Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10566

Projektin nimi: Osaajia teollisuudelle ohjauksen kehittäminen

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 1036087-8

Osoite: Sepänkatu 4

Puhelinnumero: 0207715600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.jykes.fi

Projektin kotisivun osoite: www.jykes.fi/hanke__ja_projektitoiminta/tyovoimaa_teollisuudelle__palvelu/

Vastuuhenkilön nimi: Heikki Kinnunen

Asema: Kehittämispäällikkö

Sähköposti: heikki.kinnunen(at)jykes.fi

Puhelinnumero: 040-5538019

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Keski-Suomen kärkiklusteriin (Uudistuvat koneet ja laitteet-klusteri) kuuluvat pk-yritykset Keski-Suomessa.
Koulutus- ja työvoimapalveluorganisaation henkilöstö, opetushenkilöstö, työpaikkaohjaajat ja perehdyttäjät sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatiot.

Saarijärvi-Viitasaari seutukunnalle toimenpiteistä kohdistuu n.12%.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Työnhakijat, oppilaat ja maahanmuuttajat sekä pk-yritysten henkilöstö ja johto.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 157, joista naisia 9

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osaajia teollisuudelle ohjauksen kehittäminen

Maakuntaan on valittu kärkiklusteriksi Uudistuvat koneet ja laitteet-klusteri. Kehittyviä klustereita ovat Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Kaikkia klustereita läpäisee tarve osaavasta työvoimasta.
Osaajia teollisuudelle ohjauksen kehittäminen -projekti on osa laajempaa Osaajia Teollisuudelle- kehittämisohjelmaa.

Projektin tavoitteena on parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksen työelämään siirtymistä sekä työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista.

Kohderyhmänä ovat maakunnan teollisuuden pk-yritykset, koulutus- ja työvoimapalveluorganisaatioiden henkilöstö, opetushenkilöstö, työpaikkaohjaajat ja perehdyttäjät sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatiot. Välillisenä hyödynsaajina ovat työnhakijat, ammatinvaihtajat ja maahanmuuttajat.

Muodostetaan työmarkkinakenttään työelämän, työhallinnon ja ammatillisen koulutuksen sekä muiden organisaatioiden resursoima Kehittämistiimi. Tiimin jäsenet tuovat yhteiseen käyttöön taustaorganisaatioidensa ja sidosryhmiensä asiantuntemuksen sekä varmistavat organisaatioiden välisen tiedonkulun.
Kehittämistiimi kehittää yritysten, työhallinnon ja ammatillisen/korkea-asteen koulutuksen Oppimistehdas - yhteistoimintamallin. Oppimistehdas-malli toteuttaa työllistymistä edistäviä ohjaus- ja lisäkoulutustoimenpiteitä sekä rakentaa työelämään johtavia ohjaus- ja koulutuspolkuja mm. ammatinvaihtajille ja maahanmuuttajille.


Projektin tuotteina syntyy Kehittämistiimi-toimintamalli ja yhteistoiminnallinen työelämän tarpeista lähtevä Oppimistehdas -toimintamalli.

Maakunnassa toimii yhteistoimintamalli, jolla parannetaan koulutuksen työelämävastaavuutta ja koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä edistetään työmarkkinoiden joustavaa toimintaa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille tehdään tiedotussuunnitelma, jolla varmistetaan riittävä tiedottaminen projektin suunnitelmasta, tavoitteista, toiminnoista ja etenemisestä osallistuville organisaatioille, yrityksille ja muille sidosryhmille. Tiedotuksessa käytetään sähköpostia, osallistuvien organisaatioiden nettisivuja, markkinointikirjeitä ja henkilökohtaisia markkinointikäyntejä yrityksissä ja sidosryhmissä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuonna 2008 tiedotetaan projektin toiminnasta sidosryhmiä, taustaorganisaatioita sekä projektiin osallistuneita yrityksiä. Lisäksi projektista tehdään väliraportit, joissa kerrotaan projektin tuloksista.
2009 tiedotetaan projektin toiminnasta sidosryhmiä, taustaorganisaatioita sekä projektiin osallistuneita yrityksiä. Lisäksi projektista tehdään väliraportit, joissa kerrotaan projektin tuloksista.

2010 tiedotetaan projektin toiminnasta sidosryhmiä, taustaorganisaatioita sekä projektiin osallistuneita yrityksiä. Lisäksi projektista tehdään väliraportit, joissa kerrotaan projektin tuloksista.

2011 tiedotetaan projektin toiminnasta sidosryhmiä, taustaorganisaatioita sekä projektiin osallistuneita yrityksiä. Lisäksi projektista tehdään väliraportit ja loppuraportti, joissa kerrotaan projektin tuloksista.

2012 tiedotetaan projektin toiminnasta sidosryhmiä, taustaorganisaatioita sekä projektiin osallistuneita yrityksiä. Lisäksi projektista tehdään väliraportit ja loppuraportti, joissa kerrotaan projektin tuloksista.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 355 190

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 355 190

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 427 481

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 427 481

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kohderyhmänä olivat Keski-Suomen maakunnassa teknologiateollisuuden kone- ja metallialan pk-yritykset, joissa oli tarve osaavasta työvoimasta. Lisäksi kohderyhmänä olivat koulutus- ja työvoi-mapalveluorganisaatioiden henkilöstö, opetushenkilöstö, työpaikkaohjaajat ja perehdyttäjät sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatiot.

