Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10469

Projektin nimi: Tietomalli rakentamisessa ja talotekniikassa, (TIRTA)

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1007067-8

Osoite: PL 6 (Microkatu 1)

Puhelinnumero: 017-255 6000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.savonia.fi

Projektin kotisivun osoite: dmkk.savonia.fi/tirta

Vastuuhenkilön nimi: Osmo Miinalainen

Asema: Tuotekehityspäällikkö (Tekniikka, Kuopio)

Sähköposti: osmo.miinalainen(at)savonia.fi

Puhelinnumero: 044-785 6227

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Varkauden, Joensuun, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Iisalmi, Varkaus, Kuopio, Joensuu

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisiin hyödynsaajiin kuuluvat projektin kumppaniyritykset, jotka saavat projektin toiminnan ja tuloksien kautta edellytyksiä toimintansa kehittämiseen. apua suunnitteluohjelmistojen käyttöönottoon sekä suunnittelutulosten yhdistämiseen suunnittelukokonaisuuteen. Myös korjausrakentamisen suunnittelumenetelmien kehittäminen hyödyttää alalla toimivia yrityksiä. Turvallisuusteknologiaselvityksen hyödynsaajina ovat pelastusalan toimijat sekä alan yritykset.

Projektin varsinaisina kohderyhminä ovat myös alan insinööri- ja muotoiluopiskelijat sekä jo työelämässä toimivat ja täydennyskoulutusta tarvitsevat suunnittelijat. Lisäksi kohderyhmänä on toteuttajaorganisaatioiden opetushenkilöstö uuden teknologian osaamisen myötä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Pitkällä aikavälillä hyödynsaajia ovat yritykset ja rakennuttajat, jotka saavat jatkossa entistä helpommin luotettavaa tietoa elinkaarikustannuksista ja pystyvät hyödyntämään 3D- ja muita kehittyneitä malleja markkinoinnissa. Lisäksi hyödynsaajia ovat loppukäyttäjät, joille mahdollistuu entistä aktiivisempi mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja seurata kustannusten kertymistä.

Lisäksi projektin tuottamasta osaamisesta hyötyy välillisesti Kuopio Innovation Oy:n TERTU -hankekokonaisuus, johon Savonia-ammattikorkeakoulu osallistuu asiantuntijapartnerina sekä kiinteistöautomaatio- ja –mittaustekniikan pilottien suunnittelijana sekä toteuttajana.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 122, joista naisia 22

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tietomalli rakentamisessa ja talotekniikassa (TIRTA)-projektin tarve lähtee tietomallipohjaisen prosessin käyttöönotosta rakentamisessa ja siihen liittyvässä talotekniikassa sekä asiakasrajapinnan ja kustannuslaskennan tuomisesta suunnitteluun. Rakennusala on Suomessa siirtymässä suunnittelussa sekä rakentamisessa 3D-mallinnukseen ja tietomallin (BIM, Building Information Model) käyttöön enenevässä määrin. Talotekniikka (LVISA) on puolestaan yhä tärkeämpi osa rakennuskokonaisuutta ja myös talotekniikan suunnittelutyössä on selkeä tarve siirtyä tietomallin käyttöön. Koska tietomallin käyttöönotto edellyttää paljolti uuden suunnittelutavan omaksumista, alan suunnittelijoiden koulutuksessa pitää huolehtia riittävästi uuden teknologian siirrosta opetussisältöihin, jotta valmistuvat ja täydennyskoulutettavat suunnittelijat kykenevät työssään ottamaan käyttöön ja soveltamaan tätä uutta teknologiaa. Lisäksi erityisesti PK-yritykset kaipaavat tukea uuden tekniikan käyttöönotossa.

Savonia-ammattikorkeakoulun koulutustehtävään kuuluu mm. rakennus- ja sähkötekniikan koulutuksen järjestäminen alan insinööriopiskelijoille, jotka valmistuttuaan sijoittuvat myös rakennusten ja talotekniikan suunnittelutehtäviin. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on myös harjoittaa petusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioivaa soveltavaa alan tutkimus- ja kehitys(t&k )- työtä. Siten projektin sisällöiksi valittiin yritysyhteistyö, tietomalliosaamisen siirtäminen insinööriopiskelijoiden ja yritysten ammattilaisten koulutukseen sekä integroidun suunnittelun menetelmien käyttöönotto ja tietomallin soveltaminen korjausrakentamisen suunnittelumenetelmiin ja turvallisuusteknologiaan.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu osallistuu hankkeeseen toisena toteuttajaorganisaationa, sillä tarpeet Pohjois-Karjalassa ovat hyvin samankaltaiset sekä koulutuksen kehittämisessä että t&k-toiminnassa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rooli hankkeessa painottuu asiakasrajapinnan tuomiseen osaksi suunnittelua ja mallintamista sekä kustannuslaskennan tuomisesta entistä vahvemmin osaksi suunnittelua siten, että kustannuslaskentatietoa saadaan tuotettua helposti osana mallintamisprosessia.

