Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10561

Projektin nimi: UUSI VÄYLÄ AMMATTIIN

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Tornion Työvoimalasäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2034178-5

Osoite: Mäkikalliontie 2

Puhelinnumero: 050 597 2062

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.tyovoimalasaatio.fi

Projektin kotisivun osoite: www.tyovoimalasaatio.fi/uvaprojekti.html

Vastuuhenkilön nimi: Samuel Juntunen

Asema: Toiminnanjohtaja

Sähköposti: samuel.juntunen(at)tyovoimalasaatio.fi

Puhelinnumero: 0400 295 121

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Kemi, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat:
Työpajojen henkilöstö Simossa, Kemissä ja Tervolassa; yksilö- ja työvalmentajat, ohjaajat, suunnittelijat ja johto säätiöissä.
Moniammatillisessa yhteistyöverkostossa työtään tekevät, nuoria tukevat ja ohjaavat ammattilaiset, opinto-ohjaajat, työvoimaviranomaiset, ammattiopettajat, ammatilliset erityisopettajat, sosiaaliohjaajat ja -työntekijät. Työpaikoilla työnohjauksessa mukana olevat henkilöt ja vastuutahot.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta kohdentuu välillisesti moniammatillisessa verkostossa ohjaavien toimenpiteiden kohteena oleviin nuoriin. Projektissa käyttöön otettava työkalu tuo yhteisen perustan nuoren kehitykseen, sen suunnitelmallisuuteen, arviointiin ja siirrettävyyteen liittyviin tuloksiin.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 103, joista naisia 56

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

"Uusi väylä ammattiin" -projekti ottaa käyttöön Tornion Työvoimalasäätiössä ja Meri-Lapin Työhönvalmennus säätiössä Jyväskylän Opequal -projektissa luodun sovelluksen työpajakäytäntöjen kehittämiseksi. Sovelluksella tuetaan ja edistetään valmentautujien saaman valmennuksen hahmottumista, tunnistamista ja tunnustamista osana ammatillisen koulutuksen mukaista ammatillista kehittymistä (OPS-pohjainen toiminnan kartoitus ja siitä johdettu sovellus) sekä sen kautta tehostetaan valmentautujien siirtymistä mahdolliseen lisäkoulutukseen virallisen ammatillisen koulutuksen piirissä ja valmennuksen kautta opintojen jälkeen työelämään. Projektissa kehitetään työpajatoimintojen hahmottumista osana nuorten koulutus- ja työuran rakentumista, syrjäytymisen ehkäisemiseksi moniammatillisessa palveluverkostossa. Tavoitteena on saada opetussuunnitelmapohjaiset sovellukset ja toimintatavat osaksi työpajan perustoimintaa, joka tätäen muodostaa yhteisen kielellisen ja ymmärryksellisen perustan, jolla jatketaan moniammatillista yhteistyötä sidosryhmien kanssa nuorten parhaaksi yhteisenä fokuksena hetki, jolloin valmentautujan henkilökohtaiset tiedot, taidot ja ominaisuudet kohtaavat työnantajan tarpeet, tukien työllistymistä ja mahdollistaen sen.

"Uusi väylä ammattiin -projektissa" on tavoitteena ottaa käyttöön Jyväskylässä Opequal-projektissa kehitetty työpajakäytäntöjen kehittämistyökalu. Kumppanina toimivien Kuhankosken erityisoppilaitoksen ja Opekon tavoitteena on edellä kuvattujen tavoitteiden pohjalta aikaansaatujen tulosten tehokas mallintaminen valtakunnalliseen käyttöön ja selkeästi nostaa työpajojen profiilia palvelujärjestelmässä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan ensisijaisesti yhteistyötahojen omissa verkostoissa. Pääkohteena ovat pajat ja koulutuksen rajapinnoissa toimivat organisaatiot.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin levitystyö kulkee koko projektin ajan muun toiminnan kanssa rintarinnan ja on mahdollista, koska aiemman työskentelyn perusteella ( Jyväskylän Opequal -projekti) on jo jaettavissa tuloksia. Erityisesti keskitytään erilaisiin valtakunnallisiin pajaverkostoihin.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 203 813

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 203 719

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 239 780

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 239 669

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin

9. Loppuraportin tiivistelmä

Uusi Väylä Ammattiin -projektin lähtökohtana oli Meri-Lapin säätiöiden työpajatoiminnan kehittäminen palveluna valmentautujien koulutus- ja työurien rakentamisessa, syrjäytymistä ehkäisevänä osana moniammatillisessa palveluverkostossa. Tavoitteena oli työpajojen työvalmennuksen tuotteistaminen opetussuunnitelmapohjaiseksi, jolloin toiminnan perustaa saadaan yhtenäisemmäksi ammatillisen koulutuksen ja työnantajien edellyttämien osaamisvaatimusten kanssa. Tavoitteena oli myös kehittää pajojen sisäistä moniammatillisuutta helpottamalla yksilö- ja työvalmentajien työtä työvoiman tuottamisen näkökulmasta. Projektin kohderyhmänä oli Tornion Työvoimalasäätiön, Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiön, Simon ja Tervolan työpajojen henkilöstö, Ammattiopisto Lappian opetus- ja ohjaushenkilöstö, työvoima- ja sosiaalivirkailijat. Välillisenä kohderyhmänä olivat oppilaitoksen opiskelijat ja työpajojen asiakkaat.

