ja vaikuttavuuden kehittämis- ja arviointitutkimus (HSE/PYK, Ruralia-instituutti)
Hankkeessa kehitetään toimivaa ja pysyvää toimintamallia, jonka avulla Etelä-Savon elintarvikeketjussa toimivat yritykset voivat entistä tehokkaammin hyödyntää alueen tutkimustoimijoita (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset) omassa yritys- ja kehittämistoiminnassaan.

Tavoitteena on, että hankkeessa kehitetty toimintamalli yritysten ja tutkimuksen yhteistyöstä yritysten kilpailukyvyn lisääjänä on jatkossa käytössä maakunnassa elintarvikealalla ja toteutettavissa myös maakunnan muilla toimialoilla.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille laaditaan toteuttajien (Ruralia, MTT, HSE/PYK) toimesta tiedotussuunnitelma, jonka mukaisesti hankkeesta tiedotetaan sen eri vaiheissa.
Hankkeesta tiedotetaan erikseen Etelä-Savon elintarvikeketjuun kuuluville yrityksille ennen toimenpiteiden alkamista.
Hankkeelle laaditaan oma verkkosivusto.
Hankkeesta laaditaan verkkojulkaisumuotoinen loppuraportti. Hankkeen tuloksia tullaan julkaisemaan kansainvälisissä lehdissä ja alan konferensseissa. Kansainvälisessä yhteydessä hankkeesta käytetään nimeä Exploratory Partnership in Research (EXPRES).
Hankkeen päättyessä järjestetään tiedotustilaisuus hankkeen tuloksista ja kehitetystä toimintamallista.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen alkaa varsinaisesti vasta hankkeen päätyttyä ja siinä käytetään hyväksi normaaleja tiedottamisen keinoja.Keskeisimpiä keinoja ovat loppuseminaari, hankkeen verkkosivusto sekä verkkojulkaisu.
Tutkijat esittelevät toimintamallin kehittämistä ja tuloksia myös alan konferensseissa.
Toimijoiden laajat toimintaverkostot sekä toiminnan verkottunut rakenne mahdollistavat hankkeen tulosten leviämisen lyhyellä aikavälillä sekä alueellisesti.

Hankkeen toteuttajien aktiivinen toiminta kansainvälisissä verkostoissa vaikuttaa tulosten leviämiseen kansainväliseen kenttään. Kohderyhmävalinnalla on pyritty vaikuttamaan Etelä-Savolle merkittävään yrityssektoriin, tavoitteena samalla mahdollisimman suuri hyöty myös muille alueen toimialoille ja tutkimustoimintaa hyödyntäville sektoreille.

Verkostorakenteen ansiosta tulosten hyödyntäminen on välitöntä, kokemusten vaihto on jatkuvaa ja tulokset dokumentoidaan ja levitetään muiden käyttöön nopeasyklisesti.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 380 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 380 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 431 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 431 972

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin lähtökohtana oli parantaa eteläsavolaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä tehostamalla tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä ja lisäämällä yritysten innovatiivisuutta. Projektin tavoitteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä voidaan tehostaa. Toimintamallin tavoitteena oli kuvata tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä monitahoisena prosessina, jossa yritysten, yrittäjien ja tutkimusorganisaatioiden edustajien erilaiset toimintatavat ja intressit kohtaavat. Kohderyhmänä hankkeessa olivat pienet elintarvikkeita tuottavat ja jalostavat yritykset, biojalostamomallia alueelle luovat Jalojäte-hankkeeseen osallistuvat yritykset ja tutkimus- ja kehittämisprosesseissa mukana olevat tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajat.

Projekti oli kolmen tutkimus- ja kehittämisorganisaation yhteishanke. Hanketyöryhmään kuuluivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkijoita ja kehittäjiä. Jalojäte-hanketta hyödyntävään tutkimuspilottiin osallistui tutkijoita lisäksi lukuisista muista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.