Välillisinä hyödynsaajina olivat Keski-Suomen työnhakijat, oppilaat ja maahanmuuttajat sekä pk-yritysten henkilöstö ja johto.

Tavoitteena oli kehittää koulutuksesta työelämään siirtymisessä yrityselämän, työ- ja elinkeinohallinnon ja ammatillisen/korkea-asteen koulutuksen yhteistä ohjaustoimintaa uusilla innovatiivisilla yhteistoimintatavoilla ja -malleilla (Oppimistehdas, Kehittämistiimi -yhteistoimintamallit).

Tavoitteena oli myös luoda työllistymisen ohjaus- ja seurantajärjestelmä oppilaitoksiin, kehittää oppimisen ohjausta yrityksissä sekä kehittää yritysten ja oppilaitosten yhteistä ennakointitoimintaa. Lisäksi projektin tavoitteena oli selvittää uusien teknologioiden (mm. mobiiliteknologian) hyödyn-tämismahdollisuuksia yhteisen ohjaus- ja ennakointiprosessin kehittämisessä.

Tavoitteena oli kehittää yhteistyössä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun kanssa oppimispolkuja joustavaan opintojen jatkamiseen ammattikorkeakoulussa sekä luoda työnantajille selkeämpi kokonaiskuva eri koulutusasteiden välisestä yhteistyöstä ja kehittää tehokkaampi yrittäjää palvelevaa ennakointi- ja rekrytointikanava.

Projektissa tehtiin kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman mukaisia koulutuspolkumalleja. Koulutuspolkumallien avulla haettiin yhteinen kieli koulutustoimintaan sekä yrityksissä tapahtuvan oppimisen ohjauksen kehittämiseen ja oppimisympäristöjen luomiseen.

Yrityskäyntien avulla kartoitettiin koulutuspolkumallin mukaan yritysten valmiudet ja halukkuus osallistua oppimisen ohjauksen kehittämiseen työelämässä. Yrityksistä kerättiin laajempaa ajantasaista tietoa. Samalla kehitettiin myös opettajien ohjausvalmiuksia.

Projektin tuloksena Keuruun seudulle rakennettiin uudenlainen kone- ja metallialan oppimisverkosto. Yritykset määrittelivät oppimisympäristöissään oppimispaikat ja ohjausmahdollisuudet. Verkosto tarjoaa yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille yhteisen oppimisen toteuttamis- ja kehittämisympäristön. Oppimisverkosto myös tukee seudullista oppimista ja sen ohjausta työpaikoilla (vrt. Seutumalli-hanke). Keuruun oppimisverkoston yritykset saavat tarpeensa mukaan oppijoita sekä Mäntän Seudun Koulutuskeskuksesta, että Jyväskylän ammatti- ja aikuisopistosta.

Yrityskäyntien pohjalta Jyväskylän ammattiopistoon rakennettiin yritystietorekisteri ja samassa yhteydessä tutkittiin eri vaihtoehtoja tietojen hyödyntämistä varten. Erilaisia teknologisia alustoja tietojen hallinnointiin vertailtiin ja testattiin, mutta maakunnallisesti toimivaa ratkaisua ei vielä löydetty. Jyväskylän ammattiopistolla kerättiin kokemuksia mobiiliteknologian käytöstä yhteydenpidossa yrityksiin ja todettiin, että erillisillä teknologioilla pitäisi olla enemmän lisäarvoa yhteydenpi-dossa. Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa (myöh. JAMK) kokemukset olivat osin samansuuntaisia, mutta mobiiliteknologialla tulee olemaan jatkossakin jonkinlainen rooli ohjauksessa.

Jyväskylän ammattiopisto ja JAMK kehittivät yhteistyössä oppimispolkuja joustavaan opintojen jatkamiseen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun. Lisäksi rakennettiin malleja, joilla annetaan työnantajille selkeämpi kokonaiskuva eri koulutusasteiden välisestä yhteistyöstä.

Projektin toteutuksessa olivat mukana maakunnan kehittämisyhtiöt.
Projektin alussa perustettiin toteutuksesta vastaavan (Jykes), osatoteuttajan (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä) edustajista koottu kehittämistiimi, jonka tehtävänä oli kartoittaa yritysten tarpeet. Kehittämistiimiin osallistuivat myös Jyväskylän Työ- ja elinkeinotoimisto sekä Keski-Suomen Ely-keskus. Elokuussa 2011 JAMK edustajat tulivat mukaan Kehittämistiimin toimintaan. Työn ja vastuunjaon selkeyttämiseksi Osaajia teollisuudelle -kehittämisohjelman kolmesta projektista kehittämistiimi teki prosessikuvaukset ja määritteli toteutuksen vastuuhenkilöt.

Kehittämistiimi kartoitti ja arvioi yritysten tarpeita työnohjauksen ja perehdyttämisen sekä oppilaitoksien työelämään ohjauksen ja työpaikoilla oppimisen mallien kehittämiseksi.

Tuotantomenetelmien uudistuminen edellyttää työntekijöiden jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Tällöin yritysten ja oppilaitosten työelämälähtöisen ja yksilöllisen oppimisen ohjauksen merkitys ko-rostuu. Osaajia teollisuudelle - ohjauksen kehittäminen -hankkeessa luodut toimintamallit parantavat kehittämisyhtiöiden, ammatillisen koulutuksen, ammatillisen korkeakoulun ja ELY -keskuksen yhteisiä valmiuksia vastata työelämän yhä vaativampiin tarpeisiin.