Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10628

Projektin nimi: Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja tutkimus- ja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 30.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen toimintayksikkö

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0986674-0

Osoite: Juntintie 154

Puhelinnumero: 010 2111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.metla.fi

Projektin kotisivun osoite: www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Vastuuhenkilön nimi: Juho Rantala

Asema: Johtaja, Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma

Sähköposti: juho.rantala(at)metla.fi

Puhelinnumero: 050 391 4855

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo, Pohjois-Savo

Seutukunnat: Pieksämäen, Sisä-Savon

Kunnat: Pieksämäki, Suonenjoki

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin suoria toimijoita ovat Metlan Suonenjoen yksikkö ja MAMK:n metsätalouden laitos. Ostopalveluna tuotetaan koulutusta ja käytännön toimintaa eri tasoilla palveleva selvitys.
Koulutusmateriaalin pilotointiin ja tutkimustoiminnan käynnistämiseen osallistuvat myös myöhemmin valittavat metsäpalveluyritykset ja metsänhoitoyhdistykset.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Metsäpalvelun tuottajat: metsänhoitoyhdistykset, metsäyritykset ja yrittäjät hyödyntävät tuloksia suoraan palveluliiketoiminnassaan, metsäkeskukset neuvontatyössään ja yliopistot, ammattikorkeakoulut ja metsäoppilaitokset koulutuksessaan ja konsulttiyritykset hanketöissään. Viime kädessä hyödyn saavat metsänomistajat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 46, joista naisia 10

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektiin osallistuvat Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen toimintayksikkö ja Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitos. Tavoitteena on perustaa metsäpalvelulaboratorio, aloittaa siinä tutkimus- ja kehittämistoiminta, tehdä tutkimus- ja selvitystyötä metsäpalveluliiketoiminnan tasosta ja kehittämistarpeista sekä sitä tukevista järjestelmistä. Edelleen on tavoitteena rakentaa tiedonsiirtoa ja opetusta tukeva portaali ja päivitettävä metsäpalveluliiketoiminnan manuaali sekä hyödyntää projektin tuloksia opretusohjelmien kehittämisessä. Projektin tuloksena syntyy pysyvä, verkostoperiaatteella toimiva tutkimus- ja kehittämisyksikkö, jota koordinoi Metlan Suonenjoen toimintayksikkö. Lisäksi syntyy itäsuomalainen metsäpalveluliiketoiminnan osaamiskeskittymä ja sitä tukeva portaali sekä aikaisempaa kehittyneemmät alan opetusohjelmat ja oppimateriaali alan oppilaitoksiin sekä yrittäjille suunnatut metsänhoitotöiden suunnittelu- ja markkinointimentelmät ja manuaali.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Käynnistymisestä, tuotoksista ja syntyvistä palveluista tiedotetaan ammattilehdissä, maakunnallisissa uutisissa ja seminaareissa. Syntyvää tutkimus-, kehittämis- ja koulutusmatriaalia välitetään portaalin kautta ja laatimalla Metlan tiedotteita ja raportteja. Osa tuloksista jalkautuu suoraan yhteistyökumppaneiden toimintaan.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tuloksia käytetään vuosittain Joensuun ja Helsingin yliopistojen matsäylioppilaille järjestettävillä kursseilla sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun opetuksessa.

Välituloksia esitellään vuosittaisissa metsänviljelyn seminaareissa ja alan ammattilehdissä.

Projektin kuluessa ja valmistuttua järjesteään seminaarit alan toimijoille ja tulokset julkaistaan Metlan rapottina.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 334 301

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 413 906

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 348 665

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektissa perustettiin Metsäpalvelun osaamiskeskittymä Itä-Suomeen. Hankkeen päätoteuttajina olivat Metsäntutkimuslaitos (= Metla) ja Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitos (= MAMK), sekä verkostojäseninä Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Itä-Suomen yliopisto (Joensuu). Osaamiskeskittymän ytimen muodosti verkostoperiaatteella toimiva metsäpalvelulaboratorio, jota koordinoi Metlan Suonenjoen toimipaikka. Osaamiskeskittymän tiedonsiirtoa ja opetusta tukemaan perustettiin Metsänhoitopalvelut portaali, jossa julkaistiin mm. päivittyvä Koneistutusmanuaali.

Metsäpalvelulaboratorion T&K toiminnan päätulos oli yksityismetsiin soveltuva taimikonhoidon laadun hallinnan omavalvontamenetelmä. Menetelmäkehityksessä tavoiteltiin palveluntarjoajille lisäarvoa useista näkökulmista: 1) metsureiden osaamistason nousu systemaattisen, mittauksiin perustuvan, palautteen ja tavoitteellisen kehittämistoiminnan myötä; 2) taimikonhoitopalvelujen laadun ja sitä kautta palveluntarjoajan maineen ja kilpailukyvyn paraneminen verkostomaisessa palvelutuotannossa; 3) tarjottavien palvelujen ennakkohinnoittelun tarkentuminen, ja tätä kautta asiakkaalle aiheutuvien pettymysten väheneminen; 4) metsäsuunnittelun päivitystiedot metsäomaisuuden hallintaan liittyvänä lisäarvopalveluna; 5) muiden taimikonhoitopalveluihin liittyvien lisäarvopalveluiden, sekä suoramarkkinoinnin ja asiakassuhteiden hallinnan kehittyminen, esim. tarkentuneita ajoitustietoja hyödyntäen.

