Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10494

Projektin nimi: Y4-Yrittäjyyslukio

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2008 ja päättyy 31.8.2009

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Muuramen kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0176699-9

Osoite: Muuramen lukio/Jyväskylän Seudun Yrittäjyyslukio, Nisulantie 1

Puhelinnumero: 050-5173590

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.yrittajyyslukio.fi

Projektin kotisivun osoite: www.yrittajyyslukio.fi

Vastuuhenkilön nimi: Aki Puustinen

Asema: projektipäällikkö

Sähköposti: aki.puustinen(at)edu.muurame.fi

Puhelinnumero: 050-5173590

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Uurainen, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat kohdekuntien lukioiden sivistytoimen alaiset henkilöt: oppilaitosten johto, opinto- ja oppilaanohjaajat sekä opettajat. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös toimintamallin kehittämisen kohteena yrittäjyysopinnoissa opiskelevat pilottiryhmien opiskelijat.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat toimintamallin kehittämisessä mukana olevien oppilaitosten muut kuin pilottiryhmissä opiskelevat opiskelijat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 640, joista naisia 340

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on Yrittäjyyslukio-toimintamallin (10 kurssia) kehittäminen, mallintaminen ja yrittäjyyden oppimisympäristön testaaminen käytännössä.

Hankkeen kohderyhmänä on Jyväskylän seudun Yrittäjyyslukio -verkosto eli
Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen kunnat/lukiot.

Hankkeen tavoitteena on lisätä kohderyhmässään yrittäjyysaktiivisuutta sekä kehittää opettajien ja välillisesti myös opiskelijoiden asennetta, osaamista, toimintatapoja ja työkaluja kohti entistä yrittäjämäisempää toimintaa.

Hanke vahvistaa oppilaitosten opettajien osaamista ja tukee muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksista aiheutuvaa työkyvyn kehittämistä opettajien yrittäjyystaidoissa sekä tulevaisuuden ennakointitaidoissa.

Hanke vastaa lukioiden opetussuunnitelman uudistuksessa aikaisempaa merkittävämmäksi nousseen teeman Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys - aihekokonaisuuden osaamisvajeeseen ja uusien konkreettisten toimintatapojen synnyttämisen tarpeeseen.

Hanke on yksi vastaus akateemisen yrittäjyyden haasteeseen muodostaen toiminnallaan yhtenäisen ehjän polun lukiosta korkeakoulun yrittäjyyskasvatukseen. Aikaisempaa paremmat yrittäjyyden perusvalmiudet kuten asenne, yhteistyötaidot, projektinhallinta sekä oman osaamisen tuotteistaminen jo lukiossa hankittuna lisäävät potentiaalisten uusien yritysten syntymistä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.

Hankkeen konkreettisista toimenpiteistä tärkein on Yrittäjyyslukio-toimintamallin käytännön kokemusten hankkiminen.
Kokemuksia uudenlaisista kokonaisvaltaisista yrittäjyysopinnoista saadaan kun hankkeessa
- Järjestetään hankkeessa synnytetyn Yrittäjyyslukion opetussuunnitelman mukaisia yrittäjyysopintoja neljän kunnan alueella 1., 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijoille
- Toteutetaan 1. vuosikurssien opetusta oppilaitoskohtaisina opintoina 20 opiskelijan ryhmissä
- Kootaan 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijat kahden lukion yhteiseksi seudulliseksi 20 hengen opetusryhmäksi
- Testataan ja synnytetään uusia lukion yrittäjyysopetuksessa käytettäviä työkaluja ja projektioppimisen menetelmiä
- Kehitetään hankittavien kokemusten perusteella 2. ja 3. vuosikurssin opetussuunnitelmaa
- Kootaan opiskelijoiden oppimisprosessista ja eri menetelmistä saamia kokemuksia yhteen kirjaksi

Muita toimenpiteitä ovat
1. Pysyvän Yrittäjyyslukio-kulttuurin luominen
2. Oppien soveltaminen koulujen muuhun toimintaan
3. Opettajien yrittäjyysosaamisen lisääminen
4. Ehjän polun rakentaminen akateemisen yrittäjyyden polun vauhdittamiseksi
5. Maakunnan muiden lukioiden tukeminen
6. Konseptin mallintaminen
7. Uusien oppimisympäristöjen hyödyntäminen
8. Uuden opettajuuden tukeminen

