Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10509

Projektin nimi: soft-IT - Ohjelmistotuotannon innovatiivinen kehittämismalli

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2008 ja päättyy 28.2.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lapin yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Osoite: Yliopistonkatu 8 (PL 122, 96101 ROVANIEMI)

Puhelinnumero: (016) 341 341

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ulapland.fi

Projektin kotisivun osoite: www.soitlab.fi/softit/

Vastuuhenkilön nimi: Ilkka Kamaja

Asema: Kehityspäällikkö

Sähköposti: ilkka.kamaja(at)ulapland.fi

Puhelinnumero: 040 7642720

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projekti kohdistuu erityisesti suomalaisiin pk-sektorin pien- ja mikroyrityksiin, ja näiden toimintaedellytysten tehostamiseen. Toinen selkeä kohderyhmä tulee olemaan ohjelmistotalot, kehittäjäyhteistöt ja it-palveluyritykset. Kolmas tärkeä kohderyhmä on kuntasektori.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös eri ict- ja ohjelmistotalojen läsnäoloa ja osallistumista tavoitteiden saavuttamiseen. Vaikka ict-yritykset ovat jo huomioitu edellisessä kohdassa, erityisen kiinnostuksen kohteena ovat ne yritykset, jotka jo nyt hyödyntävät avoimen lähdekoodin ratkaisuja tai ovat vahvasti suunnittelemassa niiden käyttöä.
Ohjausryhmässä olevien ja asiantuntijatyöhön osallistuvien yhteistyö- ja edunvalvojajärjestöjen aktiivinen osallistuminen aktiiviseen keskusteluun projektin tavoitteista ja tuloksista vaikuttavat tavoitteiden suuntautumiseen ja hyöduntämiseen.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

soft-IT (Ohjelmistotuotannon innovatiivinen kehitysmalli) -projektin tavoiteena on löytää uusi ratkaisu sekä pk-sektorin yritysten että kuntien alhaiseen ict-teknologioiden hyödyntämisasteeseen. Yleisesti hyväksytty ja kiistaton tosiasia on, että pk-yritykset voisivat nykyaikaisen tietotekniikan avulla tehostaa ja laajentaa toimintaansa. Myös kunnissa informaatioteknologialla saavutetaan vastaavia hyötyjä. Itse asiassa, Ict-teknologiat nähdään lähes ainoana varteenotettavana keinona toiminnan tehostamiseksi tilanteessa, jossa yleinen hintataso on nostanut merkittävästi tuotannollisen toiminnan kustannuksia. Kuitenkin nykyisestä it:n heikosta hyväksikäyttöasteesta johtuen, teknologioiden käyttöönottoa ei enää voida nähdä kilpailu- tai tuotantoedun saavuttamisen kysymyksenä - vaan nykyisen kilpailuaseman ja palvelutuotantotason säilyttämisen kysymyksenä. Todellisen kilpailuedun saavuttaminen vaatii jo merkittävää yritystoiminnan kehittämistä ja pioneerimaista innovatiivisien ratkaisujen käyttöönottoa.
Pk-sektorin toiminnan kehittämisestä ja informaatioteknologisten ratkaisujen hyödyntämisestä tai niihin liittyvistä ongelmista puhuttaessa, kysymys on aina yritysten toiminnoista, toimintojen suorittamisesta ja informaatiotarpeista. Yritysryhmän luonteesta ja yrittäjäintensiivisyydestä johtuen, nousevat inhimilliset ominaisuudet selkeämmin esille ja niiden painoarvo kasvaa. Näin ollen myös ne tulee huomioida ict-ratkaisuja suunniteltaessa. Aiheen laadullinen tarkastelu onkin tuottanut uuden innovatiivisen konsepti-idean ja asettanut siltä vaadittavat ominaisuudet. Voimme tällöin puhua "pehmeämmästä", inhimilliset arvot huomioivasta it:stä, jota nimitämme käsitteellä soft-IT. Innovatiivinen uusi malli on nimenomaan soft-IT:n mukainen kokonaisratkaisu, jonka avulla pk-yritysten käyttöön voidaan tuottaa kustannustehokkaita ja paremmin todellisiin tarpeisiin vastaavia tuotteita. Asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin perinteisten ratkaisumallien täydellistä uudelleentarkastelua. Ehdotettu uusi ratkaisu poikkeaakin perinteisestä tuotantomallista jo perusajatukseltaan. soft-IT:n selkäranka on ict-ratkaisujen sopeuttaminen asiakastarpeisiin. Uusi innovatiivinen ohjelmistotuotannon malli kattaa ohjelmistojen suunnittelun, varsinaiset tuotteet sekä käyttöönottoprosessit.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin etenemisestä tiedotetaan sähköpostitse ja suullisesti kokouksissa ohjausryhmän jäsenille. Projektin tuloksista ja toimenpiteistä tiedotetaan sähköpostien jakelulistoilla, internetissä sekä lehtiartikkeleilla. Projektin tuloksena syntyvät ohjeet ja oppaat julkaistaan internetissä ja ovat vapaasti saatavilla. Projektin tuloksista pidetään yrityksille ja alan tutkijoille seminaarit. Tieteellisten dokumenttien ja muiden paperimuotoisten julkaisujen ja artikkeleiden julkaisemisessa noudatetaan projektin julkaisusuunnitelmaa (esitetty erillisessä hankesuunnitelmassa).

