Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10636

Projektin nimi: Yhteinen elämä

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2008 ja päättyy 31.5.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0202955-2

Osoite: Järvenpääntie 640

Puhelinnumero: 09-271961

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.seurakuntaopisto.fi

Projektin kotisivun osoite: www.yhteinenelama.fi

Vastuuhenkilön nimi: Jaana Ignatius

Asema: Hanketoiminnan päällikkö

Sähköposti: jaana.ignatius(at)seurakuntaopisto.fi

Puhelinnumero: 040 5070626

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Itä-Uusimaa, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Loviisan, Porvoon, Raaseporin

Kunnat: Espoo, Hanko, Vantaa, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Kerava, Tuusula, Kauniainen, Järvenpää, Vihti, Hyvinkää, Mäntsälä, Karjalohja, Kirkkonummi, Pornainen, Inkoo, Nurmijärvi, Siuntio, Porvoo, Lapinjärvi, Myrskylä, Askola, Loviisa, Sipoo, Pukkila, Raasepori

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Etevan Kehittämisklinikan perhepalveluja tuottava henkilöstö
Etevan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella (erityisesti Keski-Uudenmaalla) toimivien kuntien vammaispalvelujen työntekijät
Vammaispalveluja tuottavat yritykset ja muut organisaatio erityisesti Keski-Uudellamaalla
Projektissa mukana olevien oppilaitosten (Seurakuntaopisto ja Diak) opettajat ja muu henkilöstö
Vammaisalan tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajat

3.3 Välilliset kohderyhmät

Etevan Kehittämisklinikan perhepalveluiden asiakkaat ja heidän läheisensä
Vammaisalalle hakeutuvat ja alaa opiskelevat opiskelijat Seurakuntaopistolla ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak etelä)
Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut valtakunnallisesti (mm. Diakoniaopistot-verkosto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu)
Muut vammaispalvelujen tuottajat ja heidän asiakkaat
Etevan myötä (Pääjärven ja Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymän yhdistyminen 1.1.2009) yhteistyöalue laajenee uudeksi yhdistyneen kuntayhtymän alueeksi Kanta- ja Päijät-Hämeen kuntiin. Projektin varsinainen kohderyhmä sijoittuu tällöinkin Uudellemaalle.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 219, joista naisia 200

