Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10631

Projektin nimi: Terveyden edistämistä työpaikoille

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Työterveyslaitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0220266-9

Osoite: Topeliuksenkatu 41 a A

Puhelinnumero: 0304741

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ttl.fi

Projektin kotisivun osoite: www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/tedi www.ttl.fi/virkeanaratissa www.ttl.fi/tyhyverkosto

Vastuuhenkilön nimi: Päivi Husman

Asema: Teemajohtaja

Sähköposti: paivi.husman(at)ttl.fi

Puhelinnumero: 0304742613

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projekti on yhteiskehittelyhanke, jossa luodaan työpaikkojen toiminnalliset, rakenteelliset ja kulttuuriset edellytykset huomioiva terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö, joka integroidaan osaksi työpaikkojen johtamisstrategioita ja toimintajärjestelmiä ja vakiinnutetaan päivittäisen työnteon osaksi. Toisena tavoitteena on fokusoida kehittämistoimintaa yhden toimialan (ammattiliikenne) erityisongelmaan (työaikainen ruokailu), jolla on moniulottuiset vaikutukset terveyteen. Kehittämistyössä keskeinen periaate on yhdessä työskentely työpajoissa ja seminaareissa (työpaikoilta niiden johto, työsuojeluhenkilöstö, henkilöstöhallinto ja työterveyshuolto sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijat). Lisäksi työpajojen välillä työstettävien välitehtävien tekemiseen osallistuu osallistavalla työotteella hanketyöpaikkojen koko henkilöstö. Tulosten levittämisessä keskeinen instrumentti on Suomen tyky-verkosto. Projektiin osallistuvat on mainittu kohdassa 5.4.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektista hyötyvät tai saavat vaikutuksia hanketyöpaikkojen koko henkilöstö, hankkeen ohjausryhmään kuuluvat tahot ja hanketta kommentoineet tai kommentoivat tahot eli STM, TEM, Työterveyslaitos, Kuntien eläkevakuutus, työeläkeyhtiöt, SAK, EK, STTK, KELA, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos, KTV, Suomen Teollisuuslääketieteen yhdistys, Työterveyshoitajaliitto, KTL, STAKES, Tekry. Projektin tulokset levitetään laajamittaisesti Suomessa työpaikkojen käyttöön, joten hanke koskettaa työelämässä mukanaolevia. Hyötyjä saavat myös kaikki tien päällä kulkijat, jotka ruokailevat reitin varren ruokapaikoissa. Lisäksi Suomen tyky-verkoston jäsentahot.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 202, joista naisia 66

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 121, joista naisia 60

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6, joista naisten tutkintoja 6

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ylähanke on 3,5-vuotinen yhteiskehittelyhanke, jossa luodaan työpaikkojen edellytykset huomioiva terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö, joka integroidaan osaksi työpaikkojen johtamista ja toimintajärjestelmiä ja vakiinnutetaan päivittäisen työnteon osaksi. Hankkeessa rakennetaan laaja-alaista terveyden edistämisen kehikkoa käyttäen ja varhaisen puuttumisen ajattelua korostaen kriteeristöä hyvälle työpaikkaterveyden edistämiselle. Kriteerit rakennetaan työpaikkojen kulttuurisista ja toiminnallisista lähtökohdista käsin yhteiskehittelynä työpaikkojen toimijoiden (johto, työsuojeluhenkilöstö, henkilöstöhallinto, henkilöstö) ja niiden työterveyspalvelujen tuottajien kanssa asiantuntijoiden tuella. Kriteerien käyttöön ottamista ja niiden toimivuutta arvioidaan puolen vuoden ja puolentoista vuoden seuranta-ajan jälkeen hankkeessa mukana olleilla työpaikoilla.
Arvioinnilla saadaan tietoa siitä, miten terveyttä edistävät käytännöt ovat työpaikoille juurtuneet ja vakiintuneet. Tältä pohjalta annetaan suosituksia ja luodaan hyvät käytännöt siitä miten terveyttä edistävä toiminta saadaan nivottua osaksi työpaikkojen toimintakäytäntöjä ja suunnittelua ja seurantaa. Myöhemmässä vaiheessa kriteeristö levitetään
laajamittaisesti työpaikkojen käyttöön. Hankkeen tuloksena syntyy käytäntöä palveleva, työpaikkojen arkeen sopiva, käytännön työssä kehitetty ja testattu kriteeristö. Työpaikalla pysyväksi toiminnaksi juurtunut laajaalainen terveyden edistäminen voi parantaa henkilöstön hyvinvointia työssä ja työn ulkopuolella ja parantaa yrityksen tuottavuutta.