Projektilla pyrittiin nostamaan työpajatoiminnan laatua, tunnettavuutta, palveluiden ymmärrettävyyttä ja roolia osana koulutus- ja tutkintopolkuja sekä työllisyyspalveluita. Suunnittelun ja arvioinnin perustaksi rakentui valtakunnallisista opetussuunnitelmista johdettu toimintamalli. Projektin toteuttajat valikoituivat niihin tahoihin, jotka ovat alueen työpajatoiminnan opinnollistamisen kannalta merkityksellisimpiä. Näitä ovat alueen työpajat ja ammatillinen oppilaitos sekä asiakasohjauksesta ja työmarkkinoiden kehittämisestä suuressa määrin vastaava Meri-Lapin TE-toimisto. Bovallius Ammattiopisto ja entinen OPEKO toivat mukaan valtakunnallisen yhteistyöverkoston ja sen kokemuksen, jota opinnollistamisesta oli jo olemassa.

Työpajatoimintaa kehitettiin, tuotteistettiin, tehostettiin ja pedagogisoitiin. Projektissa työntekijät saivat jo alkuvaiheessa Kuhankosken erityisammattikoulusta (Bovallius ammattiopisto) perehdytyksen opinnollistamisen ideaan ja tämä keskusteluyhteys jatkui läpi projektin. Tehtävänä oli levittää ohjaavin ja kouluttavin toimenpitein kehitetyn ja edelleen kehitettävän työkalun prosessit säätiön pajahenkilöstön ja sidosryhmien käyttöön. Tässä toimittiin yhteistyössä Ammattiopisto Lappian VALVO -projektin kanssa, jonka kautta järjestyi mm. työpajahenkilöstön koulutus.

Työpajoilla toteutettiin työympäristöjen tarkastelua sekä vertaamista tutkintojen vaatimuksiin yhteistyössä ammattiopettajien kanssa. Opettajat osallistuivat pajaympäristöjen tarkasteluun sekä pajaopiskelijoiden ohjaukseen. Työpajahenkilöstö ja oppilaitoshenkilöstö pyrkivät mahdollisimman aktiivisesti (organisaatiorakenteet ja -kulttuuri huomioiden) omaksumaan oppimisympäristötyön idean ja vaatimukset.

Pajojen ja oppilaitosten sidosryhmät olivat myös mukana kehitystyössä, ja projektin työntekijät olivat mukana rakentamassa osapuolten välille toimivia yhteistyömuotoja. Syntyneen mallin laajempi juurtuminen yhteistyökäytäntöihin on hidasta, mutta tässä työssä oppilaitoksen suuntaan ovat olleet tärkeinä kumppaneina etenkin opiskelijahuollon työntekijät. Työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen viranomaiset ovat olleet tiedotuksen kohteena ja ottaneet vastaan ajatuksen hyödyntää pajaympäristöjä asiakkaidensa kohdalla.

Kohderyhmälle projekti tuotti välineitä ammatilliseen kehittämiseen, tuloksena syntyi pajaohjaustyön, moniammatillisen asiakasohjauksen, opetuksen ja opiskelijahuollon tuen työkaluja. Pajaohjaajat voivat nyt systemaattisemmin vaikuttaa oppimisen ja osaamisen edistämiseen myös muodollisten tutkintovaatimusten puitteissa. Tulokset näkyvät laadukkaampana ohjaustyönä, jossa voidaan hyödyntää uudenlaista ammatillista oppimista kehittävää mallia. Ohjaustyön laatua lisäävät projektin oppimisympäristötyössä myös oppimisen seurantaan ja osoittamiseen kehitetyt dokumentit.

Projekti on pyrkinyt hahmottamaan erilaisia opintopolkuja, asiakasprosesseja sekä erityisesti madaltamaan organisaatioiden välisiä raja-aitoja (työpaja, oppilaitos, työhallinto, KELA, sos.toimi). Asiakasprosesseihin on syntynyt merkittäviä uusia käytäntöjä ja resurssien tehostamisia. Koulutuspoluilta syrjäytymisen ehkäisy, ammattitaitoisen työvoiman tuotanto ja kuntoutumisen edistäminen ovat resurssien lisääntymistä paitsi yksittäisten asiakkaiden kohdalla myös yhteiskunnan näkökulmasta.