Laadun hallinnan kehitystyössä mukana olleiden palveluntarjoajien omavalvontamittausten pinta-ala (yht. 892 ha, 287 taimikkoa) jäi runsaaseen puoleen vuosille 2010-2011 asetetusta tavoitteesta. Mittausaineisto oli kuitenkin riittävä taimikonhoidon työjäljen laadun mittausmenetelmän kehitykseen ja taimikonhoitopalvelujen laatutyöhön. Aineiston riittävyys projektin jälkeen tehtävään taimikonhoidon ennakkohinnoittelun ja lisäarvopalvelujen kehitystyöhön oli kuitenkin puutteellinen. Laatutyössä saadut kvalitatiiviset kokemukset uuden palautetyökalun käyttöönotosta olivat arvokkaita taimikonhoidon palvelukonseptien jatkokehityksen kannalta. Omavalvonnan käyttöönotto mahdollistaa uudet työnjaon ja organisoinnin toimintamallit palveluverkostoissa, jonka lisäksi mobiilin tiedonsiirron hyödyntäminen palvelutoiminnan ohjauksessa ja mittaustietojen siirrossa avaavat uusia mahdollisuuksia metsänhoitopalvelujen kustannustehokkuuden parantamiseksi. Vastaavia toimintamallien muutoksia on pystytty toteuttamaan menestyksekkäästi esim. metsäteollisuuden puunhankinnassa ja metsänhoito-organisaatioissa.

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen liittyen testattiin verkostomaisesti toimivien pienten metsäpalveluyritysten tiedonsiirtoa ja resurssien hallintaa Google ilmaispalvelimelle luodun intranet sovelluksen ja muiden Googlen palvelujen avulla. Luotu tiedon hallintatapa soveltui verkottuneiden palveluyrittäjien tietojen ja resurssien hallintaan hyvin alhaisten perustamiskustannusten ja mobiilin käytettävyytensä puolesta.

MAMK:n päätavoitteet olivat johtamistaidon- ja taloushallinnon koulutuksen järjestäminen metsäpalveluyrittäjille sekä virtuaaliopintojakson järjestäminen metsäpalveluyrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille. Koulutusten teemojen ja sisältöjen tarkentamiseksi MAMK kartoitti metsäpalveluntarjoajien osaamis- ja kehittämistarpeita keväällä 2010. Osaamiskartoitus oli pohjana metsäpalveluntarjoajien koulutusten teemojen, sisällön sekä sähköisen opetusmateriaalin suunnittelussa.

MAMK suunnitteli hankkeen aikana kolme koulutuskokonaisuutta metsäpalveluyrittäjille. Ensimmäisen tilaisuuden teemoina olivat metsänhoitopalvelujen tuotteistaminen ja laadun hallinta, lakiasiat ja sopimusoikeus sekä työssä jaksaminen. Vähäisen osanottajamäärän vuoksi koulutus peruttiin. Toisen koulutuspäivän teemana oli yrityksen asiakaspalveluprosessin hallinta tavoitteena vahvistaa ja varmistaa asiakkaan kohtaamisessa tarvittavia taitoja sekä tarjota uusia näkökulmia asiakkaan kohtaamiseen erilaisissa palvelutilanteissa. Koulutukseen osallistui yhdeksän yrittäjää. Kolmas koulutuspäivä liittyi johtamisen teemaan. Peili -työkalun avulla henkilölle luotiin käyttäytymisprofiili, jossa oli arvio hänen omasta ulkoisesta käyttäytymisestään. Tavoitteena oli lisätä ihmisen itsetuntemusta ja kykyä ymmärtää ja kohdata erilaisuutta. Peili -koulutuksen kesto oli kaksi päivää, ja siihen osallistui 15 yrittäjää.

MAMK järjesti syksyllä 2011 virtuaalisen Metsäpalveluyrittäjyys -opintojakson (5 op.). Opintojaksolle osallistui 15 opiskelijaa kolmesta eri ammattikorkeakoulusta. Opintojakson sisältö rakennettiin teemoista, jotka metsäpalveluyrittäjät mainitsivat tärkeiksi tai joissa osaaminen koettiin puutteelliseksi.

Koulutuksiin osallistuneet olivat palautteen perustella tyytyväisiä teemoihin. Johtamiskoulutus ylitti odotukset ja se koettiin hyödylliseksi. Opiskelijoiden palaute virtuaaliopintojaksosta oli positiivinen.