Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10524

Projektin nimi: LOVE, Luova ja oppiva organisaatioverkosto Etelä-Savossa

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2008 ja päättyy 30.6.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Osoite: PL 1627

Puhelinnumero: 040 355 3902

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.uef.fi/

Projektin kotisivun osoite: love2learn.fi/blogi/

Vastuuhenkilön nimi: Ulla Turtiainen

Asema: koulutusjohtaja

Sähköposti: ulla.turtiainen(at)uef.fi

Puhelinnumero: 040 566 6670

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan, Mikkelin, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Kerimäki, Ristiina, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Sulkava, Enonkoski, Mäntyharju, Savonlinna, Kangasniemi, Punkaharju, Heinävesi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Oppiva organisaatio ja työorganisaatioiden yhteistyöprojektin kohderyhmänä ovat Etelä-Savon maakunnan työorganisaatiot: koulutusorganisaatiot ja yritykset. Hanketta pilotoidaan myös Pohjois-Savossa (Kuopio) ja Pohjois-Karjalassa (Joensuu). Kaikki oppilaitokset tuovat mukaan hankkeeseen oman kumppaniyrityksensä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat muut koulutusta tarjoavat organisaatiot, työelämän kehittäjäorganisaatiot, asiantuntijaorganisaatiot kuten museot, kirjastot sekä muut yritykset.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 347, joista naisia 255

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

LOVE (Luova ja oppiva organisaatioverkosto Etelä-Savossa) on Itä-Suomen yliopiston opetuksen ja oppimisen kehittämiskokonaisuuden (1.5.2008-31.12.2010) osahanke, jota pilotoidaan Kuopiossa ja Joensuussa.

LOVE kehittää uudenlaisen täydennyskoulutuksen (TK) valmennusperustaisen mallin, joka tukee alueen työorganisaatioita (koulutusorganisaatiot ja kumppaniyritykset) kehittymään oppiviksi organisaatioiksi sekä liittymään mukaan alueelliseen työorganisaatioiden kokeilu-, kehittämis- ja osaamisverkostoon. Valmennusratkaisu on innovatiivinen ja ainutlaatuinen. Se huomio uudella tapaa aluekehityksen tarpeita, kun kohderyhmänä oppimisprosessissa ovat sekä oppilaitokset että yritykset yhdessä. Valmennuksessa ratkaistaan valmennettavien itse tuottamat työorganisaatiokohtaiset autenttiset kehittämishaasteet. Näin ne parantavat yhteisöjäsenten ammatillista kehittymistä, työhyvinvointia sekä organisaatioiden muutosvalmiutta ja toimintamenetelmien joustavuutta, tasa-arvoisen työ- ja opiskeluympäristön kehittymistä, alueen työorganisaatioiden välistä vastavuoroista osaamisverkostoa sekä tieto- ja viestintäteknologioiden innovatiivisempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä.

Malli painottaa erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa osallistuvaa oppimista. Oppivan yhteisön yksi oppimisympäristö on työpaikka, mutta myös modernit oppimisympäristöt kuten virtuaalinen Second Life on luonteva yhteiskehittelyn puite.

Työpaikkalähtöinen valmennusmalli sitouttaa, motivoi, haastaa yksittäisten työntekijöiden lisäksi koko työyhteisön oppimisprosessiin ja yhteisen osaamispääoman rakentamiseen paremmin kuin kurssimainen ja lyhytkestoinen koulutus. Malli tuottaa uutta tietoa soveltavalle tutkimukselle. Tieto parantaa työorganisaatioiden henkilöstön ajantasaisen osaamistarpeen muutoksen seurantaa sekä sen ennakointia. Tietoa hyödynnetään myös JoY:n täydennyskoulutuskeskuksen HERMES-hankkeen Internet-perustainen työvälineen kehittämisessä. Valmis järjestelmä tulee edistämään työorganisaatioiden osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta, laadukkuutta ja kustannustehokkuutta sekä systematisoi tulevan Itä-Suomen yliopiston täydennyskoulutustarjontaa. LOVEn soveltava tutkimustyö edistää yliopiston ja TK:n vuorovaikutusta aitojen tutkimusongelmien ratkaisemisessa. Lisäksi soveltava tutkimus tuottaa ajantasaista tietoa oppivan työorganisaation kehittämisestä organisaatioille ja alan tutkijoille.

