Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10479

Projektin nimi: AIKIS - Maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittämishankkeiden koordinointi

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2008 ja päättyy 30.6.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Opetushallitus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Opetushallitus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0829731-2

Osoite: Hakaniemenranta 6

Puhelinnumero: 040 348 7555

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.oph.fi ja www.edu.fi

Projektin kotisivun osoite: valmis palvelu www.kotisuomessa.fi ja käsikirjoitukset www.aikismateriaali.wikispaces.com

Vastuuhenkilön nimi: Leena Nissilä

Asema: opetusneuvos, yksikön päällikkö

Sähköposti: leena.nissila(at)oph.fi

Puhelinnumero: 0295331155

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmät voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

Ensimmäisen kohderyhmän muodostavat koordinoitavat hankkeet eli kentällä käynnistyvät hankkeet, joiden tehtävänä on käsikirjoittaa suomen ja ruotsin kielen oppimateriaalit, jotka sijoitetaan koordinointiprojektin toimesta tuotettavaan suomen ja ruotsin kielen verkko-opiskelupalveluun.

Toisen kohderyhmän muodostavat valmiita kielenoppimisen malleja hyödyntävät tahot. Näitä
ovat aikuiskoulutusorganisaatiot, kielitutkintoja järjestävät tahot ja kielenopetusta järjestävät oppilaitokset. Kielikoulutuksen levitystoiminnasta hyötyviä kansainvälisiä tahoja ovat muun muassa ulkoasiainministeriö, Suomen suurlähetystöt, Suomi-seura, Cimo ja Suomen Unifem.

Kolmantena kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat tai Suomeen maahanmuuttoa suunnittelevat ulkomaalaiset.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Maahanmuuttajien kielenopetuksessa käytettävistä sähköisistä työvälineistä ja -materiaaleista hyötyvät myös kunnat kehittäessään kotouttamispalveluita sekä työnantajat, jotka toivovat joustavia ajasta ja paikasta riippumattomia kielenopiskeluvälineitä työntekijöilleen. Työntekijäjärjestöt voivat projektin tulosten avulla edesauttaa omien jäsentensä kouluttautumista.

Projektin toteutumisen kannalta välillisinä kohderyhminä nähdään Suomi toisena kielenä
-opettajien järjestö ja suomen/ruotsin kielen aineenopettajakoulutus.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajien kielikoulutuksen koordinointiprojekti ohjaa, valvoo ja arvioi suomen ja ruotsin kielen verkko-opetusmateriaaleja tuottavia hankkeita ja niiden tuottamaa kielenopetusmateriaalia.

Koordinointiprojekti tukee hankkeiden toiminnallista yhteistyötä ja verkottumista ja levittää kehitettyjä tuotteita maahanmuuttajien ja maahanmuuttajien kielikoulutusta antavien sidosryhmien käyttöön. Koordinointiprojekti varmistaa maahanmuuttajien sähköisen kielenoppimisjärjestelmän tavoitteiden ja tuotosten yhteensopivuuden sekä toimintaprosessien laadun sekä määrittelee palvelun ylläpidon ja jatkuvuuden kannalta keskeiset vastuutahot ja toteuttajat.

Koordinointiprojekti vastaa siitä, että aikuisten maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen verkko-opiskelupalvelu käynnistyy vuoden 2013 aikana.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedottaminen tapahtuu kehittämisohjelman puitteissa. Projektille laaditaan erikseen viestintäsuunnitelma, jossa kuvataan kenelle, millaisin välinein ja missä aikataulussa tiedottaminen tapahtuu. Viestintäsuunnitelma on tämän asiakirjan liitteenä. Sitä tarkistetaan ja muutetaan tarpeen mukaan. Projektin aikana yhtenä tärkeänä viestikanavana toimivat projektin verkkosivut, sähköpostin kautta tiedottaminen sekä vuosittain järjestettävät seminaarit ja niiden yhteyteen suunniteltu tiedottaminen.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuoden 2008-2013 aikana tiedotetaan yhteistyöryhmille projektista omien verkkosivujen kautta. Materiaalintekijöille tiedottaminen ja ohjeistaminen tapahtuu pääsääntöisesti hankepäälliköiden kautta.

Valtakunnan tasolla tapahtuva tiedottaminen aloitetaan vasta sitten, kun ensimmäiset protoversiot toteutettavasta verkko-opiskelupalvelusta ovat käytössä. Tiedotteet tiedotusvälineille välitetään Opetushallituksen viestintäyksikön välityksellä. Tietoiskut ajoitetaan vuonna 2012 ja 2013 järjestettävien seminaarien yhteyteen.

Tulevasta verkko-opiskelupalvelusta tehdään kolmikielisiä (suomi, ruotsi, englanti) taskukokoisia esitteitä, jota voi jakaa alan seminaareissa, tiedotustilaisuuksissa tai maahanmuuttajille tarkoitetuissa keskuksissa ja virastoissa, työhallinnossa jne. Myös omakielisiä esitteitä tehdään jonkin verran. Pyritään kuitenkin etupäässä sähköiseen tiedottamiseen ja paperisten esitteiden minimoimiseen. Palvelusta tiedotetaan suullisesti maahanmuuttaja-asioihin liittyvissä seminaareissa ja tilaisuuksissa. Sitä varten tehdään sähköinen demo, jota voidaan esitellä
eri tilanteissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 751 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 691 103

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 751 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 691 103

