Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10491

Projektin nimi: Tuotantoketjut vaativassa valmistuksessa kone- ja metallituoteteollisuudessa - TuoVa

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 30.6.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Tredea Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 2252888-5

Osoite: Juhlatalonkatu 5

Puhelinnumero: 03 5653 4969

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.tredea.fi

Projektin kotisivun osoite: www.tredea.fi/tuova

Vastuuhenkilön nimi: Päivi Myllykangas

Asema: Toimitusjohtaja

Sähköposti: paivi.myllykangas(at)tredea.fi

Puhelinnumero: 040 743 6417

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa

Seutukunnat: Jyväskylän, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Vakka-Suomen, , Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Uusikaupunki, Pälkäne, Pirkkala, Nokia, Hämeenkyrö, Virrat, Ruovesi, Akaa, Orivesi, Toivakka, Petäjävesi, Ylöjärvi, Tampere, Punkalaidun, Muurame, Urjala, Uurainen, Parkano, Vesilahti, Laukaa, Ikaalinen, Valkeakoski, Jyväskylä, Hankasalmi, Juupajoki, Kihniö, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Sastamala

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat aiesopimusten mukaiset oppilaitosten opettajat ja muu opetushenkilöstö, kone- ja metallituotetoimialan pk-yritykset ja suunnittelutoimistojen suunnittelijat. Pilottiyritysten lisäksi hankkeeseen rekrytoidaan mukaan muutostilanteessa olevia kone- ja metallituoteteollisuusyrityksiä ja tuotannollisia tai tuotannon tukitoimintaan (mm. suunnittelu, huolto) liittyviä pk-yrityksiä, jotka ovat jo hankkineet ja hankkimassa moniakselista ympäristöä tuottavuutensa lisäämiseksi. Tavoitteena on saada mukaan koko tuotantoketju suunnittelusta kokoonpanoon. Jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta, osallistuvat yritykset ovat pääsääntöisesti 100 km:n säteellä Tampereesta (poikkeuksena tytäryritykset). Toimialueena on ensisijaisesti Pirkanmaa, kuitenkin toimintaa voi olla koko ESR-ohjelma-asiakirjassa määritellyillä Länsi-Suomen suuralueella. GAP-selvitykset tehdään rajatulle yritysjoukolle Jyväskylän seudulla. Lisäksi hankkeessa toteutetaan Simulointiohjelmistojen evaluointi -selvitys Uudessakaupungissa sijaitsevalle Valmet Automotivelle.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Nuorisopuolen ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten kone- ja tuotantotekniikan opettajat voivat hyödyntää kehittettyjä koulutusmoduleita ja opetuksessaan ja samoin opiskelijat ja tutkijat oppimisympäristöä harjoitus- ja tutkimustöissään. Toimintamallia hyödynnetään myös aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmentavassa koulutuksessa ja näytöissä. InnoSteel Hämeenlinna voi hyödyntää kehitettävää toimintamallia ja lähettää omia opiskelijoita koulutukseen ja harjoittelemaan. MoNet-ja elTrio hankkeiden kautta voidaan vaihtaa verkko-oppimismateriaalia. Kehitettäviä koulutuksia ja palveluja voivat hyödyntää mm. Protek-hankkeen yritykset, Techvillan suunnittelulaakson suunnittelutoimistot ja CamForum verkoston oppilaitokset. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös toisenasteen oppilaitosten Oppimis- ja näyttöympäristöhankkeen: Työelämän ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen vuosina 2008-2009; oppimis- ja näyttöympäristöjen kehittäminen työpaikoille kanssa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 356, joista naisia 14

