Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10476

Projektin nimi: Monet polut ammattiin

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 31.5.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Bovallius-ammattiopisto Laukaa

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0166055-3

Osoite: Kantolantie 442

Puhelinnumero: (02) 274 1100

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.bovallius.fi

Projektin kotisivun osoite: Hankkeella ei ole omaa internet-osoitetta

Vastuuhenkilön nimi: Eino Hietalahti

Asema: Koulutussuunnittelija

Sähköposti: eino.hietalahti(at)bovallius.fi

Puhelinnumero: 050 410 9317

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Keuruu, Jämsä, Kuhmoinen, Muurame, Joutsa, Laukaa, Jyväskylä, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat:
Työpajojen henkilöstö, yksilö- ja työvalmentajat, ohjaajat (esim. mamu), suunnittelijat ja johto. Moniammatillisessa yhteistyöverkostossa työtään tekevät nuoria tukevat ja ohjaavat ammattilaiset, opinto-ohjaajat, työvoimaviranomaiset, ammattiopettajat, ammatilliset erityisopettajat, sosiaaliohjaajat ja -työntekijät.

Alkuvaiheessa keskitytään pajatoimintojen kehittämiseen ja vertaamiseen opintosuunnitelmien mukaisen osaamisen lisäämiseen tähtäävän toiminnan kanssa. Loppuvaiheessa keskitytään pajojen yhteistyön tiivistämiseen oppilaitosten kanssa. Oppilaitosten pitää löytää uusia toimintamalleja ja nuorten työpajat kumppaneikseen, jotta normaalijärjestelmässä heikommin menestyvien opiskelijoiden osaaminen saadaan tutkinnon edellyttämälle tasolle.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta kohdentuu välillisesti moniammatillisen verkoston ohjauksessa ja/tai toimenpiteiden kohteena oleviin nuoriin. Projektissa kehitettävä työkalu tuo yhteisen perustan nuoren kehitykseen, ammatillisen osaamisen lisäämisen suunnitelmallisuuteen, arviointiin ja siirrettävyyteen liittyviin tuloksiin.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 56, joista naisia 28

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Monet polut ammattiin -projekti kehittää edelleen Opequal -projektissa alulle laitettua työpajojen toimintojen muotoutumista niin, että tuetaan ja edistetään valmentautujien saaman valmennuksen hahmottumista, tunnistamista ja tunnustamista osana ammatillisen koulutuksen mukaista ammatillista kehittymistä (OPS-pohjainen toiminnan kartoitus ja siitä johdettu sovellus). Näin tehostetaan myös valmentautujien siirtymistä jatkopolulle normaaliin ammatilliseen koulutukseen ja valmennukseen sekä opintojen jälkeen työelämään. Projektissa kehitetään työpajatoiminnan hahmottumista yhtenä palveluntuottajana osana nuorten koulutus- ja työuran rakentumista syrjäytymisen ehkäisemiseksi moniammatillisessa palveluverkostossa. Tavoitteena on saada opetussuunnitelmapohjaiset sovellukset ja toimintatavat osaksi työpajan perustoimintaa. Opetussuunnitelmaan perustuva osaamisen kehittyminen muodostaa yhteisen kielellisen ja ymmärryksellisen perustan, jolla tehostetaan moniammatillista yhteistyötä sidosryhmien kanssa nuorten parhaaksi. Toimijoiden yhteisenä fokuksena on hetki, jolloin valmentautujan henkilökohtaiset tiedot, taidot ja ominaisuudet kohtaavat työnantajan tarpeet mahdollistaen työllistymisen.

Tavoitteena on edellä kuvatun pohjalta aikaansaatujen tulosten tehokas mallintaminen valtakunnalliseen käyttöön ja samalla nostaa työpajojen profiilia osana palvelujärjestelmää.

Projektin varsinaisia kohderyhmiä hankkeen alkuvaiheessa ovat työpajojen henkilöstö, yksilö- ja työvalmentajat, ohjaajat (esim. mamu), suunnittelijat ja johto. Hankkeen loppuvaiheessa tietoisuus toimintamallien toimivuudesta viedään moniammatillisessa yhteistyöverkostossa työtään tekeville ammattilaisille: opinto-ohjaajat, työvoimaviranomaiset, ammattiopettajat, ammatilliset erityisopettajat, sosiaaliohjaajat ja -työntekijät. Välillisesti toiminta kohdentuu moniammatillisen verkoston ohjauksessa ja/tai toimenpiteiden kohteena oleviin nuoriin. Projektissa kehitettävä työkalu tuo yhteisen perustan nuoren kehitykseen, osaamisen lisääntymisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, kehitysprosessin suunnitelmallisuuteen ja arviointiin. Hanke toimii Keski-Suomen alueella, osittain se käyttää koekenttänään ulkopuolisia alueita, mutta pääasiassa sen tuloksia pyritään viemään valtakunnalliseen levitykseen Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön -hankkeen kautta.