Alahankkeen tavoitteena on edistää ammattikuljettajien työvireyttä ja työkykyä terveellisen työaikaisen ruokailun keinoin. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja eri vaikuttajatahojen kanssa ja heidän käyttöönsä. Toiminta käsittää työpajatyöskentelyä, koulutusta, tiedottamista, yhteistyöverkostojen rakentamista, opetus-, tiedotus- ym. materiaalin ja työkalujen tuottamista sekä arvioinnin. Hankkeeseen sisältyy hyvien käytäntöjen siirtäminen laajempaan toimintaan ja toiminnan juurruttaminen.
Hankkeen tavoitteet ja viisi alaprojektia ovat:
1. Ruokapalvelun tuottajat edistävät ammattikuljettajien työvireyttä ja työkykyä tarjoamalla virkistäviä ruokia, jotka ammattikuljettajien on helppo valita.
2. Ammattikuljettajilla motivaatiota ja taitoja edistää työkykyään terveellisellä, virkistävällä ruokailulla
3. Työnantaja kannustaa ja mahdollistaa ammattikuljettajien terveellistä ruokailua
4. Työterveyshuolto edistää ammattikuljettajien terveellisiä ruokailutottumuksia
5. Eri toimijat verkostoituvat muutosta tukevan ja siihen kannustavan myönteisen ilmapiirin rakentamiseksi ja tiedon välittämisen parantamiseksi

Koko hankkeen kesto on 1.9.2008-31.12.2011 ja toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos. Suomen Sydänliitto ja Oulun Työterveys Oy toimivat alahankkeessa osatoteuttajana. Tiedonlevityksessä keskeinen kanava on Suomen Tyky-verkosto.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

1. Hankkeen etenemisestä informoidaan vuosittain tahoja, joita hanke koskee (hankkeen ohjausryhmän välityksellä) ja jotka voivat levittää tietoa hankkeen tuloksista ja niitä hyödyntää.
2. Hankkeesta kirjoitetaan yleistajuisia artikkeleita mm. ammattilehtiin ja yleisiin tiedotusvälineisiin. Tehdään oma internet-sivusto, jolla tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja
tapahtumista sekä hyvistä käytännöistä. Deski tuottaa radiohaastattelut ja niistä tiedotteet.
3. Hanketta esitellään erilaisissa tapahtumissa, esim. Työterveyspäivillä
4. Järjestetään avoin loppuseminaari, jossa hanketyöpaikat esittelevät terveyttä edistävän työpaikan kriteeristönsä ja kokemuksiaan kriteeristön käytöstä työpaikallaan. Seminaarissa esitellään myös koko yhteiskehittelyhankkeen tuloksena syntynyt mallikriteeristö hyvälle työpaikkaterveyden edistämiselle. Seminaariin kutsutaan poikkihallinnollisesti päätöksentekijöitä, työmarkkinajärjestöjä, työsuojelutoimijoita, työterveyshuoltoja, asiantuntijatahoja, järjestöjä, kuntapäättäjiä jne.
5. Hankkeen tulosten pohjalta suunnitellaan ja järjestetään koulutusta työpaikkaterveyden edistämisestä.
6. Suunnitelma miten käynnistetään laajamittainen terveyttä edistävän työpaikan kriteeristön levittäminen suomalaisille työpaikoille ja toisessa vaiheessa muualle EU:n alueelle. Levittämisessä hyödynnetään verkostoja, mm. Suomen tyky-verkostoa, Työhyvinvointifoorumia, European Network for Health Promotionia ja muita sopivia elimiä, neuvottelukuntia ja järjestöjä