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankesuunnitelma perustuu oppilaitosten yhteiseen visioon kehittää ja vahvistaa pirkanmaalaisten
oppilaitosten, sekä niiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Hankkeessa voivat metallituoteteollisuudelle koulutusta tuottavat opetusorganisaatiot sekä metallituoteteollisuudessa toimivat yritykset kehittää tuotantotekniikkaan liittyvää tuotesuunnittelu-, menetelmäsuunnittelu- ja valmistusosaamistaan. Hankkeessa parannetaan koulutus- ja valmistusketjun tehokkuutta. Painopiste on moniakselisessa lastuavassa työstössä ja siihen liittyvässä teknologiaympäristössä. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Tampereen ammattiopisto (TAO), Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto. Hanketta koordinoi Teknologiakeskus Hermia Oy ja 1.5.2009 alkaen Tredea Oy. Toiminnassa ovat vahvasti mukana valmistusketjun yritykset sekä muut asiantuntijatahot.
Hankkeen koulutusorganisaatioiden välisellä yhteistyömallilla pyritään varmistamaan huippuosaamisen kehittyminen ja riittävä laaja-alaisuus sekä koulutusorganisaatioissa, että yrityksissä. Mallissa luodaan yhteisesti sovitut ja toisiaan tukevat pilotkoulutukset, jotka mahdollistavat keskittymisen omaan erikoisosaamiseen. Yhteistyöllä yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä varmistetaan mahdollisimman nopea osaamisen ja innovaatioiden siirto opetus- ja tutkimusorganisaatioista yritysmaailmaan päin sekä tieto yritysten tarpeista opetusorganisaatioihin päin.
Hankkeen perusta rakentuu TAO:n Hervannassa sijaitsevan 5-akselisen oppimisympäristön ympärille, jolla voidaan tarjota koulutusta tuotantoketjun kaikissa vaiheissa, suunnittelusta kokoonpanoon, valmistustekniikat ja valmistusystävällinen muotoilu mukaan lukien. Oppilaitosten palvelujen tuotteistus, teollisuuden toimeksiannot ja mallit, joilla mahdollistetaan palvelun jatkuvuus hankkeen jälkeen, ovat myös keskeisiä tavoitteita.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotus ja viestintä on projektin keskeistä toimintaa. Viestintä rakennetaan toimivaksi, yksinkertaiseksi ja selkeäksi prosessiksi yhdessä projektiin osallistuvien yhteistyötahojen kanssa. Ensisijaisesti projektin tiedotusta hoitavat projektin henkilöstö ja projektissa mukana olevat oppilaitokset. Tarvittaessa ostetaan palveluita esim. esitteiden valmistukseen ja raporttien painatukseen. Viestinnällä pyritään tuomaan lisäarvoa kohderyhmänä oleville yrityksille ja oppilaitoksille ja sitouttamaan heidät yhteistoimintaan. Tiedotuksella tavoitetaan moniakselista lastuavaa työstöä tekevät konepajat, konerakennukselle alihankintaa tekevät suunnittelutoimistot ja kone- ja metallituotealan koulutusta tarjoavat oppilaitokset sekä heidän henkilökuntansa. Tavoitteena on että tulevaisuudessa moniakselisen työstökeskuksen käyttäjät ja hankkijat
tuntevat verkostomaisesti toimivan pirkanmaalaisen oppimisympäristön, sen moduloidut koulutus-,
tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä proto-ja pilotointimahdollisuudet. Projektista tehdään esitteitä ja julkaisuja sekä loppuraportti. Projektille luodaan www-sivut, joiden kautta saa tietoa hankkeen etenemisestä ja hyödyistä kone- ja metallituotealan yrityksille sekä moniakselisen oppimisympäristön koulutuksista ja käyttömahdollisuuksista. Keskeisessä roolissa tiedotuksessa ovat vuosittaiset asiantuntijateemaseminaarit. Moduloituja koulutuksia markkinoidaan CAM Forum -verkoston sivuilla ja oppilaitosten omilla internet-sivuilla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Valorisaatiota tehdään ja hyviä käytäntöjä levitetään kohdassa 4.3 mainituille projekteille, joiden toimintaan TuoVa olennaisesti liittyy. Lisäksi hyvät käytännöt leviävät mukana olevien oppilaitosten ja yritysten työssä sekä benchmarking-kumppaneiden kautta. Hyvien käytäntöjen levittäminen painottuu projektin loppupuolelle, jolloin pilotointivaiheen tuloksia voidaan hyödyntää. Tarkoituksena on, että projektin hyvät toimintamallit ja -menetelmät ovat siirrettävissä muiden kehittäjäorganisaatioiden, oppilaitosten, rahoittajien sekä alueellisiin ja valtakunnallisiin yhteistyöverkostojen käyttöön vuosien 2011 ja 2012 aikana. Projektista laaditaan esittely projektin internet-sivuille. Kokonaisprojektin tuloksia ja käytäntöjä esitellään mahdollisesti OPM:n
sivustolla. Projektin tuloksia, mahdollisia tuotteita ja toimintamalleja esitellään tarpeen mukaan
seminaareissa ja erilaisissa verkostotapaamisissa, sekä www-sivujen kautta laajemman yleisön tietoisuuteen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 059 413

