Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10538

Projektin nimi: Future School Research Programme - First Wave 2008-2011

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Osoite: Pentti Kaiteran katu 1

Puhelinnumero: 08 553 1011

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.oulu.fi/ktk/kasope/

Projektin kotisivun osoite: www.oulu.fi/ktk/fsr

Vastuuhenkilön nimi: Riitta-Liisa Korkeamäki

Asema: Professori

Sähköposti: riitta-liisa.korkeamaki(at)oulu.fi

Puhelinnumero: (08) 553 3701

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

FSR 1st Wave 2008-2011 -hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat tutkimus- ja kehittämistyöhön mukaan lähteneiden oululaisten koulujen opettajat ja rehtorit (osa Smart Schools -renkaan kouluista, Rajakylän koulu sekä Oulun normaalikoulu).

3.3 Välilliset kohderyhmät

1. Kehittäjäkoulujen oppilaat, kenttäopettajat, opettajankouluttajat, opettajaksi opiskelevat, koulutussuunnittelijat, hallintohenkilöstö sekä tutkijat paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla.

2. Oulun kaupunki. Hanke sopii Oulun kaupungin Oulu inspiroi -innovaatiostrategian 2007-2013 tavoitteisiin, jossa tavoitteena on inspiroituneiden yksilöiden muodostamat työyhteisöt, jotka luovat mahdollisuuden uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa.

3. Oulun yliopisto. Hanke sopii Oulun yliopiston strategiaan vahvistaen yliopiston imagoa innovaatioita luovana edelläkävijänä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 66, joista naisia 55

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Future School Research (FSR) -hankkeessa kehitetään ja tutkitaan innovatiivisia pedagogisia käytänteitä, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä koulun ja sitä ympäröivän yhteisön vuorovaikutusta. FSR-hankkeen taustalla on Oulun kaupungin opetustoimen tulevaisuusorientoitunut toiminta ja Ritaharjuun vuonna 2010 rakennettavan "Tulevaisuuden koulun" kehittäminen ja siihen liittyvän tutkimuksen tekeminen.

FSR-hankkeen ensimmäisessä aallossa, 1st Wave 2008-2011, toteutetaan kolme kehittämis- ja tutkimushanketta, jotka ovat

1. Literacy in the 21st Century - Uusi luku- ja kirjoitustaito (professori Riitta-Liisa Korkeamäki)
2. FutureStory - Digitarinat yhteistoiminnallisen oppimisen edistäjänä (tohtori Kari Kumpulainen)
3. FutureStep - Liikuntamotivaation kohottaminen teknologiaperustaisessa toimintaympäristössä (tohtori Kari Kumpulainen)

Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun kaupungin kymmenen kehittäjäkoulun eli ns. Smart School -koulujen [Herukka, Hintta, Kaukovainio, Kuivasoja, Laanila (ya), Tervatoppila, Myllyoja, Oulujoki, Patamäki, Pohjankartano (ya)], Oulun normaalikoulun sekä Rajakylän koulun opettajat. Tärkeänä välillisenä kohderyhmänä ovat koulujen oppilaat, opettajaksi opiskelevat sekä opettajankouluttajat Oulun yliopistossa. Mainituissa kouluissa pilotoitavat pedagogiset käytänteet tähtäävät oppimisen ja opettamisen kulttuurin muuttamiseen. Muutosagentteja ovat yhteisöllisyys, motivaatio, verkottuminen, tasa-arvoisuus, teknologian ennakkoluuloton hyödyntäminen, tutkiva oppiminen, tutkijoiden ja kenttäopettajien tiivis vuorovaikutus sekä seutukunnan voimavarojen laajamittainen hyödyntäminen. Hanke tuottaa arvokasta tietoa ja käytänteitä opettajille, opettajankouluttajille, tutkijoille, opetuksen suunnittelijoille sekä opettajaksi opiskeleville.