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

1. Yläprojekti:
- Järjestetään avoin loppuseminaari, jossa hanketyöpaikat esittelevät terveyttä edistävän työpaikan kriteeristönsä ja kokemuksiaan kriteeristön käytöstä työpaikallaan. Seminaarissa esitellään myös koko yhteiskehittelyhankkeen tuloksena syntynyt mallikriteeristö hyvälle työpaikkaterveyden edistämiselle. Seminaariin kutsutaan poikkihallinnollisesti päätöksentekijöitä, työmarkkinajärjestöjä, työsuojelutoimijoita, työterveyshuoltoja, asiantuntijatahoja, järjestöjä, kuntapäättäjiä jne. (v. 2011).
-Yhteiskehittelyvaiheen prosessimalli ja hankkeen arviointi julkaistaan hankkeen loppuraportissa. (v. 2011).
- Koulutukset työpaikkaterveyden edistämisestä. (v. 2011).
- Hankkeen tuotosten levittämisessä käytetään hankkeen johtoryhmää ja erilaisia verkostoja sekä neuvottelukuntia (keskeisessä roolissa Suomen Tyky-verkosto ja myös Työhyvinvointifoorumi). (v. 2011).
- Levittämistä tehdään myös kirjoittamalla yleistajuisia artikkeleita mm. ammattilehtiin ja yleisiin tiedotusvälineisiin sekä esittelemällä kriteeristöä ja prosessimallia erilaisissa tapahtumissa. (v. 2010-2011).

2. Alaprojekti:
Terveelliset ateriat ja välipalat tarjolla ja helppo valita syksystä 2009-hankkeen loppuun.
Ammattikuljettajille tietoja ja taitoja kevästä 2009- hankkeen loppuun.
Työpaikka terveellisen ruokailun edistäjänä kevät 2011.
Työterveyshuollon toimintamallin levitys syksy 2010.
Yhteistyöverkosto ja sen toiminta kevät 2011.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 183 540

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 163 904

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 193 540

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 173 876

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Terveenä ja osaavana työssä

9. Loppuraportin tiivistelmä

TEDI -hankkeen tavoitteena oli toteuttaa ja arvioida työpaikkalähtöinen terveyden edistämisen kehittämisprosessi, jossa pyrittiin saamaan aikaan terveyden edistämisen ja kehittämistoiminnan juurtuminen organisaatioiden pysyväksi toiminnaksi. TEDI-hankkeessa luotiin yhteistyössä osallistuvien organisaatioiden kanssa laaja-alainen, organisaatioiden kulttuurit huomioon ottava terveyttä edistävä kriteeristö, jota voi hyödyntää sekä toiminnan kehittämisessä että sen arvioinnissa. TEDI-hankkeen arvioinnissa selvitettiin, miten työpaikan kehittäminen terveyttä edistäväksi toteutui, mitkä tekijät tukivat ja estivät kehittämisprosessia sekä terveyden edistämisen vakiintumista käytännön toimintaan. Organisaatiokohtaiset kehittämisprosessit olivat tuloksellisia. Prosessissa laaditut toimintasuunnitelmat toteutuivat kaikilla työpaikoilla ja ilmapiirikyselyjen tuloksissa tapahtui myönteistä kehitystä. Kehittämisprosessin onnistumista tukivat johdon sitoutuminen, menetelmän selkeä suunnitelmallisuus,
osallistavuus sekä voimavara- ja ratkaisukeskeisyys.Yhteiskehittämisen vakiintumista edistivät kriteeristön helppokäyttöisyys, muokattavuus ja hankkeesta saadut hyvät kokemukset sekä organisaation tarve työhyvinvoinnin ja arviointimenetelmän kehittämiselle. Hankkeen aikana yhdellä työpaikalla kriteeristö oli otettu käyttöön ja muokattu osaksi henkilöstöstrategiaa, perehdyttämisohjelmaa sekä johtamiskoulutusta. Toiminnan vakiintumista vaikeuttivat tavoitetilojen eroavaisuudet organisaatioiden eri yksiköissä, osallistujien vaihtuvuus sekä resurssien puute. Parhaimmillaan yhteiskehittämisen avulla toteutettu laaja-alainen työkyvyn ja terveyden edistäminen voi tukea työpaikan muuta kehittämistä ja arvotyöskentelyä. Yhteiskehittämiseen on kuitenkin resursoitava hyvin ja suhteutettava toiminta muihin kehittämisprosesseihin. TEDI-yhteiskehittäminen voi toimia organisaation strategisen muutoksen välineenä ja tukea uudenlaista yhteisölähtöistä ajattelua ja johtamistyötä.