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 048 976

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 311 766

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 249 757

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Pirkanmaalaiset teknologiateollisuuden pk-yritykset menestyvät kilpailussa ja maailmalla osaamistaan kehittämällä. Tuotteiden ja tuotantojen monimutkaistuminen vaatii yrityksiltä myös jatkuvaa kouluttautumista ja osaamisen sekä yhteistyön kehittämistä myös oppilaitosten ja tutkimuslaitosten osalta.
TuoVa-hanke käynnistyi kesäkuussa 2008, jolloin moni pirkanmaalainen teknologiateollisuuden pk-yritys eli varsin haasteellisia aikoja. Vuoden loppupuolella tuli vielä maailmantalouden kriisi, joka hyydytti vientiä. Vuonna 2009 teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto supistui Suomessa noin 30 %. Etenkin alihankkijayritykset joutuivat lujille. Selviytyäkseen monet panostivat reagointiin ja lyhyen tähtäimen toiminnan tehostamiseen. TuoVa tarjosi tässä tilanteessa pk-yrityksille mahdollisuuksia tulevaisuuden strategiseen rakentamiseen ja osaamisen kasvattamiseen. Hanke navigoi ajan hengessä ja piti kurssinsa tilanteen mukaan: päämäärätietoisesti ja joustavasti.
TuoVa-hankkeella oli kolme päätavoitetta: kehittää pirkanmaalaisten oppilaitosten välistä sekä oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä, tuoda Tampereen ammattiopiston vii-siakselinen oppimisympäristö entistä paremmin myös aikuiskoulutuksen ja pirkanmaalaisten yritysten koulutuskäyttöön sekä kehittää ja ylläpitää Pirkanmaan lastuavan metalliteollisuuden pk-yritysten osaamista erityisesti moniakselisessa työstössä koko tuotantoketjussa. Hankkeen koulutusorganisaatioiden välisellä yhteistyömallilla haluttiin varmistaa huippuosaamisen kehittyminen ja riittävä laaja-alaisuus sekä koulutusorganisaatioissa että yrityksissä.
TuoVa auttoi yrityksiä menestymään nimenomaan pitkällä tähtäimellä. Kolmen oppilaitoksen yhteistyöllä tuotettiin monenlaista koulutusta eri organisaatiotasoille suoraan yritysten kehittymistarpeisiin. Yhteistyöstä hyötyivät yritysten lisäksi myös kouluttajat ja oppilaitokset.
TuoVa levitti vaativaan valmistukseen liittyen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksia 10:ssä asiantuntijaseminaarissa. Teemoina olivat vaativan valmistuksen menetelmäkehitys, kilpailukykyinen kestävä kehitys, tuottavuus ja kustannustehokkuus sekä sosiaalinen robotiikka. TuoVa:n seminaareihin kutsuttiin puhujiksi useita kotimaisia asiantuntijoita sekä lisäksi yhteensä parisenkymmentä kansainvälistä asiantuntijaa.
Hankkeen uusista avauksista esille voisi nostaa sosiaalisen robotiikan, jossa nähdään lähiajan merkittävää tutkimus ja myös liiketoiminnan mahdollisuutta.
Sosiaalisen robotiikan tutkimus- ja kehitystoiminta on voimakasta Japanissa, Etelä-Koreassa ja USA:ssa. Myös saksalaiset ovat kiinnostuneita kehittämään ihmisläheistä robotiikkaa, joka auttaa esimerkiksi tehdastyöntekijöitä. Suomalaisten tulee olla mukana kehityksessä ja tehdä yhteistyötä esim. japanilaisten ja saksalaisten kanssa.
TuoVa-hankkeen kautta järjestettyihin koulutuksiin osallistui lähes 60 yritystä ja 20 oppilaitosta. TuoVa:ssa toteutettiin noin 1800 koulutuspäivää. Koulutuksen keskeisiä elementtejä olivat CAD/CAM -ohjelmistojen ja työstökoneiden ohjausten koulutukset, moniakselinen koneistus sekä niiden kautta muodostunut toimijoiden ja yritysten välinen yhteistyö sekä osaamisen kehittyminen.
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli oppimisympäristöjen tehokkaampi käyttö, ja hankkeessa selvitettiin oppimisympäristöjen toimintamalleja sekä ympäristöjen yhteiskäyttöä konkreettisesti sekä virtuaalimallien avulla.
Hankeessa panostettiin myös sähköisten oppimateriaalien käyttöön ja tuottamiseen kuten mm. FMS -verkko-oppimismateriaaliin. TuoVa:n puitteissa suoritettiin osia seuraavista tutkinnoista: koneistajamestarin erikoisammattitutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto ja valumallinvalmistajan ammatillinen perustutkinto.