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Näkyvin ja toimivin keino hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja tarvittavan julkisuustason saavuttamiseksi on, että tutkimuskokonaisuus ylläpitää verkkosivustoa, jonka kautta tiedot tuloksista on saavutettavissa. Tämän lisäksi sivusto pyrkii olemaan myös palveluportaali avoimen lähdekoodin yritysohjelmistoihin liittyvissä asioissa. Niinpä onkin tärkeää, että tutkimuskokonaisuus profiloituu selkeäksi omaksi kokonaisuudekseen. Lisää huomioarvoa tavoitellaan muiden medioiden kautta. Profiloitumisessa on tärkeää panostaa kansainvälisyyteen. Saavutetut testaus- ja tutkimustulokset julkaistaan sekä suomeksi että englanniksi. Tällä palvelullaan sekä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita että käyttäjiä, joihin sisältyvät myös useiden ohjelmistojen kansainväliset kehittäjät ja kehitystiimit.
Edellä kuvatun lisäksi hyviä käytäntöjä pyritään lisäksi levittämään hankkeessa laadittujen oppaiden ja suoran vuorovaikutuksen (osallistuvat organisaatiot ja niiden yhteistyöverkostot) kautta. Tuloksia ja käytäntöjä pyritään levittämään heti, kun ne ovat julkaistavassa muodossa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 203 873

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 246 895

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 240 768

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

soft-IT-projekti oli kolmen organisaation yhteinen hanke, jota toteutettiin kesäkuusta 2008 helmikuuhun 2010. Hankkeessa päätoteuttajana toimi Lapin yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Menetelmätieteiden laitos, muina toteuttajina olivat TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Soft-IT-hankeen tavoitteena oli olla pitkäkestoisen tutkimus- ja kehitysteeman ensimmäinen avaus. Hankkeen avulla pyrittiin suunnitelman mukaisesti sekä luomaan edellytyksiä avoimen lähdekoodin ja inhimillisemmän tietotekniikan soveltuvuuden tutkimukselle että käynnistämään valittuja tutkimusaiheita.

Hankkeen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut keskittyä avoimen lähdekoodin tekniseen puoleen, vaan tutkia ja selvittää sen soveltuvuutta arkiseen ja tuotannolliseen käyttöön eri tilanteissa. Tutkimustoteutus haarautui kolmeen päätehtävään: tutkimukseen avoimen lähdekoodin soveltuvuudesta pk-yritysten tarpeisiin, pk-yritysten tietoteknistä osaamista ja nykytilaa selvittävään tutkimukseen sekä tutkimukseen avoimen lähdekoodin ratkaisujen soveltuvuudesta kuntasektorille. Jälkimmäisessä kohteeksi valittiin koulut ja niiden opetusympäristöt.

Syksyllä 2008 Lapin yliopistossa käynnistettiin pk-yritysten tarpeisiin liittyvän avoimen lähdekoodin ohjelmistojen arviointiin tarkoitetun menetelmän kehitys. Kehitystyö osoittautui suunniteltua haasteellisemmaksi, koska aikaisemmin kehitytyt arviointimenetelmät oli kehitetty puhtaasti ohjelmistotuotannon menetelmiksi, eivätkä ne huomioineet käyttäjänäkökulmia riittävästi tai ollenkaan. Tämän seurauksena projektissa työstetiin ohjelmistojen arviointimenetelmää, josta projektin puitteissa viimeiseksi valmistui sen kolmas luonnosversio.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa käynnistettiin avoimen työpajakonseptin kehitystyöt. Avoimen työpajan ideana oli toteuttaa opetus- ja toteutusympäristö täysin avoimen lähdekoodin välineillä. Työpajoissa it-alan oppilaat toteuttavat harjoitus- ja opinnäytetöitään avoimen lähdekoodin ratkaisuin ja avoimissa ympäristöissä. Avoimien työkalujen käyttö vaatii oppilailta syvällisempää perehtymistä ja paneutumista, mutta tämän hyödyt osoittautuivat selkeiksi: Sen lisäksi, että avoin ympäristö oli hankintakustannuksiltaan edullinen toteuttaa, heijastui oppilaiden syvällisempi perehtyminen suoraan heidän osaamistasoihinsa. Tästä on hyvänä osoituksena avoimissa työpajoissa työskennelleiden oppilaiden lopputöiden loistava valtakunnallinen menestyminen alan oppilaskilpailuissa, mm. Octobus Mobiilisovelluskilpailun 2009 -kilpailun voitto.

TIEKE ja Lapin yliopisto toteuttivat projektin puitteissa pk-yrityksille suunnatun kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa pk-yritysten osaamistasoa ja selvittää pk-yritysten ja ict-palveluntarjoajien kommunikaatiokuilun syitä. Kommunikaatiokuilulla tarkoitettin tässä tapauksessa sitä, että myyjä ja asiakas eivät ymmärrä toistensa käyttämiä termejä, eivätkä termien kontekstia. Tarkemmin tutkimuksessa selvitettiin myös tietotekniikkaohjelmistojen ominaisuuksien tärkeyttä IT-hankinnoissa, ja toisaalta kuinka ne olivat aiemmissa hankinnoissa toteutuneet. Lisäksi kartoitettiin tekijöitä, jotka hidastavat tietotekniikan kehittämistä pk-yrityksissä. Tutkimuksessa selvitettiin myös yritysten henkilöstön tietoteknisiä osaamisvalmiuksia. Tuloksena valmistui TIEKE:n raportti Avoimen lähdekoodin käytöstä ja IT-hankinoista.