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhteinen elämä -projektin visiona on arvostettu, vetovoimainen ja uusiutuva vammaisala (= vammautuneille ihmisille palveluja tuottavat alan toimijat). Sitä tavoitellaan neljän toisiaan tukevan tavoitteen ja niihin liittyvien prosessien avulla.
Vammaisala tarvitsee uudistuakseen asiakasta osallistavat rakenteet. Verkostoja tiivistäen ja yhteistyötä lisäten tietoa alan asiakastarpeista hyödynnetään paremmin. Kytkemällä palvelut, koulutus ja tutkimus toisiinsa voidaan vammaisalalle luoda tutkivaa ja kehittävää työotetta ja toiminnan suunnittelussa sekä päätöksenteossa hyödyntää soveltavaa tutkimus- ja arviointitietoa. Vastuullisia kumppanuusverkostoja (PSPP) kehittämällä vastataan yhteiskunnallisiin muutostarpeisiin huomioiden julkisen, 3. ja yksityisen sektorin mahdollisuudet palvelujen tuottamisessa. Alan ongelmia ovat työvoiman ja opiskelijoiden saatavuus, suuri poistuminen alalta ja ennakkoluulot, jotka tekevät markkinoinnista haasteellista. Heikko työvoimatilanne edistää negatiivista viestiä työn vaativuudesta.
Monipuolinen vammaisalan innovaatioverkosto -tavoitteen saavuttamiseksi kootaan vammaisalan toimijat yhteistyöverkostoksi ja kehitetään portaali työelämän oppimisympäristön tukemiseksi tutkimus- ja kehittämistoimintaa hyödyntäen.
Vammaisalan palvelu- ja tuotekehitystä tukeva soveltava tutkimus- ja kehittämistyö -tavoitetta toteutetaan vastuulliset kumppanuusverkostot-mallin (PSPP) soveltamisen avulla sekä hyödyntämällä tutkivaa työotetta ja luomalla asiakkaan osallisuutta korostava asiakaspalautejärjestelmä.
Vammaisala houkuttelevana uravaihtoehtona -tavoitteen prosesseissa kehitetään innovatiivinen työelämän oppimisympäristö asiakkaiden, henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistyössä, parannetaan vammaisalan opintoihin ohjautumista opiskelun aikana sekä alalla työskentelevien edellytyksiä kehittyä omassa työssään. Verkostoituvan yhteistyön koordinoinnilla varmistetaan projektihallinnointi sekä viestintään, levittämiseen ja arviointiin liittyvät toimenpiteet.
Projektituloksia ovat sitoutunut vammaisalan toimijaverkosto ja portaali sen tukena, asiakkaan monipuolistunut palveluprosessi, vammaisalan työntekijöiden paremmat edellytykset tuottaa tietoa, kehittää työtänsä tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoiden, toimiva työelämän oppimisympäristö, jossa asiakkaat, opiskelijat ja henkilöstö ovat päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Samoin hakeutuminen vammaisalan opintokokonaisuuksiin ja oppilaitosten edellytykset tarjota monipuolisia vammaisalan opintokokonaisuuksia lisääntyy.
Projektin pääasiallisena kohderyhmänä ovat 1.1.2009 valmistuvan kehittämisklinikan asiakkaat ja henkilöstö, Diak:n ja Seurakuntaopiston opiskelijat, opettajat ja muu henkilöstö sekä julkisen, 3. ja yksityisen sektorin vammaisalan toimijat Uudellamaalla (erityisesti Keski-Uusimaa).
Seurakuntaopiston hallinnoimassa projektissa pääkumppaneita ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Eteva. Projekti toteutetaan ajalla 1.10.2008-31.05.2011.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Käynnistymisvaiheessa (10-12/2008) laaditaan projektiryhmän toimesta viestintäsuunnitelma, joka käsitellään ja hyväksytään ohjausryhmässä. Viestintäsuunnitelmassa huomioidaan sisällöt kohderyhmittäin, käytettävät kanavat, välineet viestin saavuttamiseksi, tulosten levittämiseen liittyvät toiminnot
sekä eritellään tarkemmin hankkeen sisäinen ja ulkoinen viestintä.
Projektin ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat vammaisalan toimijat: kunnat, kuntayhtymät, palvelujen tuottajat yksityisellä ja 3. sektorilla, järjestöt, tutkimus- ja kehittämislaitokset toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitokset ja seurakunnat.
Sisäisen viestintä kohdistuu projektin kumppanuuden varmistamiseen, jaettuun ymmärrykseen ja siinä hyödynnetään mm. säännöllisiä tiedotteita, verkostofoorumia, kampus-alueen kulttuuri- ja juhlaperinnettä.
Projektille laaditaan viestintäohjeistus. Yhtenäinen graafinen ilme luodaan hyödyntäen kehitysvammaisten omaa osaamista (esim. Kettuki ry / kehitysvammaisten taiteilijoiden tukiyhdistys). Projektille tuotetaan www-sivut Seurakuntaopiston sivuston yhteyteen portaalin käyttöönottoon saakka, esite ja käyntikortit. Tarvittavissa hankinnoissa noudatetaan projektin yhteiskuntavastuullisuuden periaatteita.
Projekti tekee viestinnällistä yhteistyötä Helsingin Diakoniaopiston hallinnoiman Uutta osaamista kehitysvamma-alalle -ESR-projektin kanssa.
Projektin väli- ja loppuraportit julkaistaan sähköisesti.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin käynnistymisen yhteydessä (10-12/2008) organisoidaan toiminta, täsmennetään toimintasuunnitelma ja varmistetaan toteutukseen osallistujien kesken jaettu ymmärrys hankkeen tavoitteesta, toimenpiteistä ja toimintatavoista, jotka perustuvat verkostoituvaan yhteistyöhön.
Käynnistymisen yhteydessä toteutetaan viestinnän ensimmäiset toimenpiteet ja 12/2008 järjestetään käynnistysseminaari sekä laaditaan projektin aloitukseen liittyvä mediatiedote.
Hankkeen toteutusvaiheessa 2009-2011 projektin merkittävin hyvien käytäntöjen levittämisen kanava on verkostofoorumi (6-7 tilaisuutta), johon osallistuu laajasti vammaisalan toimijoita Uudeltamaalta sekä valtakunnallisia avainorganisaatioita. Prosessien tuloksena löytyvät hyvät käytännöt dokumentoidaan ja tuotteistetaan koulutus- ja osaamistuotteiksi. Tuotteiden levittäminen tapahtuu viestintäsuunnitelman mukaisesti.
Hankkeen tulosten levittämisen ja juurruttamisen tavoite on ajantasaisuus koko projektin ajan siten, että tulokset hyödynnetään projektiin osallistuvissa organisaatioissa jo projektin aikana. Projektin päätösvaiheessa viimeistellään tiedon leviäminen välillisille kohderyhmille. Kokoava päätösseminaari järjestetään 03/2011. Siellä esitellään suositukset jatkotoimenpiteille.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 650 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 636 744