Virkeänä ratissa-hankkeen tavoitteena oli edistää ammattikuljettajien työkykyä ja -vireyttä terveellisen työaikaisen ruokailun keinoin. Hanke vaikutti kuljettajaan, hänen toimintaympäristöönsä ja koko yhteiskuntaan, jotta ne tukisivat terveellistä työaikaista ruokailua ja yhteisöllisyyttä. Hanke rakennettiin yhteistyössä ammattikuljettajajärjestöjen sekä ruokapalveluita tuottavien ketjujen ja itsenäisten ruokapalveluyrittäjien liiton kanssa.
Toiminnassa huomioitiin kuljetusalan kulttuuriset rakenteet ja voimaannutettiin toimijoita itsestään huolehtimiseen osana hyvää ammattiosaamista ja työsuojelua. Huumori ja ammatti-identiteettiä vahvistavat myönteiset voimavarat (vertaistuen merkitys) otettiin hankkeessa monipuolisesti käyttöön. Riski- ja kieltolähtöistä viestintää vältettiin, jotta pystyttiin estämään ammattikuljettajien etääntyminen hanketoiminnasta. Hankkeessa panostettiin terveyden edistämiseen mutta huomioitiin ongelmien ja häiriöiden ehkäiseminenkin riskiryhmiin vaikuttamalla. Hankkeen myötä kuljettajat huomasivat, että he itse ovat vastuussa omasta hyvästä olostaan, ei pelkästään työnantaja, huoltamot tai kotiväki. Huoltamoala kehitti tarjontaansa terveellisempään suuntaan ja työterveyshuolto sekä työnantajat aktivoituivat. Huoltamoilla on Virkeänä ratissa -hanketoimien seurauksena yhä enenevässä määrin terveellistä ruokatarjontaa. Ammattikuljettajat ovat tiedostaneet, että vastuu omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista on myös heidän käsissään. Lisää projektista www.ttl.fi/partner/virkeana_ratissa/materiaalit/Documents/Virkeänä%20ratissa%20käsikirja-low.pdf.

Suomen Tyky-verkosto projektin tavoitteena oli kehittää verkoston toimintaa lähemmäksi työpaikkoja sekä kehittää sen toimintaa työhyvinvointiin liittyvän tiedon ja toimintamallien levittäjänä. Tarkemmin projektin tavoitteena oli rakentaa toimintamalli verkostolle ja mahdollistaa verkoston toiminta vuoden 2011 jälkeenkin. Lisäksi tavoitteena oli linkittää verkoston toiminta niin kansainvälisen työpaikka terveyden edistämisen verkoston (ENWHP) kuin muiden työhyvinvointia tukevien verkostojen toimintaan Suomessa. Verkoston toimintamallia rakennettiin tutustumalla jo olemassa oleviin verkostoihin ja niiden toimintarakenteisiin. Lisäksi toteutettiin 4 työpajaa, joissa eri verkostotoimijoiden kanssa yhteistyössä kehitettiin verkoston rakennetta ja toimintaa. Marraskuussa toteutuneessa hankekokonaisuuden päätösseminaarissa julkaistiin verkoston uusi nimi "Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto." Verkoston omat www-sivut valmistuivat ja ne avattiin vuoden 2012 alussa. Verkostolle laadittiin toimintatavoitteet ja pelisäännöt. Toimintasuunnitelma tarkentuu vielä toiminnan kuluessa. Verkostolle tehtiin omaa markkinointimateriaalia mm. postikortti. Verkostoa koordinoi Työterveyslaitos ja sen toiminta on vahvasti linkittynyt muiden verkostojen toimintaan mm. Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi. Aktiivinen yhteistyö muiden verkostojen kanssa jatkuu edelleen.