Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10525

Projektin nimi: Työhyvinvointia kulttuurista - hanke. Työhyvinvointia tukevan kulttuuritoiminnan kehittäminen, pilotointi ja arviointi.

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 15.2.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Osoite: PL 111

Puhelinnumero: 013 251 111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.uef.fi; http://tkk.joensuu.fi

Projektin kotisivun osoite: wanda.uef.fi/tkk/tyku, www.taitentuottoa.fi

Vastuuhenkilön nimi: Esko Paakkola, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

Asema: johtaja

Sähköposti: esko.paakkola(at)uef.fi

Puhelinnumero: 050 527 6163

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat kaikki maakunnan yksittäiset kulttuurialan toimijat sekä yhdistykset Taidekeskus Ahjon kannatusyhdistys ry, Esittävän taiteen tila ry, Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry. Ko. yhdistykset sijaitsevat Joensuussa, mutta niiden jäsenet tulevat maakunnan alueelta. Tämän johdosta hankkeella on vaikutuksia koko maakuntaan. Hankkeen kohderyhmän muodostavat myös julkisen ja yksityisen sektorin työyhteisöt, joissa pilotoidaan työhyvinvointia tukevaa kulttuuritoimintaa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisen kohderyhmän muodostavat julkisen ja yksityisen sektorin työyhteisöt.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 125, joista naisia 112

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työhyvinvointia kulttuurista hankkeen kohderyhmän muodostavat maakunnan yksittäiset kulttuurialan toimijat sekä kulttuurialan yhdistykset: Taidekeskus Ahjon kannatusyhdistys ry, Esittävän taiteentila ry, Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry. Hankkeen tarve nousee mm. kulttuurialan toimijoiden huonosta työllisyystilanteesta sekä kulttuuritoiminnan myönteisestä vaikutuksesta työyhteisön toimintaan. Hankkeen tavoitteena on järjestää koulutusta, jossa käsitellään työhyvinvointia tukevan kulttuuritoiminnan kehittämistä. Ko. toiminta perustuu tutkimuksissa todettuun kulttuurin hyvinvointia lisäävään vaikutukseen. Hankkeen tiedotustoiminnan kautta lisätään työyhteisöjen tietämystä kulttuurin hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Hanke järjestää koulutuskokonaisuuden, joka tukee uudenlaisen työhyvinvointia tukevan kulttuuritoiminnan kehittämistä. Hankkeen tuloksena kartoitetaan hyviä käytäntöjä työhyvinvointia tukevan kulttuuritoiminnan kehittämisen tukemisesta, pilotoinnista ja arvioinnista, mitä tarvittaessa voidaan käyttää jatkokehittämisessä hankkeen jälkeen. Lisäksi kulttuurialan toimijoiden työllistymismahdollisuudet paranevat ja hankkeen pilottivaiheen työyhteisöjen työhyvinvointia ja toimintaa tuetaan.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotaan aktiivisesti ESR-ohjeiden mukaisesti. Tiedottamisessa käytetään seuraavia välineitä: lehtitiedote, lehti-ilmoitus, jaettava esite, internet-sivusto. Tiedottamisen tarkoituksena on tukea sekä levittää tietoisuutta hankkeesta ja rahoituslähteestä että lisätä suuren yleisön tietämystä työhyvinvointia tukevasta kulttuuritoiminnasta. Osa hankkeessa järjestettävistä koulutuspäivistä pidetään avoimina, minkä tarkoituksena on lisätä yksityisen- ja julkisen sektorin työyhteisöjen tietämystä kulttuurin hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Hankkeen alussa laaditaan tiedotussuunnitelma.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

1. Työyhteisöjen työhyvinvointia ja toimintaa tukevan kulttuuritoiminnan kehittäminen koulutuksen avulla (vuosi 2009-2010).
2. Työyhteisöjen työhyvinvointia ja toimintaa tukevan kulttuuritoiminnan pilotointi (vuosi 2010).
3. Hankkeen hyvät käytännöt arvioinnin perusteella (vuosi 2010).

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 350 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 350 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 397 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 410 037

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Työhyvinvointia kulttuurista -hanke toteutettiin 1.1.2009 - 15.2.2011. Hallinnoija oli Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (31.12.2009 saakka Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus). Yhteistyökumppaneita olivat Esittävän taiteen tila ry, Taidekeskus Ahjon kannatusyhdistys ry, Taito Pohjois-Karjala, Joensuun kaupungin kulttuuritoimi ja Pohjois-Karjalan taidetoimikunta. Rahoittajina olivat Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ESR ja Joensuun kaupunki. Hankkeen välittömiä ja välillisiä kohderyhmiä olivat Pohjois-Karjalan maakunnan kulttuuri- ja taidealan toimijat sekä työyhteisöjen edustajat. Projektipäällikkönä toimi Elli Oinonen-Edén, suunnittelija-projektityöntekijänä Arttu Puhakka, projektisihteerinä Anne Lemström ja koulutussihteerinä Hanna Hotulainen.

Keskeinen toimenpide työllistymistä edistävän alan osaamisen lisäämiseksi oli seitsemästä koulutusjaksosta ja kahdesta valtakunnallisesta seminaarista koostuneen, yhteensä 24 päivää kestäneen koulutuskokonaisuuden järjestäminen. Koulutuksiin osalistui 49 kouluttajan ohjauksessa yli 180 yksittäistä henkilöä, joilla oli yhteensä yli tuhat osallistumiskertaa luennoille, työpajoihin ja seminaareihin.

