Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10518

Projektin nimi: Duuni - Toimenpiteet

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2008 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjanmaan ELY-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: Hovioikeudenpuistikko 19 A

Puhelinnumero: 020 636 0140

Toteuttajaorganisaation Web-osoite:

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Juha Holmi

Asema: ESR-koordinaattori

Sähköposti: juha.holmi(at)te-keskus.fi

Puhelinnumero: 010 60 28639

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Vaasan, Sydösterbottens, kustregion, Kyrönmaan, Jakobstadsregionen

Kunnat: Kruunupyy, Vähäkyrö, Korsnäs, Isokyrö, Maalahti, Luoto, Mustasaari, Närpiö, Kristiinankaupunki, Vöyri, Laihia, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Kaskinen, Pedersöre

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Pitkäaikaistyöttömät ja sen uhkaamat, vaikeasti työllistettävät erityisesti ikääntyneet ja nuoret joilla on
matala koulutustaso tai ei lainkaan ammatillista koulutusta, työttömät ja työttömyyden uhkaamat
(lomautetut), maahanmuuttajat ja yhteistyökumppanit syrjäytymisen ehkäisemisessä. Myös sukupuolten
tasa-arvo työmarkkinoilla tulee ottaa huomioon oppilasvalinnassa ja työnantajan tarpeita arvioitaessa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella vaikutetaan työnantajakentän asenteisiin työvoiman saatavuuden hiipuessa ja kun entistä
monipuolisemmin joudutaan paneutumaan henkilöstösuunnitteluun ja -johtamiseen.Työvoiman
rekrytointiprosessi vaikeutuu työvoiman tarjonnan niukentuessa. Monipuolisella ja laadukkaalla palvelulla
on kuitenkin entistä vaikeammin työllistettäviä mahdollista työllistää. Työnantajien etujärjestöillä on entistä
tärkeämpi rooli työmarkkinoiden toimivuuden edistämisessä. Yritysneuvonnassa tulee myös tiedostaa
tuottavuuden kohottamisen välttämättömyys ja henkilöstön kehittäminen osana yrityksen muuta kehittämistä ja kasvua. Työvoimaviranomaisen lähestymisessä työnantajia näkökulma tulee laajenemaan.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 550, joista naisia 250

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 200, joista naisten työpaikkoja 80

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten perustamia 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 40, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Duuni hanke toimii työelämäläheisenä kanavana syrjäytymisen uhkaamien työnhakijoiden sekä
työttömyysuhanalaisten työllistämiseksi panostaen työllistettävien henkilökohtaiseen tukemiseen
työllistymisohjelman aikana. Perustyö voi tapahtua TE-toimiston palveluprosessissa mutta
moniammatillinen yhteistyö ja verkostojen hyödyntäminen on tässä työssä keskeistä.

Tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden syiden ja uhkien tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja
kantaaottavan, ratkaisukeskeisen palvelun kehittäminen. Rekrytoitavat tulevat ohjelmiin kansallisesta,
kantaaottavasta ja ratkaisuhakuisesta palveluprosessista, minkä työkaluja ovat voineet jo olla vaihtoehtoisinaja toisiaan täydentävinä esimerkiksi ohjaava koulutus, ryhmätoiminta, koulutuskokeilu, ohjattu työkokeilu ja työharjoittelu ja kehittyvät välityömarkkinat. Tarvitaan myös entistä enemmän työnantajayhteistyötä, ja ennen kaikkea ohjaavia toimenpiteitä jossa entistä vaikeamman rakenteen omaavan työvoimareservin vahvuudet ja heikkoudet kartoitetaan, tutustutaan ammatteihin, koulutukseen, löydetään se oikea ala joka kannustaa ja motivoi, innostetaan hakeutumaan oikeaan alan ammatilliseen koulutukseen. Avainsana on toimiva syöttöliikenne.

Toinen kulmakivi työllistymiselle on tarve siirtää työvoimakoulutuksen painopistettä palkkatuen aikana
toteutettavaksi koulutukseksi työelämäläheisiä oppimismenetelmiä soveltaen ja kehittäen (työ ja
koulutussopimusmalli TOPPIS). Pyrkimyksenä on tukityön ja koulutustoiminnan yhdistämisestä paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi; vaatii paljon työtä sekä palveluprosessilta, osaamiselta ja asian tiedostamiseksi. Toimintamalli voi olla keino harjaannuttaa työllistettyjä työn tekemiseen ja osaamisen vaatimuksiin vaihtoehtona tutkintotavoitteiselle työvoima- ja oppisopimuskoulutukselle.