Ruralia-instituutti ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus keskittyivät hankkeessa tutkimaan pienten elintarvikeketjun yrittäjien kanssa toteutettavaa yhteistyöprosessia ja sen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Aalto-yliopisto toteutti tämän lisäksi retrospektiivisen tarkastelun, jonka tavoitteena oli arvioida onnistununeen yritysverkoston muodostamisen avaintekijöitä. Ruralia-instituutti etsi uusia keinoja toteuttaa yrittäjien kollektiivista innovointiprosessia innovaatiotyöpajojen muodossa. Yrittäjien käsityksiä tutkimuspalveluiden saatavuudesta ja järjestämisestä selvitettiin kyselytutkimuksen avulla ja tutkijoiden ja yksittäisten yritysten vuorovaikutusta tarkasteltiin innovaatiosessioissa.
MTT:n hankeosio sisälsi JaloJäte-tutkimuspilotin toteuttamisen ja sen vuorovaikutusta tutkivan osion.

Kaikista TUKI-hanketyöryhmän toteuttamista tutkimuksista ja selvityksistä saatiin runsaasti uutta tietoa, jota on hyödynnetty yritysyhteistyön toimintamallin luomisessa ja erityisesti tutkimusorganisaatioiden yrittäjiä palvelevien tuotteiden kehittämisessä. Tuloksia on esitelty lukuisissa kansainvälisissä julkaisuissa, joista esimerkkienä mainittakoon:

1. Kyrö, P., Mynttinen, S., Särkkä-Tirkkonen, M. & Kahiluoto, H. 2009.Entrepreneurial behaviour paving the way to innovative milieu - a phenomenogrpahic study of the interplay between local food producers and resaerachers. 23rd RENT, Research in Entrepreneurship & Small Business Annual Conference, 19-20 November, 2009, Budapest, Hungary.

2. Iivonen, S., Kyrö, P., Myntttinen, S., Särkkä-Tirkkonen, M. & Kahiluoto, H. 2011. Social capital and entrepreneurial behaviour advancing innovativeness in interaction between small rural entrepreneurs and researchers: A phenomenographic study. The Journal of Agricultural Education and Extension 17 (1), 37-51.

3. Mikkola, M. & Kahiluoto, H., 2011. Socially overlaid networks as key actors in green energy businesses in rural areas. Paper to be presented at the 5th International European Forum on System Dynamics and Innovation in Food Networks. February 14-18, 2011, Innsbruck-Igls, Austria.

4. Kahiluoto, H., Kuisma, M., Havukainen, J., Luoranen, M., Karttunen, P., Lehtonen, E. & Horttanainen, M. Potential of agrifood wastes in mitigation of climate change and eutrophication - Two case regions. Biomass and Bioenergy (2011), doi:10.1016/j.biombioe.2011.01.058.

5. Kahiluoto, H., Kuisma, M. (toim.) 2010. Elintarvikeketjun jätteet ja sivuvirrat energiaksi ja lannoitteiksi - JaloJäte-tutkimushankkeen synteesiraportti. MTT Kasvu 12: 118 s. Verkkojulkaisu päivitetty 16.2.2011. http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu12b.pdf

Tämän lisäksi keskeisistä tuloksista julkaistaan suomenkielinen synteesiraportti Ruralia-instituutin Raportteja-sarjassa.

Hankkeessa toteutuista tutkimuksista ja selvityksistä saatiin runsaasti uutta tietoa, jota on hyödynnetty yritysyhteistyön toimintamallin luomisessa ja erityisesti tutkimusorganisaatioiden yrittäjiä palvelevien tuotteiden kehittämisessä. Erityisen tärkeäksi toimintamallissa nousi toimijoiden välisten luottamussuhteiden vaaliminen, eri toimijoiden intressien yhteensovittaminen ja yrittäjämäisen toimintatavan huomioiminen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden harjoittamassa yritysyhteistyössä.