Projektin laadullisena vaikutuksena välittömään kohderyhmään on pedagogisen tietoisuuden lisääntyminen ja oman toiminnan ja palveluiden tehokkaampi hahmottuminen suhteessa koulutusjärjestelmän toimintaan asiakkaan polun rakentumisen tukemisessa. Työpajojen asema palvelujärjestelmässä selkiytyy ja palvelutuotteet voidaan kuvata yksityiskohtaisesti toimijoiden yhteisellä kielellä.

Projektin vaikutus näkyy tehostuneena nuorten kehityspolkujen toteutumisena moniammatillisessa verkostossa niin, että toiminnan päällekkäisyyksiä voidaan karsia ja samalla mahdollistetaan aito työelämävalmiuksia kehittävien toimenpiteiden hyödyntäminen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan ensisijaisesti yhteistyötahojen omissa verkostoissa ja hyödyntäen myös Valtakunnallisen työpajayhdistyksen tukea. Pääkohteena ovat pajat ja ammatillisen koulutuksen yksiköt ja näiden rajapinnoissa toimivat organisaatiot. Projektin omin varoin tehtävä tiedottaminen kohdistuu erityisesti Keski-Suomen alueelle, mutta myös valtakunnan päättäjätasolle.

Hankkeen alkuvaiheessa tiedotus kohdistuu pääosin työpajatoimijoihin, mutta loppuvaiheessa erityispainopiste on ammatillisissa oppilaitoksissa ja jossain määrin yläkouluissa sekä työvoima- ja sosiaalisektoreilla. Tiedotuksessa korostuu toimintamallin hyödyntäminen moniammatillisessa yhteistyössä.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä valtakunnallisena toteutettavan "Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön" -hankkeen kanssa, mutta tämän hankkeen, kuten muidenkin Keski-Suomen ulkopuolella toteutettavien hankkeiden piiriin tehtävä tiedottaminen pääsääntöisesti maksetaan näiden hankkeiden omista varoista lyhyitä tietoiskuja, benchmarkkausvierailuja tai pienimuotoista tiedottamista lukuunottamatta. Hanke osallistu myös valtakunnallisen hankkeen puitteissa luodun Synergiaverkoston toimintaan. Verkoston tarkoituksena on tuoda saman problematiikan parissa työskentelevät hankkeet yhteisiin tapaamisiin jakamaan käytäntöjä, vaikuttamaan yhdessä valtakunnallisesti ja kehittämään järjestelmiä edelleen vastaamaan entistä paremmin palvelutarpeisiin.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin levitystyö kulkee koko projektin ajan muun toiminnan kanssa rinta rinnan. Tämä on mahdollista, koska aiemman työskentelyn perusteella on jo jaettavissa tuloksia, jotka voidaan yhteistyötahoilla valjastaa perustyötä tukemaan. Alkuvaiheessa keskitytään erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin paja- ja kolmannen sektorin verkostoihin, myöhemmin loppuvaiheessa koko toimijakenttään, jossa ovat mukana oppilaitokset ja viranomaiset. Hankkeen viimeinen puolivuotiskausi on erityisesti toimintamallien vientiä oppilaitosmaailman hyödynnettäviksi.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 317 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 304 192

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 328 645

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 311 043

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Monet polut ammattiin -hankkeen toiminta-ajatus perustuu Equal-ohjelmasta rahoituksensa saaneet Opequal-hankkeen kehittämisosaan, jonka tavoitteena oli parantaa perinteisistä poikkeavalla tavalla hankitun osaamisen asemaa. Esimerkiksi työpajoilla hankittua osaamista ei ole pyritty kuvaamaan aiemmin niin, että se olisi jollakin tavalla suoraan vertailukelpoinen oppilaitoksissa saadun osaamisen kanssa. Hankkeessa on kehitetty niitä välineitä ja koulutusmallia, joiden avulla toiminnallinen oppiminen voidaan dokumentoida siten, että se on tunnistettavissa ja tunnustettavissa opetussuunnitelmien kielellä. Samoin tuloksena on malli, jonka avulla pajat voivat muokata omia toimintojaan niin, että työskentelyjaksot pajalla voidaan suunnitella nimenomaan osaamisen tehokkaan kerryttämisen näkökulmasta. Taulukoidut opetussuunnitelmat sekä opetussuunnitelmiin ja sen tulkintoihin liittyvä osaaminen mahdollistavat myös entuudestaan olevan osaamisen tunnistamisen.

