Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10473

Projektin nimi: Tietotaitotalkoot

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 30.6.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Tietotekniikan liitto ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0556658-0

Osoite: Lars Sonckin kaari 12

Puhelinnumero: 020741 9898

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ttlry.fi

Projektin kotisivun osoite: https://sites.google.com/site/tietotaitotalkoot/

Vastuuhenkilön nimi: Robert Serén

Asema: Toiminnanjohtaja

Sähköposti: robert.seren(at)ttlry.fi

Puhelinnumero: 0400-446300

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin toiminta kohdistetaan toimivien yhdistysten ja yhteisöjen jäseniin järjestämällä tietotaitotalkoita. Lisäksi kattoyhdistysten toimihenkilöille järjestetään luotsikoulutusta. Projektin kohderyhmiin kuuluvat myös ammattikorkeakoulujen tietojenkäsittelyn ja media-alan opiskelijat.
Talkoisiin osallistuvat eri-ikäiset oppijat.
Luotsikoulutukseen voi osallistua joko opiskelun osana, työaikana tai vapaaehtoisena.
Kohderyhminä mainittakoon opistolaisyhdistykset, yrityspalveluorganisaatiot, kyläyhdistykset, maahanmuuttajat, työttömien yhdistykset, erilaiset kulttuuri- yms. seurat ja yhdistykset, kaupunginosayhdistykset, harrastuspiirit, sosiaalialan erilaiset yhdistykset jne.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta sivuaa myös tieto- ja viestintätekniikan toimijoita. Projekti käyttää ensisijaisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Ohjelmistojen ja laitteiden asennus ja ylläpito tarjoaa paikallisille atk-yrittäjille työtilaisuuksia.
Vuorovaikutteisen viestinnän yleistyessä kunnat, seurakunnat, kansainväliset ja kotimaiset isotkin järjestöt kehittävät viestintäympäristöään aidosti vuorovaikutteiseksi ja sitä kautta tulevien tradenomien ja medianomien kysyntä kasvaa.
Projektin välilliset vaikutukset näkyvät yhteiskunnallisena osallistumisen lisääntymisenä ja vilkkautena sekä luottamuksen ja sosiaalisen pääoman kasvuna.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1007, joista naisia 632

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 20, joista naisten työpaikkoja 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten perustamia 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten tutkintoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 54, joista naisten tutkintoja 31

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nyky-yhteiskunnassa kaikilla tulee olla oikeus näkyä, tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja osallistua. Tämä edellyttää, että ihmisillä on pääsy verkkoihin, tekniikan käytön osaaminen ja ymmärrys sekä motivaatio. Näihin voidaan vaikuttaa yhteisöjen kautta. Tietotaitotalkoiden tavoitteena on parantaa yhteisöjen viestintävalmiuksia ja luoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt, jotka jatkuvat hankkeen jälkeen. Viestintätaitojen paranemisen lisäksi sosiaalinen pääoma, luottamus ja avoimuus lisääntyvät.
Tavoitteena on myös tietotekniikan ammattilaisten ja kansalaisten lähentäminen, käyttäjälähtöisen ajattelun sisäistäminen, toimintamallin muutos sekä luovuuden ja innovatiivisuuden kasvattaminen.
Tietotekniset taidot voidaan jakaa seuraaviin tasoihin:
-perusosaaminen (esim. pankkiasiat, sähköposti, yms.)
-luonteva osaaminen (esim. power point, kuvien käsittely, keskustelupalstoihin osallistuminen, blogit, nettipuhelut, jne)
-luova osaaminen (esim. oma tuotanto äänellä, liikkuvalla kuvalla, tekstillä, kuvilla jne. )
-ymmärrys verkoista, niiden merkityksistä, vaikutuksista ja mahdollisuuksista (esim. verkkoidentiteetti, tietosuoja, yhteiskunnan rakenteet, kauppapaikat jne)
Viestintävalmiuksia tarkastellaan yleensä yksilön näkökulmasta yliarvioiden ihmisten osaamista luontevaan ja luovaan käyttöön. Tietotaitotalkoiden tavoitteena on kehittää yhteisöjen tietoteknisten valmiuksien luovaa käyttöä.
Tietotaitotalkoot luovat areenan, missä yhdessä tehden lisääntyy sekä tietotekniikkaosaajien että kansalaisaktiivien ymmärrys ja tietotekniikan luova hyödyntäminen. Yhteisöissä ei kaikkien tarvitse osata kaikkea, mutta yhdessä tehden kokonaisuuden näkeminen lisää tietotekniikan mahdollisuuksien ymmärtämistä, sitoutumista ja toinen toisensa arvostamista.
Tietotaitotalkoissa tehdään yhdessä yhteisön tarvitsema tuote. Esimerkiksi jokin seuraavista: julkaisu, jäsenkirje, kuvakooste, nettisivusto, näytelmän videointi, historiikki, kuunnelma, haastatteluja, tulevaisuusskenaarioita jne. ja tallennetaan tuote yhteisille nettisivuille.
Tietotaitotalkoot-hanke antaa resurssit, kuten ohjelmat, ohjaajat, serverin, materiaalit, tuotteistaa toimintamallin ja kouluttaa ohjaajat.
Hankkeen aikana nettiin luodut sivut, jotka jatkavat päivitettynä ohjelmien ylläpitoa, auttavat vertaisohjauksella toiminnan jatkumista. Parhaiten tietotaitotalkoiden jatkumisen takaa medianomien, tradenomien, nuoriso-ohjaajien, yhteisökasvattajien jne. koulutukseen suunniteltu vuorovaikutteisen viestinnän osio, joka takaa, että tulevaisuudessakin on saatavissa resursseja talkoiden vetämiseksi.
Hankkeen seurauksena voi syntyä yrityksiä sekä tarjoamaan talkoiden vetoa erilaisille yhteisöille että huolehtimaan ohjelmistojen ja niiden käytön atk-tuesta.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen tiedotusta varten on tehty esite, posteri ja kirjoitettu artikkeleita sekä annettu haastatteluja. Hankkeesta on kerrottu useissa seminaareissa ja konferenseissa.
Tärkeän osan viestinnästä muodostaa myös nettisivuilla pidetty päiväkirja.
Viestintää tehostetaan online-yhteyksillä talkoista.