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Viestinnän tavoitteena on vahvistaa Yrittäjyyslukio-toimintamallin tunnettuutta niin kohdelukioiden, hyvien käytänteiden hyödyntäjien kun muiden sidosryhmien suuntaan. Lisäksi viestinnän avulla tehdään näkyväksi tuloksia ja todennetaan Yrittäjyyslukio-toimintamallin hyötyjä sekä mahdollisuuksia elinkeinoelämän yhteistyökumppanina. Lukiokoulutus haluaa osaltaan olla tavoittelemassa maailman yrittäjäaktiivisimman maakunnan visiota.

Viestinnän konkreettisia tavoitteita ovat mm.

- Sisäisen viestinnän toimivuuden varmistaminen hankkeen eri toimijoiden kesken
- Lukioiden roolin korostaminen akateemisen yrittäjyyden polkun käynnistäjänä
- Yrittäjyyslukion toimintamallin arvojen ja tavoitteiden välittyminen nuorten, koulujen, järjestöjen ja yritysten toiminnan kautta julkisuuteen
- Nuorten aktiivisuuden ja osaamisen korostaminen oma-aloitteisen ja käytännönläheisen projektioppimisen kautta

Viestinnän välineet

- Sisäinen viestintä oppilaitosten sisällä ja niiden välillä
- Yhteydenpito viestintävälineisiin tiedotustilaisuuksien ja tiedotteiden avulla
- Sähköiset markkinointi- ja viestintämateriaalit
- Yrittäjyyslukion www-sivut
- Yhteiset kehittämiskohtaamiset ja niihin liittyvä tiedotus
- Yrittäjyyslukion opintoihin liittyvät käytännön opiskelijaprojektit ja niiden avulla hyödynnettävä julkisuus
- Hankkeen lopputuloksena syntyvä kirja ja sen levittäminen

Hankkeen käynnistyessä laaditaan yksityiskohtaisempi markkinointiviestintäsuunnitelma.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytänteiden levittämisen työkalut

Kirja
Maakunnalliset kohtaamiset
Levittämistä edistävät koulutustilaisuudet
Maakunnallisen Y4-yrittäjyyskasvatusverkoston hyödyntäminen
Henkilökohtainen viestintä suhdeverkostoon
Mediaviestintä

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 113 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 100 038

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 172 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 156 690

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on lisätä kohderyhmässään yrittäjyysaktiivisuutta sekä kehittää opettajien ja välillisesti myös opiskelijoiden asennetta, osaamista, toimintatapoja ja työkaluja kohti entistä yrittäjämäisempää toimintaa.

Hanke vahvistaa oppilaitosten opettajien osaamista ja tukee muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksista aiheutuvaa työkyvyn kehittämistä opettajien yrittäjyystaidoissa sekä tulevaisuuden ennakointitaidoissa.

Hanke vastaa lukioiden opetussuunnitelman uudistuksessa aikaisempaa merkittävämmäksi nousseen teeman ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” – aihekokonaisuuden osaamisvajeeseen ja uusien konkreettisten toimintatapojen synnyttämisen tarpeeseen.

Hanke on yksi vastaus akateemisen yrittäjyyden haasteeseen muodostaen toiminnallaan yhtenäisen ehjän polun lukiosta korkeakoulun yrittäjyyskasvatukseen. Aikaisempaa paremmat yrittäjyyden perusvalmiudet kuten asenne, yhteistyötaidot, projektinhallinta sekä oman osaamisen tuotteistaminen jo lukiossa hankittuna lisäävät potentiaalisten uusien yritysten syntymistä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.