Hanke on toteutettu Keski-Suomen alueella poislukien EU:n erityistuen piirissä oleva pohjoinen Keski-Suomi. Lähes kaikki alueen työpajat ovat saaneet perustiedot hankkeen toimintaideasta, useilla pajoilla kehitystyötä on tehty pidemmälle. Keski-Suomen pajojen tiukka rahoitustilanne on näkynyt hankkeen etenemisen jarruna, kehittämistyöhön ei ole ollut käytettävissä resursseja. Työpajoilla tapahtuneet organisaatiomuutokset veivät myös näiden henkilöstön ylimääräisen energian eikä vapaaehtoiseen kehittämistyöhön näin ollen varmasti ollut suurempaa haluakaan. Tämän vuoksi hankkeen kehittämistyön merkittävimmät tulokset ovat syntyneet toteutusalueen ulkopuolella, jonne valtakunnallisena toteutettava sisarprojekti Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön on vienyt toimintamallia hyödynnettäväksi.

Opetushallituksen laatimissa ammatillisten perustutkintojen perusteissa kuvataan kaikkien OPH:n hyväksymien ammatillisten tutkintojen tavoitteena oleva työelämäosaaminen, johon ammatillisen koulutuksen avulla pyritään. Ne ovat ainoat yleisesti hyväksytyt perustutkintotasoisen osaamisen kriteeristöt. Ne on luotu OPH:n, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä muiden työelämää tuntevien asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä, joten ne kuvaavat parhaalla mahdollisella tavalla työpaikan saamisen edellyttämää osaamista. Näitä kriteeristöjä kutsutaan usein opetussuunnitelmiksi (ops) tai opetussuunnitelmien perusteiksi.

Opetussuunnitelmien muoto on pysynyt vuosikymmeniä muuttumattomana, hyvin epäkäytännöllisenä, eikä niitä käytännössä lueta ja hyödynnetä juuri lainkaan oppilaitosten ulkopuolella. Sisältö niissä on kuitenkin varsin hyvä. Monet polut ammattiin -hanke on tehnyt opetussuunnitelmista helppokäyttöisen excel-taulukoidun mallin, joka parantaa niiden käytettävyyttä merkittävästi.

Hankkeen henkilöstö on kouluttanut kolmannen sektorin toimijoita ja oppilaitosten henkilöstöä hyödyntämään taulukoituja opetussuunnitelmia ja kehittämään toiminnallista oppimista opetussuunnitelmissa kuvattua osaamista vastaavaksi. Hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin työpajojen toimintojen opinnollistamiseen. Yhtenä päämääränä oli luoda pajoille valikoima opintokokonaisuuksista, jotka pystytään toteuttamaan pajoilla ja edistämään näin sekä oppilaitosyhteistyötä että parantamaan tekemällä hankitun osaamisen vertailtavuutta.

Hankkeen aikana taulukoidut opsit ovat osoittautuneet monikäyttöisemmiksi kuin ennalta ajateltiinkaan: niitä voidaan hyödyntää työhallinnon nuorten osatoilla, ammatinvalinnanohjauksessa, peruskoulujen viimeisillä luokilla ammatillista suuntautumista mietittäessä, ammatillisissa oppilaitoksissa opintojen ohjauksen, suunnittelun ja seurannan välineenä sekä vaikkapa työpaikkaohjaajien koulutuksessa ja työssäoppimisjaksojen suunnittelussa. Lisäksi ne ovat erinomaisia toiminnan suunnittelun välineitä kaikille sellaisille kolmannen sektorin toimijolle, joiden tavoitteena on kohottaa asiakkaidensa työelämäosaamista.

Malli on esitelty myös OPH:n ammatillisen koulutuksen osastolla, jossa se on yksi esimerkki opetussuunnitelmien selväkielisestä esittämistavasta OPH:n suunnitellessa uusia ammatillisen koulutuksen laajoja verkkosivustojaan. Opsia on esitelty lisäksi mm. TEM:n, EK:n ja ELY-keskusten koulutuksen parissa työskenteleville henkilöille. Myöskin joukko kansanedustajia on tutustunut siihen. Valtakunnallinen työpajayhdistys on ottanut työpajojen toimintojen opinnollistamisen yhdeksi keskeiseksi päämääräkseen.

Vaikka hankkeen luoman toimintamallin hyödyntäminen on toteutunut parhaiten joillakin paikkakunnilla varsinaisen toteutusalueen ulkopuolella, tunnnetaan sen mahdollisuudet nyt kattavammin Keski-Suomen alueella kuin muualla. Lisäksi kehitys on nyt loppuvaiheessa käynnistynyt niin vahvana, että voidaan olettaa Keski-Suomen toimijoiden olevan kärkiryhmässä vietäessä toiminnallisen oppimisen opinnollistamisprosesseja käytäntöön.