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hanke käynnistyi syksyllä 2008 kartoituksella, jossa selvitettiin olemassa olevan sähköisen suomen ja ruotsin kielen materiaalin tarjonta ja laatu. Kartoituksessa todettiin, että materiaalia on jo runsaasti olemassa, mutta se on hyvin hajanaista, eikä sen avulla voi kehittää kielitaitoa systemaattisesti edeten alkeiskielitaidosta vaativamman tason osaamiseen. Lisäksi työelämäpainoitteista materiaalia ei ollut juurikaan tarjolla. Näiden tulosten pohjalta lähdettiin kehittämään uutta materiaalia. Alussa tavoitteena oli kehittää opiskelumateriaalia niille ryhmille ja niihin tilanteisiin, joiden on vaikeinta päästä opiskelemaan lähioptukseen. Ja vaikka olisi päässytkin kielikursseille, usein käytännön harjoittelu-mahdollisuus kielikurssien välillä jää vähäiseksi. Vähitellen materiaalin sisällön painopiste siirtyi alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ammateissa ja työelämässä tarvittavaan kieleen. Aineistolle näyttää olevan kova tarve ja kysyntä.

Käsikirjoittamisesta vastaavat hankkeet käynnistyivät vuosien 2009-2012 aikana. Vuosittain käynnistettiin kaksi hankehakua, keväällä ja syksyllä. Jokaisella hankkeella oli oma hankepäällikkönsä, joka johti oman ryhmän käsikirjoittajien työtä. Aikis -koordinaatiohankkeen piirissä oli kaikkiaan noin sata käsikirjottajaa ja runsaat neljäkymmentä oppilaitosta. Aikis -henke järjesti käsikirjoittajille kaikkiaan 11 käsikirjoitus-seminaaria, joissa opastettiin digitaalisen materiaalin käsikirjoittamiseen ja sovittiin yhteisistä suuntaviivoista koko hankkeessa. Aikis-hankkeella oli ohjausryhmä, joka kokoontui yhteensä 17 kertaa. Lisäksi oli teknisen toteutuksen ja videointityön ohjausryhmät, joista molempien kanssa kokoonnuttiin kymmenen kertaa. Aikis-hanke ohjeisti käsikirjoittajaryhmiä hankepäälliköiden kautta. Yhteistyö sujui hyvin. Erittäin hyvin sujui yhteistyö teknisen toteutuksen tiimien kanssa. Työskentely on ollut täsmällistä ja systemaattista. Hankkeen laajuudesta ja materiaaleihin tehdyistä muutoksista johtuen on matkan varrella ollut kuitenkin useita aikataulumuutoksia.

Alunperin hankkeen tavoitteena oli valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Materiaalituotantoa haluttiin kuitenkin laajentaa, joten hankehakuja päätettiin jatkaa vielä vuodella. Tekninen tuotanto aloitettiin videointityöllä vuoden 2011 lopussa ja sen oli määrä valmistua keväällä 2012, mutta uusien materiaalien myötä kuvaukset jatkuivat ja videointityö loppui vasta alkukeväästä 2013. Myös teknisen tuotannon oli määrä olla valmista vuoden 2012 lopussa, mutta sen valmistuminen on siirtynyt syksyyn 2013. Aikataulujen siirtymistä huolimatta teknisen toteutuksen valmistuminen on edennyt luvatulla tavalla ja elokuussa 2013 on palvelun määrä olla viimeisteltynä käytössä. Tekijöillekin on valjennut vasta toteutuksen aikana aineiston todellinen laajuus.

Palvelun valmistuminen on tulevaisuutta ajatellen hyvä kädenojennus maahanmuuttajien kielenopiskelumahdollisuuksien parantamiseen. Palvelun maksuttomuus antaa kaikille maahanmuuttajille tasavertaiset mahdollisuudet harjoitella suomea ja ruotsia rajoituksetta. Palveluun on rakennettu oman puheen äänittämismahdollisuus, mikä on uutta vastaavissa kielenopiskelumateriaaleissa. Lisäksi materiaali on rakennettu alustalle, jota voidaan hyödyntää tehokkaasti materiaalin jatkokehittämisessä. Materiaaliin liittyvät tehtävät on toteutettu tehtävämoottoreilla, jotka takaavat myös nopean materiaalin päivittämismahdollisuuden.

Palvelun tulevaisuus on turvattu, koska ylläpitäjänä toimii Opetushallitus. Opetushallituksesta käsin huolehditaan siitä, että palvelu toimii moitteettomasti. Materiaalin sisällön tuotannon kehittäminen ja uudistaminen hoituvat myös keskitetysti ja Opetushallitus huolehtii siitä, että tuotettu materiaali täyttää sovitut laatuvaatimukset.

Hankkeiden toiminnan aikana on sovittu, että hankepäälliköiden ja vapaaehtoisten käsikirjoittajien kanssa perustetaan jatkotyöryhmiä, joiden kanssa jatketaan palvelun sisällön kehittämistä yhteistyössä. Lisäksi palvelua markkinoidaan Opetushalliksesta käsin tuottamalla esitteitä sekä markkinoimalla palvelua erilaisin sähköisin välinein. Yhteistyökumppanit markkinoivat palvelua oman alansa oppilaitoksissa ja omilla lähialueillaan. Palvelun yksi innovaatio on se, että oppilaitokset voivat käyttää materiaalia omien oppimisalustojensa kautta ja siten seurata opiskelijoidensa kielitaidon kehittymistä koulutuksen aikana. Kaikki materiaali on tallennettu ns. mediapankkiin, mikä mahdollistaa aineiston monipuolisen käyttötavan. Oppilaitokset voivat tallentaa materiaalia omille oppimisalustoilleen ja käyttää sitä opetuksessa uusin erilaisin tavoin. Opetushallituksessa yleissivistävän linjan vapaa sivistystyö ja kulttuuriryhmien koulutus -yksikkö vastaa aineiston sisällön ylläpidosta.