Projektin toimenpiteet ajoittuvat kolmelle vuodelle (2009 - 2011), joista ensimmäisenä vuotena tehdään taustaselvitykset, luodaan yhteistyöverkosto ja aloitetaan kehitys- / tutkimustyö. Hankkeen toisena vuotena yhteistyöverkostot ovat toiminnassa ja kehitys- ja tutkimustoiminta jatkuu. Hankkeen kolmantena vuonna, jolloin myös avataan Ritaharjun koulu, innovatiiviset opetusmenetelmät vakiinnutetaan laajempaan käyttöön. Projektin tuloksista tiedotetaan niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Projektista julkaistaan useita tieteellisiä artikkeleita.

Hankkeen johtajana toimii professori Riitta-Liisa Korkeamäki (riitta-liisa.korkeamaki@oulu.fi) Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksiköstä. FSR 1st Wave 2008-2011 projektin projektipäällikkönä toimii yksikön varajohtaja Kari Kumpulainen (kari.kumpulainen@oulu.f) ja projektikoordinaattorina/ -tutkijana Henna Mikkola (henna.mikkola@oulu.fi).

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen tuloksia tullaan esittelemään

1. Paikallistasolla kaikille Oulun kaupungin opettajille ja kaikille Kasvatustieteiden ja opettajankoulutusyksikön jäsenille (henkilökunta, opettajaksi opiskelevat).

2. Kansallisella tasolla ITK (Interaktiivinen Teknologia Koulutuksessa) -konferenssissa vuosittain.

3. Kansainvälisellä tasolla (SITE, AERA)

4. Lisäksi hankkeesta tiedotetaan hankkeen omilla verkkosivuilla, joukkotiedotusvälineissä (lehdet, radio, tv) sekä tieteellisissä artikkeleissa suomen- ja englanninkielellä.

Projektin tiedotuksessa tullaan noudattamaan annettuja tiedotusohjeita.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2009: ITK-päivät Hämeenlinnassa, Kasvatustieteenpäivät, Peda-Päivät (ei aiheuta hankkeelle kustannuksia)

2010: ITK-päivät, Kasvatustieteenpäivät, Peda-päivät (ei aiheuta hankkeelle kustannuksia)

2011: ITK-päivät, Kasvatustieteenpäivät, Tulevaisuus-seminaari, Ulkomaan konferenssit (SITE, AERA)

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset julkaistaan FSR-hankkeen verkkosivuilla.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 300 070

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 298 598

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 390 938

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 341 256

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

FSR-hankkeessa kehitettiin innovatiivisia pedagogisia käytänteitä ja oppimisen kulttuuria sekä edistettiin lasten ja nuorten hyvinvointia. Tieto- ja viestintäteknologian käyttömahdollisuuksia oppimisessa tutkittiin, ja uusia teknologiaperustaisia oppimisympäristöjä kehitettiin tieteidenvälistä yhteistyötä hyödyntäen. Tutkimukseen pohjautuvaa tietoa jaettiin kasvatusalan toimijoille, ja kehitettyjä toimintamalleja jalkautettiin käytäntöön seminaareissa, konferensseissa ja koulutuksissa. Tulevaisuuden koulun toimintaa hahmotettiin yhteistyössä kasvatustieteiden, teknillisen tiedekunnan, Oulun kaupungin opetustoimen ja paikallisen yrityksen kanssa.

Kehittämishankkeiden perusteella tulevaisuuden koulun toimintamalleissa korostuvat mm. toiminnallisuus, sosiaalisuus, vertaisoppiminen, yhteistoiminnallisuus, oppijalähtöisyys ja yhteisöllisyys. Uudet oppimisympäristöt osallistavat ja aktivoivat oppilaita sekä motivoivat heitä liikkumaan ja irrottautumaan pulpeteista. Oppiaineita integroidaan, ja sisältöjä tuodaan opetukseen myös oppilaiden omasta arjesta ja elämästä. Uusia luku-, kirjoitus- ja tekstitaitoja opitaan mielekkäästi uutta teknologiaa hyödyntäen lasten omassa arkiympäristössä. Yhteistyötä tehdään moniammatillisissa
verkostoissa. Koulu on aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Tutkijat, opettajaksi opiskelevat, opettajat ja opettajankoulutuksen kehittäjät tekevät yhteistyötä ja luovat yhdessä parempaa tulevaisuutta. Kodin ja koulun yhteistyö saa uusia muotoja ja sisältöjä. Oppijoiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin panostaminen on osa koulun jokapäiväistä toimintaa. Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että Future School Research 1st Wave -hankkeessa kehitetyt toimintamallit tukevat tulevaisuuden taitojen kehittymistä.