LOVEn keskeiset tuotteet perustuvat valmennuksessa havaittuihin hyviin käytäntöihin sekä TK:n toteutuksen uudistamiseen. Valmennuksen autenttiset kehityshaasteet ja ratkaisut kootaan wikipediatyyppiseksi tietoresurssiksi koulutusorganisaatioiden ja alan tutkimuksen käyttöön. Ratkaisu on uniikki. Se simuloi mm. sitä, mitä työorganisaatioissa käytännössä tällä hetkellä kentällä tapahtuu ja missä ovat niiden kriittiset kehittämiskohteet.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin rekrytointi- ja markkinointivaihe toteutetaan maakunnallisen lehti-ilmoittelun ja sivistystoimeen kohdistetun suoramainonnan avulla kesällä 2008. Projektin käynnistymisen jälkeen hankkeen edistymisestä tiedotetaan ja tuloksia levitetään osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin tieteellisiin konferensseihin sekä järjestämällä hankkeen omia seminaareja ja konferensseja, joihin kutsutaan myös tiedotusvälineiden edustajia paikalle. Lisäksi hankkeen tuloksia julkaistaan tieteellisinä julkaisuina.
Tiedottamisessa pyritään selkeyteen ja yksinkertaisuuteen. Sanallisen tiedottamisen rinnalla hankkeesta tiedotetaan myös erilaisin visuaalisin keinoin (kaaviot, havainnolliset kuvat ym.). Näin syntyy yhtenäinen kuva hankkeesta, jossa asiat etenevät johdonmukaisesti.
Hankkeesta tiedotemaan kansallisesti (ITK, Virtuaaliopetuksen päivät, Virtuaaliyliopisto päivät) sekä kansainvälisissä konferensseissa. Lisäksi kaikki LOVE-hankkeessa julkaistavat tieteelliset artikkelit ja julkaisut pyritään levittämään mahdollisen laajalle lukijakunnalle kansallisissa ja kansainvälisissä alan julkaisuissa (printti- ja sähköinen media).
KEINOT JA KANAVAT
Internet
Esitemateriaali
Lehdistötiedottaminen (Valtakunnalliset lehdet, maakunnalliset ja alueelliset lehdet ja paikallislehdet:
Radio
Televisio
Omat verkkolähetykset (videopodcast)
Yhteistyöverkosto, tapaamiset ja henkilökohtaiset kontaktit
Vuosittaiset seminaarit: VESO-päivät
Leivttämisseminaarit 1/vuosi
Tarkemmin Liite 1.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä levitetään alueellisiin ja kansallisiin synergiaverkostoihin. Lisäksi projektihenkilöstö osallistuu vuosittain tieteellisiin konferensseihin sekä julkaisee erilaisilla areenoilla tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksia s.e. tavoitteena on myös levittää tehokkaasti hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä, kohderyhmistä, foorumeista ja areenoista on kuvattu liitteessä 1.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 579 681

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 572 783

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 694 581

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 687 924

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

ESR-rahoitteisen Love-hankkeen tavoitteena oli kehittää opettajien täydennyskoulutusta valmennusperustaiseksi toiminnaksi. Projektihenkilöstön kehittämän valmennusmallin taustalla on ajatus siitä, että perinteinen täydennyskoulutus keskittyy yksittäiseen opettajaan, eivätkä täydennyskoulutuksessa hankitut tiedot, taidot ja osaaminen jakaudu koko organisaation eduksi. Traditionaalinen malli ei tue uuden luomista ja yhteiskehittelyä. Mallissa osallistujat hakeutuivat koulutushankkeeseen omaa työyhteisön toimintakulttuuria ja osaamista aidosti hyödyttävällä kehittämishaasteella. Hankkeeseen valittiin 14 eteläsavolaista koulutusorganisaatioita.

Hakuvaiheessa osallistujille tarjottiin neljä eri kehittämisteemaa, 1) tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, 2) oppilaitosjohtaminen, 3) erityishaasteet; maahanmuuttajien opetus ja erityispedagogiikka ja 4) yritysyhteistyö ja oppilaitosverkostoituminen.
Toiminnan käynnistyessä 90% suunnitelmista suuntautui TVT:n opetuskäytön kehittämiseen. Hankkeeseen liittyvä selvitystyö osoittaa, että kehittäjäopettajat kokivat tarpeelliseksi olla ajan hermolla. Heille se tarkoitti TVT:n opetuskäytön sekä median ja teknologian tuntemista. TVT:n opetuskäyttö, varsinkin sosiaalisen median palvelut, kytkeytyivät ajoittain myös sisällöllisesti kehittämisteemoihin 2 ja 3 (oppilaitosjohtaminen ja erityispedagogiikka/-haasteet)

TOIMINTA
Hankeperusta rakennettiin kehittäjäopettajien ja valmentajien koulutukselliseen vuoropuheluun, jonka kautta tapausorganisaatiot loivat kahden vuoden aikana organisaatioiden sisäiset vertaiskoulutusmallit.