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 765 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 763 229

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Yhteinen elämä -projektin visiona oli arvostettu, vetovoimainen ja uusiutuva vammaisala (= vammautuneille ihmisille palveluja tuottavat alan toimijat). Sitä tavoiteltiin neljän toisiaan tukevan tavoitteen ja niihin liittyvien prosessien avulla.
Vammaisala tarvitsee uudistuakseen asiakasta osallistavat rakenteet. Verkostoja tiivistäen ja yhteistyötä lisäten tietoa alan asiakastarpeista hyödynnetään paremmin. Kytkemällä palvelut, koulutus ja tutkimus toisiinsa voidaan vammaisalalle luoda tutkivaa ja kehittävää työotetta ja toiminnan suunnittelussa sekä päätöksenteossa hyödyntää soveltavaa tutkimus- ja arviointitietoa. Alan ongelmia ovat työvoiman ja opiskelijoiden saatavuus, suuri poistuminen alalta ja ennakkoluulot, jotka tekevät markkinoinnista haasteellista. Heikko työvoimatilanne edistää negatiivista viestiä työn vaativuudesta.
Projektin pääasiallisena kohderyhmänä olivat 1.1.2009 Seurakuntaopiston tontille valmistuneen kehittämisklinikan asiakkaat ja henkilöstö, Diak:n ja Seurakuntaopiston opiskelijat, opettajat ja muu henkilöstö sekä julkisen, 3. ja yksityisen sektorin vammaisalan toimijat Uudellamaalla (erityisesti Keski-Uusimaa).
Seurakuntaopiston hallinnoimassa projektissa pääkumppaneita olivat Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Eteva. Projekti toteutettiin ajalla 1.10.2008-31.05.2011.

Toiminta on ollut toiminnan toteuttamista yhdessä osatoteuttajien kanssa.
Projektin tavoitteet on kokonaisuudessaan saavutettu hyvin. Kaikissa organisaatioissa on lisääntynyt tietoisuus vammaisalasta. On saatu aikaan monia konkreettisia toimenpiteitä sekä palveluiden kehittämisessä, henkilöstön osaamisen vahvistamisessa ja opetuksen ja tutkimuksen kehittämisessä.
Projektin tavoitteiden saavuttamisessa tärkeä väline oli itsearviointi ja sen myötä tehdyt tarkennukset toimintaan. Projektin toiminnassa pyrittiin heti reagoimaan arvioinnin tuloksiin.
Projektissa on tuotettu koulutuksen tueksi uutta tutkimusaineistoa työelämän tarpeista lähtien. On myös tehty toimijaverkoston kuvausta, luotu kontakteja ja yhteistyötä 3. sektorin, yksityisen sektorin ja kuntasektorin toimijoihin.
Oppilaitosyhteistyö on uutta siinä mittakaavassa, missä se on toteutunut.
Parhaat esimerkit projektin innovatiivisuudesta ovat asiakkaiden viriketoimintaan liittyvät virike- ja virkistystoiminta, teatteriyhteistyö, omaisten yksilökeskeisen suunnittelu- työpajat ja opiskelijoiden opinnäytetöiden, hankeharjoittelujen ja oppimis- ja kehittämistehtävien ohjaaminen osaksi asiakaspalvelun kehittämistä tiiviissä yhteistyössä. Projekti on tuonut monialaista työotetta lyhytaikaishoidon yksikkö Tikkarellin toimintaan.
Osaamisen tallentaminen ja materiaalin tuottaminen on ollut myös merkittävää ja tämän tyyppisen tallentamisen jatkaminen on erittäin tärkeää alalla olevan osaamisen ja ajan tasalla olevan koulutuksen varmistamiseksi jatkossakin.

Opiskelijoiden näkökulmasta tiivis yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa on tuonut opiskeluun ajankohtaisuutta ja lisää kiinnostavuutta. Lisäksi yhteistyö ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun välillä on lisännyt opiskelijoiden valmiuksia tehdä moniammatillista yhteistyötä tulevissa työtehtävissään. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet alan vetovoimaisuuteen ja alalle hakeutumiseen (sekä opiskeluvaiheessa että valmistumisen jälkeen).