Tulevaisuutta ajatellen opettajalta vaaditaan rohkeutta ja tahtoa irrottautua pulpetteihin sidotusta työskentelystä ja kokeilla uusia tapoja oppia ja opettaa: miten esimerkiksi suhteutuvat perinteinen työskentely aapisen parissa ja uusien luku-, kirjoitus- ja tekstitaitojen sukeutuminen uuden teknologian oppimisympäristössä? Tällä hetkellä opetus kouluissa on hyvin oppikirjapainotteista. Hankkeen aikana tunnistettiinkin tarve saada kustantamot mukaan tulevaisuuden
koulun kehittämistyöhön, jotta myös oppimateriaalit kohtaisivat 2000-luvun oppijoiden tarpeet. Hankkeessa saadut kokemukset osoittivat, että siirtyminen perinteisistä oppikirjojen työskentelytavoista teknologiaympäristöihin motivoi oppijoita sekä edisti heidän keskittymistään ja oppimistaan. Oppimateriaaleja voitaisiinkin kehittää niin, että ne ohjaisivat toimimaan autenttisissa digitaalisissa
ympäristöissä ja integroituisivat oppijoiden arkeen. Oppimateriaalien
toiminnallisuus tulisi myös nostaa keskeiseksi kehittämistavoitteeksi.

Tulevaisuuden koulun kehittäminen vaatii opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämistä. Myös opettajaksi opiskelevien on hyvä tutustua jo opintojensa aikana uuden teknologian pedagogiseen käyttöön. Kasvatustieteiden tiedekunnan opettajaksi opiskelevat olivat mukana eri hankkeissa ja tutustuivat muun muassa liikuntateknologian käyttöön ja digitarinoiden tekemiseen.

Opettajien täydennyskoulutuksella on merkittävä rooli opettajan ammatillisen kasvun kannalta. Hankkeen aikana huomattiin, että teknologia tarjoaa opettajille uuden keinon reflektoida omaa toimintaansa. Esimerkiksi liikuntateknologisesta laitteesta saatava palaute voi olla opettajalle keino tarkastella omaa toimintaansa jälkikäteen. Teknologia voi näin tukea opettajan ammatillista
kasvua. Hankkeessa kehitetyt koulutukset ovat hyödynnettävissä
opettajien täydennyskoulutuspaketteina myös hankkeen jälkeen. Eri-ikäisten opettajien tavoittamisen täydennyskoulutuksissa nähtiin lisäävän tasa-arvoa. Opettajat pääsivät yhtäläisesti oppimaan uuden teknologian pedagogista käyttöä.

Tasa-arvon edistymisen ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta hanke onnistui tavoitteidensa saavuttamisessa. Uuden teknologian integroiminen eri oppiaineisiin motivoi poikia lukemisessa, kirjoittamisessa ja tiedonhaussa. Toisaalta tyttöjen kokemukset uuden teknologian käytöstä olivat hankkeen osatutkimuksissa hyvin myönteisiä. FutureStep-osahankkeessa kehitettiin toimintamalleja vähän liikkuvien nuorten aktivoimiseksi teknologian keinoin, ja tulokset olivat kannustavia.

Osahankkeissa kehitetyissä toimintamalleissa pyrittiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi siirtymään koulun perinteisestä toiminnasta lähelle lasten arkea 2000-luvun toimintakulttuurin jäseninä ja lisäämään näin lasten osallisuuden kokemuksia. Osallisuuden kokemukset ulottuivat myös perheisiin asti: hankkeen kokeiluista innostuneet lapset kertoivat kotonaan, mitä päiväkodissa tai koulussa oli tehty. Vanhemmat osallistuivat aktiivisesti esimerkiksi digitarinoiden ensi-iltoihin.

Tavoitteena on, että koulun kehittäminen jatkuu edelleen hankkeessa tavoitettujen opettajien toimiessa yhteisöllisesti opettaja-, kasvattaja- ja tutkijaverkostoissa.