Tuettua työllistymistä tehostetaan oppimissuunnitelmaan nojaavalla koulutuksella.

Ohjelmassa voidaan edistää molempien sukupuolten ammatillista liikkuvuutta työmarkkinoiden mukaan Tasa-arvo-ohjelman kanssa yhteistyössä.

Ammatillisten tutkintojen rinnalla työllistämisessä tulisi painottaa entistä enemmän itse työn tekemisen
oppimista ja oppimisen tukea ja työllistymisen aikaista työmarkkinakelpoisuuden paranemista.

Yhteen vetäen: Integroitaessa syrjäytyneitä tai sen uhkaamia työnhakijoita takaisin työelämään avainasioita on muiden muassa: Työelämälähtöisyys ja työllistymistä edistävien toimien tuominen työpaikoille ja työnantajien oma aktiivisuus, toimenpiteiden ja tuen henkilökohtaistaminen, tuettu kouluttaminen ja kouluttava palkkatuki, asiakkaan tilanteen ja motivaation monipuolinen tunteminen ja ratkaisukeskeisyys.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedottaminen on kolmivaiheinen prosessi. Ensi vaiheessa markkinoidaan palvelua potentiaalisille asiakkaille. Toisessa vaiheessa tiedotetaan toiminnasta ja kokemuksesta tiedotusvälineissä eli annetaan projektille näkyvyyttä myös palveluiden markkinoinnin tueksi. Kolmannessa vaiheessa tiedotetaan hyvistä kokemuksista ja toimintamalleista. Kaiken aikaa pyritään siihen että sidosryhmät saadaan mukaan oppivina organisaatioina hyödyntämään kehitettäviä palvelumalleja omassa toiminnassaan.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvät palvelumallit myyvät itse itsensä ja siksi pyritään avoimeen tiedottamiseen. Keskeistä on kuitenkin
toiminta oppivan organisaation periaatteella. Koska hyvien käytäntöjen soveltajista keskeinen taho on TEtoimisto niin siksi hanke myös toteutetaan omana hankkeena. Kouluttajat oppivat osaltaan hyviä
toimintamalleja prosessin aikana yhteistyössä TE-toimistojen kanssa. Ohjausryhmän rooli on keskeinen
hyvien mallien levittymisessä ollen keskeinen toimija oppimisprosessissa. Erillisillä seminaareilla saadaan usein vain näkyvyyttä hankkeelle.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 526 330

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 2 521 344

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 3 042 330

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 3 058 444

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Duuniin osallistui kaiken kaikkiaan 818 henkilöä. Heistä ennen projektiin mukaan tuloa 85% (602 henkilöä) oli työttömänä, 14% (97) oli
työssä, yrittäjänä tai palkkatuetussa työssä. Ainoastaan 2% (17) projektin asiakkaista tuli koulutuksesta suoraan projektiin.

Duunin päättymisen jälkeen projektin asiakkaista 37% (304) oli työttömänä, työssä oli 54% (443) projektin asiakkaista. Noin 9% (71) asiakkaista oli työelämän ulkopuolella eli koulutuksessa, eläkkeellä tai perhevapailla.

Duunista koulutettiin työttömiä sekä ammattitutkintoon että osaammattitutkintoon. Projektista järjestettiin useita ryhmiä sekä Pietarsaaressa että Vaasassa Rekryyn valmentavaa koulutusta, johon osallistui 345 henkilöä eli 42% Duunin asiakkaista. Lisäksi Rekryyn valmentavaa koulutusta rahoitettiin pari ryhmää kansallisesta rahasta. Näissä projektipäällikkö toimi myös kurssikummina. Rekryyn valmentava koulutus oli toimiva, joustava ja se ohjasi asiakkaita eteenpäin työhön tai koulutukseen. Duunin kaikkiin koulutuksiin osallistui yhteensä 552 henkilöä, palkkatukea maksettiin 235 henkilön työllistämiseksi ja 7 henkilölle myönnettiin projektista starttirahaa.