Työstetään paikallislehtimateriaalia, tehdään talkoolaisille ohjeet ottaa yhteyttä lehdistöön. Pidetään loppuseminaari, johon kutsutaan toimittajia paikalle.
Vuonna 2011 aloitetaan henkilökohtainen markkinointi talkoista ja luotsikoulutuksesta, tätä jatketaan vuonna 2012.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen hyviä käytänteitä (yhdessä visiointi, aloittelijakin osaa, luotsi neuvoo ja ohjaa, toisen työn arvostus, valmiiksi saaminen) levitetään erityisesti Aktiivi-verkon kautta. Lisäksi projektissa käytetään hyviä käytänteitä: avoin päätöksenteko, luovuuden herättäminen, samaistuminen, empatia ja avoimuus. Hyviä käytänteitä levitetään konseptin ja kertomisen avulla. Käytänteitä levitetään mm. seminaareissa, markkinoinnissa ja talkoissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 671 362

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 668 782

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 756 760

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 675 754

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tietotaitotalkoot - hanke oli erittäin tarpeellinen

Vuoden 2008 joulukuussa hyväksytyn Tietotaitotalkoot-hankkeen tavoitteena oli luotsata suomalaisia yhteisöjä tietoyhteiskuntaan parantamalla niiden viestintävalmiuksia talkoomallilla. Tavoitteena oli aluksi 150 talkoot vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä ja vuoden pidennyksen jälkeen 195 talkoot. Tavoitteena oli myös kouluttaa tietotekniikan käytön opastajista luotseja, jotka ohjaavat ja neuvovat, vaan eivät kouluta.
Tavoitteet saavutettiin hyvin, talkoita pidettiin 180 ja luotseja koulutettiin 80. Vuoden pidennys mahdollisti tavoitteen saavuttamisen näinkin hyvin, sillä aluksi ei ollut luotseja tarpeeksi pitämään talkoita.
Talkoomalli osoittautui hyväksi tavaksi tuoda tieto- ja viestintätekniikan luovan käytön piiriin myös niitä ihmisiä, jotka vielä vierastivat tekniikkaa. Yhteisöjen osaaminen kasvoi. Myös malliin sisällytetty motiivi käyttää tekniikkaa oli hyvä: yhteinen valmiiksi saatu viestintätuote motivoi talkoolaisia toimimaan innostuneesti.
Tekemällä yhdessä - oppiminen on monelle paras tapa oppia ja tietotaitotalkoot tarjosivat tämän tavan, joka muualla kuin työelämässä on tietotekniikan parissa vielä liian harvinaista.
Talkoissa oli yhteensä 2300 osallistujaa, ja talkootuotoksia syntyi 300, ja tavoitteet saavutettiin tältäkin osin.
Hankeen kuluessa tuotettiin runsaasti kirjallisuutta; teoriaa ja oppaita suoriutua talkoiden jälkeen tietotekniikan ihmeellisessä maailmassa. Vasta viimeisenä vuotena tehdyt pikaoppaat ovat osoittautuneet erittäin hyviksi, niitä on pyydetty lähettämään talkoolaisille, niitä on jaettu mm. ITK-päivillä ja loppuseminaarissa - ne vietiin kädestä! Hankeen nettisivuilla julkaistiin tuotettu materiaali, pidettiin päiväkirjaa, julkaistiin talkootuotokset ja vastattiin kysymyksiin.
Hankkeen jälkeen luotsien on hyvä jatkaa talkoiden luotsaamista talkoosalkun avulla. Salkku sisältää kaiken tarpeellisen oheismateriaalin, jota luotsi tarvitsee. Esimerkiksi roolikortit ovat osoittautuneet hyviksi luovuuden hersyttelyyn.
Hankkeen pedagoginen arvio totesi Tietotaitotalkoiden olevan mediasivistystä lisäävän mallin ja arviossa toivottiin mallille jatkuvuutta. Tietotaitotalkoot olivat myös aluesuunnittelun väitöskirjan empiriana. Väitöskirjassa nousi fyysinen, virtuaalinen ja sosiaalinen hybriditila erittäin merkittäväksi alueellisen tasapainon osalta. Siltäkin osin hankkeen tavoitteet osoittautuivat oikeaksi. Hankkeen lopussa tehty kysely talkoolaisille antoi tietotaitotalkoille arvosanaksi 8,5 ja sille toivottiin jatkoa.
Hankkeen vetäjien puolesta voikin talkoomallia suositella lämpimästi käytettäväksi niin oppilaitoksissa kuin yhteisöissä sekä oppimiseen että sosiaalisen pääoman ja luovuuden edistämiseen.
Nyt meillä on vain peukut pystyssä, että jakosuunnitelmamme Otavan Opiston osuuskunnan, Kansanvalistusseuran, EU-projektin jne. kanssa etenevät. Erityisesti toivomme Viestintäkeittiö-suunnitelman jatkavan talkoomallin sovellusta lähiyhteisöissä luomaan esimerkkiä yhteisesti tuotetun tiedon ja sen levittämisen merkityksestä!