Valmennustoiminta toteutettiin alue,-kaupunki-, ja organisaatiokohtaisina. Niissä korostui työyhteisönäkökulma. Valmentajat oppivat ymmärtämään oppilaitosten sisäisiä toimintamalleja ja arkea sekä yhteisön ulkopuolisina toimijoina tunnistamaan piilossa olevia haasteita ja potentiaaleja.
Projektin toimenpiteet kohdistuivat suoraan yli 300:aan eteläsavolaiseen opettajaan ja välillisesti yli 3500:aan alueen lapseen ja nuoreen. Hanke kosketti myös vanhempainiltojen ja vesopäivien kautta aikuisia, jotka välittivät viestiä, että kysymykset, jotka liittyivät lapsiin, nuoriin, mediaan ja teknologiaan ovat edelleen 2010-luvulla äärimmäisen tärkeitä.
Hankkeen valmennusmallia pilotoitiin P-Karjalassa ja P-Savossa kolmessa kehittäjäkoulussa. Kouluissa TVT:n opetuskäytön kehittäminen oli valmennuksen keskeisenä sisältönä. Sosiaalinen media tarjosi kanavan vuorovaikutukseen.Ning ja myöhemmin Facebook toimivat valmennuksen oppimisympäristöinä ja vuorovaikutuksen areenoina.
TULOKSET
Hankkeen tulokset on selvitetty hankkeeseen liittyvän soveltavan tutkimustoiminnan avulla. Tulokset on julkaistu erillisessä selvitysraportissa.
Hankkeen aikana oppilaitokset pystyivät ratkaisemaan autenttiset kehittämishaasteet. Vain kahden oppilaitoksen kohdalla haaste jäi henkilövaihdoksien takia vellomaan paikalleen. Suurin osa oppilaitoksia ylitti asettamansa tavoitteet. Kehittämishaasteet paransivat selkeästi oppilaitoksen pedagogista kulttuuria sekä lähi- ja etäopetuksen ratkaisuja. Hanke pystyi tuomaan oppilaitosten TVT:n opetuskäyttöön lisää suunnitelmallisuutta sekä tunnettavuutta. Useimmissa tapauksissa TVT:n opetuskäytöstä tuli lähtötilanteeseen verrattuna työyhteisöissä sekä kiinnostava, että yhteisesti jaettu ja ymmärretty asia.

Hankkeen tavoitteena oli myös tuottaa työpaikkalähtöinen valmennusmalli. Myös tässä hanke onnistui hyvin. Yli puolet organisaatioista loi sisäisen mallin. Vain yksi organisaatio ei sisäistänyt lainkaan vertaistuutoroinnin ideaa.

Hankkeen vaikutuksia voidaan mitata myös sillä, että mukana olleiden oppilaitosten uusissa rekrytoinnissa painottuu TVT:n opetuskäyttö. Lisäksi useiden kehittäjäopettajien oma rooli pysyvästi muuttunut pedagogis-teknologisen asiantuntijan suuntaan.

Valmennusmallin tuotti tietoa, joka helpottaa opetushenkilöstön täydennyskoulutustarpeen ennakointia ja seurantaa. Love-valmentajilla on hankkeen jälkeen käytössään ajantasainen tieto opettajakentän kehittymistarpeesta sekä hyvä ja toimiva vuorovaikutussuhde oppilaitoksiin. Tämä on tuottanut jo tähän mennessä uusia koulutusavauksia kentälle.

Oppilaitoksilla oli hankkeen aikana hankaluuksia verkostoitua keskenään, vaikka siihen tarjottiin toivottu tilaisuus. Kehittäjät kertovat, että verkostoituminen vie aikaa. Aluetapaamisissa opettajat suosivat oman kehittämistyönsä eteenpäin viemistä verkostoitumisen kustannuksella. Toisin sanoen, myös verkostoitumista pitää tukea, sille pitää osoittaa aika ja sen pitää olla suunnitelmallista.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ollut rikasta. Koulutuksen järjestäjän ja kaupunkien sivistystoimien vuorovaikutus on aikaisempaa aktiivisempaa, ja sivistystoimet toteuttavat yhdessä eteläsavolaista opetustoimen kehittämistyötä. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten välinen yhteistyö on lähes viikottaista. Myös toive projektin laajamittaisesta toteutuksesta P-Savossa ja P-Karjalassa nousi pilottien aikana esille.