Projekti toteutetaan kehitystyönä, jossa kohteena on yritysyhteistyö sekä oppilaitoksen koulutus ja t&k -toiminta. Osaamisen kehittämisessä pyritään vastaamaan tulevien työmarkkinoiden uuden tekniikan haasteisiin. T&k -toiminnassa painopisteinä ovat yritysyhteistyö ja tietomallin hyödyntäminen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin aikana järjestetään avoimia seminaareja asiantuntijoille tietomallin soveltamisesta rakennus- ja talotekniikkaan sekä uudis- ja korjausrakentamiseen.

Projektin tuloksista pyritään kirjoittamaan myös alan ammattilehtiin olennaisilta osiltaan sekä osallistutaan alan tapahtumiin posteriesittelyin.

Yleiseen tiedottamiseen kuuluvat myös projektin omat www-sivut, esitteet ja posterit, hakijan omien sisäisten tiedotusvälineiden käyttö, kutsuvierasesittelyt ja esittelyt yleisissä tiedotusvälineissä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa hankittavaa ohjelmistokokemusta ja -sovellusmalleja sekä integroidun suunnittelun, osallistavan tilaajayhteistyön ja määrälaskennan toimintamalleja levitetään kumppaniyrityksille niiden tarpeiden mukaan.

Ohjelmistokokemusta ja -sovellusmalleja kertyy hankintojen käyttöönoton aikana ja levittämistyötä voidaan aloittaa vuoden 2009 alkupuolella. Työtä jatketaan vuoden 1010 loppupuolelle saakka. Levittämistä toteutetaan lyhytkursseilla sekä tapaamisissa yksittäisten yritysten kanssa.

Integroidun suunnittelun, osallistavan tilaajayhteistyön ja määrälaskennan toimintamalleja levitetään kumppaniyrityksille vuoden 2009 loppupuolelta vuoden 1010 loppupuolelle saakka.

Projektissa kehitettyjä korjausrakentamisen suunnittelumenetelmiä levitetään alan tilaisuuksissa projektiesittelyin ja teemaseminaarein. Valmius näiden hyvien käytäntöjen levittämiseen saavutetaan suunnitelman mukaan vuoden 2010 jälkipuoliskolla.

Projektisssa toteutettavaa oppimateriaalia sekä integroidun suunnittelun osaamista ryhdytään käyttämään insinööriopiskelijoiden koulutuksessa niiden valmistuttua suunnitelmien mukaan loppuvuodesta 2009. Näiltä osin projektin hyvien käytäntöjen levitys jatkuu vuosittain toistuvien kurssien ja mahdollisten täydennyskoulutusjaksojen myötä siihen saakka kunnes tehdyt oppimateriaalit vanhenevat tiedoiltaan ja niitä täydennetään tarvittavin osin.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 610 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 609 451

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 672 119

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 661 484

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Rakennusala on Suomessa siirtymässä suunnittelussa sekä rakentamisessa 3D-mallinnukseen ja tietomallin (BIM, Building Information Model) käyttöön enenevässä määrin. Projektin tarve lähti alueellisesta tietomallitekniikan käyttöönotosta rakentamisprosessissa ja siihen liittyvässä talotekniikassa sekä asiakasrajapinnan ja kustannuslaskennan tuomisesta suunnitteluun.

Alalle koulutettavilla sekä alalla jo toimivilla suunnittelijoilla tulee olla jatkossa valmiudet tietomallipohjaiseen suunnittelutyöhön myös Itä-Suomessa ja sen vuoksi alueen ammattikorkeakoulujen pitää huolehtia riittävästi uuden teknologian siirrosta opetussisältöihin. Siten valmistuvat ja täydennyskoulutettavat suunnittelijat kykenevät työssään ottamaan käyttöön ja soveltamaan tätä uutta teknologiaa.

Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tunnistamat tarpeet toimintaympäristössään olivat samankaltaisia ja siksi ne lähtivät yhdessä suunnittelemaan ja toteuttamaan projektia "Tietomalli rakentamisessa ja talotekniikassa, (TIRTA)". Projektin toteutukseen saatiin ESR:n lisäksi rahoitusta kumppaniyrityksiltä ja organisaatioilta (19 kpl) sekä toteuttajien omarahoituksena.

Projektille asetettiin seuraavia tavoitteita:

1. Alueellisen tietomalliosaamisen tason kohottaminen
• tietomallipohjaisen työskentelyvalmiuden parantaminen alueen rakennus- ja talotekniikka-alan yrityksissä
• tietomallipohjaisen koulutus- ja kehitysvalmiuden parantaminen toteuttaja-ammattikorkeakouluissa

2. Tietomallin hyödyntäminen
• integroidun tietomallipohjaisen suunnittelun menetelmien kehittäminen
• korjausrakentamisen tietomallipohjaisen suunnittelun mittaus- ja tietoteknisten menetelmien kehittäminen
• joidenkin tietomallin turvallisuusteknologisten sovellusten selvittäminen tapausesimerkkien avulla
• osallistavan tilaajayhteistyön ja tiedon siirron kehittäminen
• tietomallien ja erityisesti mallinnukseen liittyvien kustannusajurien etujen tekeminen näkyviksi tapausesimerkkien avulla
• tietomallien ja erityisesti mallinnukseen liittyvän prosessin aika-ajureiden tekeminen näkyviksi tapausesimerkkien avulla

Projektin pääasiallisia toimenpidekokonaisuuksia olivat:

- Ohjelmisto- ja laitehankintojen suunnittelu ja toteutus
- Hankintojen käyttöönotto ja osaamisen hankinta koulutuksin
- Kurssien suunnittelu
- Korjausrakentamisen suunnittelumenetelmien kehittäminen
- Urakkalaskentatutkimus
- Osallistava tilaajayhteistyö ja tiedon siirto
- Integroidun suunnittelumallin kehitystyö
- Tietomallin soveltaminen turvallisuusteknologiaan
- Projektin koordinointi ja dokumentointi sekä tiedottaminen


Projektin tärkeimpiä tuloksia ovat asiantuntijakoulutusten (22 kpl) sekä kehitystoimenpiteiden kautta saavutettu osaamisen tason kasvaminen, virtuaalinen integroidun suunnittelun prosessi, uudet ja päivitetyt amk-tasoiset opintokurssit, korjausrakentamisen suunnittelun konseptit, uudet käyttöönotetut laitteet ja ohjelmistot, urakkalaskentatutkimuksen tulokset, turvallisuusteknologinen selvitys sekä lisääntynyt oppilaitos-yritysyhteistyö.
Projektin varsinaisiin hyödynsaajiin kuuluvat projektin kumppaniyritysten työntekijät saivat projektin asiantuntijakoulutusten ja muun toiminnan kautta edellytyksiä toimintansa kehittämiseen sekä apua suunnitteluohjelmistojen käyttöönottoon. Myös korjausrakentamisen suunnittelumenetelmien kehittäminen hyödyttää alalla toimivia yrityksiä. Turvallisuusteknologiaselvityksen hyödynsaajina ovat pelastusalan toimijat sekä alan yritykset.
Projektin kohderyhmänä oli toteuttajaorganisaatioiden opetushenkilöstö, joka sai tietomallitekniikan osaamista projektin asiantuntijakoulutuksista sekä kehitystoiminnasta. Oppilaitoksiin kehitettiin uusia kursseja ja olemassa olevien kurssien tietomallitekniikkasisältöä kasvatettiin.
Projektin välilliseen kohderyhmään kuuluvat yritykset ja rakennuttajat saavat jatkossa enemmän osaavaa työvoimaa ja pystyvät enenevässä määrin hyödyntämään tietomallipohjaisia suunnitelmia toiminnassaan. Lisäksi rakennusten loppukäyttäjät saavat entistä parempia mahdollisuuksia osallistua rakennusten suunnitteluun.

Projektin välillisinä kohderyhminä myös alan insinööri- ja muotoiluopiskelijat hyötyvät lisääntyneestä tietomallisisällöstä opetuksessa ja työelämäyhteistyössä.