Koulutuksen aiheita olivat kulttuurin hyvinvointivaikutukset, työhyvinvointi yleisesti, kulttuurin ja taiteen tuotteistaminen/paketointi, eri kulttuuri- ja taiteenalojen esimerkit työyhteisöissä, organisoituminen palvelujen tarjoamiseksi ja ryhmien ohjaaminen. Hankkeen tuloksena syntyi alan kouluttajien osaamisverkosto ja koulutusmalli.

Koulutuksiin osallistuneille tehtyyn loppukyselyyn vastanneista kulttuuri- ja taidealan toimijoista yli 90 % koki osaamisensa lisääntyneen useilla uudenlaisen työhyvinvointitoiminnan osa-alueilla. Yli 70 % näki koulutuksen vaikutukset työllisyysnäkymiinsä myönteisinä.

Hankkeen pysyväksi tuotokseksi kehitettiin Taiten tuottoa -verkkopalvelu (taitentuottoa.fi) työhyvinvointia tukevien kulttuuri- ja taidepalvelujen tarjoamiseksi ja hankkimiseksi. Sivusto siirtyi 1.1.2011 Pohjois-Karjalan taidetoimikunnan hallinnoitavaksi.

Työhyvinvointia tukevan kulttuuri- ja taidetoiminnan pilotointeja järjestettiin kolme, kukin kestoltaan 4 - 6 päivää. Taiteilijoita ja ohjaajia oli mukana 13. Pilotointien tuloksena syntyi uudenlainen, vaikutuksiltaan tutkittu toimintamalli kulttuuri- ja taidetoiminnan toteuttamiseksi työyhteisöissä. Yksityiskohdiltaan kolmea erilaista mallia voi soveltaa erilaisissa ja erikokoisissa työyhteisöissä.

Yksityisen sektorin pilotointityöyhteisö oli joensuulainen 16 työntekijän automaatioalan yritys MTM Connections Oy, insinööri- ja miesvaltainen työyhteisö, jonka projekti oli Mediahyppy-elokuva. Julkisen sektorin pilotointityöyhteisöt olivat Joensuun kaupungin yksiköt Enon kirjasto ja Lyseon peruskoulu. Enon kirjaston viiden hengen työyhteisö valmisti kirjallisuus-, sanataide- ja musiikkiesityksen Elämänvirta vanhusten palvelutaloon. Lyseon peruskoulu järjesti 40 opettajan ja kouluavustajan voimin draaman ja roolipelin keinoin toteutetun Murha à la Carte -kulttuuri- ja ruokakulttuuritapahtuman omalle työyhteisölle.

Kulttuuri- ja taideinterventioiden vaikutukset mitattiin käyttäen Työterveyslaitoksen Parempi työyhteisö -kyselyä (c), jota hanke täydensi omilla lisäkysymyksillään. Suomesta ei ole tiedossa aikaisempia vastaavia mittauksia, joten kysely on ensimmäinen laatuaan. TTL:n vertailumateriaalin mukaan hankkeen pilotointityöyhteisöjen työhyvinvoinnin tunnusluku, joka oli alkumittauksessa alle Suomen keskiarvon, nousi kulttuuri- ja taideprojektien seurauksena maan keskiarvon yläpuolelle. Yksittäisistä osa-alueista nousua mitattiin mm. yhteisöllisyydessä, luottamuksessa ja luovuudessa. Myös suhtautuminen esimiehiin ja johtoon muuttui myönteisemmäksi.

Hankkeen hyviä käytäntöjä levitettiin Internet-sivujen, median, julkaisujen, seminaariesiintymisten ym. hanke-esittelyjen sekä erilaisten verkostojen kautta. Hanke pääsi esille myös valtakunnan mediassa, valtakunnallisissa seminaareissa ja julkaisuissa sekä valtionhallinnossa. Tärkeimpiä hyviä käytäntöjä ovat toimintamallit työhyvinvointia tukevien kulttuuri- ja taideinterventioiden toteuttamiseksi työyhteisöissä, hankkeen ja TTL:n kyselymalli interventioiden vaikutusten mittaamiseksi, alan kouluttajaverkosto ja koulutusmalli sekä taitentuottoa.fi-sivusto soveltavan taiteen palvelujen välitysmallina.

Tavoitteidensa mukaisesti hanke loi uusia osaamisverkostoja sekä tuki uudenlaisen yrittäjyyden ja uusien työllistymismahdollisuuksien syntymistä. Hanke tuki myös työyhteisöjen hyvinvointia ja toimintaa sekä työssä jaksamista. Lisäksi hankkeen seurauksena yhteiskuntapolitiikan eri osa-alueiden vuorovaikutus tiivistyi, mikä vaikutti myös syrjäytymistä ehkäisevästi.

Hankkeen määrälliset tavoitteet ylitettiin selvästi. Toimenpiteisiin käytettiin 1231 päivää (tavoite 548). Aloittaneita kirjattiin yli 70 % suunniteltua enemmän, mikä kertoo hankkeen tarpeellisuudesta, ajankohtaisuudesta ja innovatiivisuudesta.