1. Käytännön toiminnassa testattu yrittäjyysopintojen sisältö ja toteutustapa on mallinnettu myös muualle monistettavaksi käytännöksi, sisältäen

Yrittäjyyslukio-toimintamallin johtavat ajatukset ja kytkennän seudullisiin strategioihin
Toimintamallin taustateoriat
Synnytetyn toimintamallin kuvauksen
Oppijan, valmentajan, oppilaitoksen ja sidosryhmien roolin


2.Kehittämistyön tuloksena Jyväskylän seudun Yrittäjyyslukioissa on

Tehty pysyvä strateginen valinta Yrittäjyysopetuksen kehittämiseksi osana maakunnallisen ja seudullisen yrittäjyyden edistämisen visiota
Käytännössä testattu, yrittäjyyteen kasvattava ja opiskelijoita motivoiva opetussuunnitelma 10 yrittäjyyskurssin suorittamiseen
Suomen kärkitasoa olevat lukion yrittäjyysvalmentajat
Syntyneiden oppimistulosten johdosta pysyvä resursointi yrittäjyysopintojen seudulliseen toteuttamiseen ja jatkokehittämiseen

3. Yrittäjyyslukio-toimintamallin käytännön kokemusten hankkiminen

Ensimmäiset 40 opiskelijaa ovat suorittaneet 10 kurssin laajuiset yrittäjyysopinnot lukio-opintojen aikana
Lukiossa toteutetun pitkäkestoisen yrittäjyyskasvatuksen tuloksena 50% Yrittäjyyslukion suorittaneista hakeutuu korkeakoulussa yrittäjyysopintoihin tai esihautomotoimintaan
Yrittäjyysopintoihin osallistuneet opiskelijat kokevat yrittäjyyden myönteisenä ja mahdollisena uravaihtoehtona tuleaisuudessa
Yrittäjyyslukion opetussuunnitelma on arvioitu ja täsmennetty saadun kokemuksen pohjalta
Yrittäjyysvalmentajat ovat synnyttäneet uusia työkaluja lukion yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen
Yrittäjyysopintoja tarjoavien lukioiden vetovoimaisuus on kasvanut

4. Työelämälähtöinen lukio-opetuksen kehittäminen

Yrittäjyyslukion synnyttämisessä saatuja kokemuksia seudullisesta prosessimaisesta sisältöjen kehittämisestä sovelletaan lukion opetussuunnitelman osalta yhden uuden aihekokonaisuuden kehittämisessä

5. Opettajien kehittäjäverkostossa on 30 nimettyä ja aktiivista yrittäjyysopetuksen kehittäjää

Hankkeen tuloksena Jyväskylän seudulle on syntynyt tiivis yrittäjyysvalmentajien (opettajien) verkosto, jolla on
Yhtenäinen käsitys lukion yrittäjyyskasvatuksen haasteista ja tavoitteista
Halu laajentaa yrittäjämäistä toimintaa oman oppilaitoksen sisällä, oppilaitosten välillä sekä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa
Halu edelleen kehittää omaa osaamista ja synnytettyä Yrittäjyyslukio -toimintamallia
Halu tukea yrittäjyysopintojen toteuttamiseksi vaadittavien pysyvien resurssien järjestämistä oppilaitoksen sisäisissä resurssikeskusteluissa
Osaaminen kehittää oppilaitoksen yrittäjämäistä työkulttuuria


6. Ehjän polun rakentaminen

Kehittämistyön tuloksena
Syntyy ensimmäisiä kokemuksia opiskelijoiden ja opettajien yhteistyöstä eri kouluasteiden välillä yrittäjyysopintojen käytännön toteutuksessa

7. Käytännön yhteistyön lisääminen 2. asteen ammatillisen koulutuksen kanssa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajien osaamisvaihto, yhteistyö ja yhteisten yrittäjyysopintojen tarjonta lisääntyy

8. Maakunnan muiden lukioiden tukeminen

Hankkeessa tehtävän maakunnallisen yhteistyön tuloksena
Osuuskuntaa, osakeyhtiötä tai muuta oikeaa yritystä oppimisen työkaluna käyttävät maakunnan lukiot tiivistävät yhteistyötään parhaiden käytänteiden löytämiseksi
Kymmenen edustajaa osallistuu maakunnallisesti järjestettävään opettajien täydennyskoulutusprosessiin, jossa Yrittäjyyslukio–toimintamallin osaamista levitetään muualle maakuntaan


9. Uusien oppimisympäristöjen hyödyntäminen

Yrittäjyyslukion toiminnassa oppilaitoksen ulkopuoliset oppimisympäristöt muodostavat luontevan osan toimintamallia.

10. Opettajuuden muutoksen tukeminen
Kehittämissuuntautunut kulttuuri ja hankeosaaminen on lisääntynyt opettajien keskuudessa