Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10641

Projektin nimi: Työkuntoon

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2008 ja päättyy 31.5.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Päijät-Hämeen koulutuskonserni/Tuoterengas/Päijät-Hämeen työklinikka

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0993644-6

Osoite: Teinintie 4

Puhelinnumero: 03-828 10

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.phkk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.tuoterengas.fi/projektit/Työkuntoon-projekti

Vastuuhenkilön nimi: Jouko Pylväs

Asema: Johtaja

Sähköposti: jouko.pylvas(at)tuoterengas.fi

Puhelinnumero: 03-8283900

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Hartola, Heinola, Orimattila, Padasjoki, Nastola, Hollola, Hämeenkoski, Asikkala, Kärkölä, Sysmä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Työttömät työnhakijat, kuntoutustuella tai pitkään sairauslomalla olleet tai kuntoutustuelta työelämään palaavat ja vaikeasti työllistettävät tai syrjäytyneet, joilla on erilaisia fyysisiä ongelmia ja jotka tarvitsevat laaja-alaista työkunnon kartoitusta, motivointia, tukea ja ohjausta.

Projektiasiakkaiden työohjaajina toimivat työvalmentajat, jotka työkyvyn arviointikoulutusten avulla harjaantuvat paremmin arvioimaan työttömien työnhakijoiden työkykyä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Työvoimahallinnon edustajat, jotka saavat projektin ansiosta tietoa asiakkaiden laajamittaisen työkyvyn kartoituksen hyödyistä jatkopolkuja suunniteltaessa.

Tuoterenkaan koulutus-kuntoutustyöryhmä sekä kaikki muut työvalmennukseen osallistuvat henkilöt hyötyvät projektin tuloksista, saavat uudenlaisia näkemyksiä ja kokemuksia työkyvyn arvioinnista.

Valmennus- ja liikuntapalveluiden tuottaja saa uusia kokemuksia ja voi kehittää tiomintaansa tämäntyyppisille asiakasryhmille sopivaksi.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 45, joista naisia 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 46, joista naisia 21

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Päijät-Hämeen työklinikan toteuttaman projektin tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työkunnon ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen laaja-alaisen työkyvyn arvioinnin, fyysisen kunnon kohennuksen ja työhönvalmennuksen yhdistelmällä. Projektiasiakkaiden fyysistä kuntoa mitataan ja seurataan nykyaikaisin mittausmenetelmin, joiden avulla pyritään saamaan tarkempi kuva työkunnosta ja työhön soveltuvuudesta. Tämän lisäksi ammatillista soveltuvuutta arvioidaan Päijät-Hämeen työklinikalla moniammatillisen työryhmän toimesta. Asiakkaat ohjataan heille sopivaan työkokeiluun, jonka aikana he saavat yksilövalmentajan ohjausta ja tukea. Pitkäaikaisen tuen, motivoinnin ja seurannan ansioista työhön paluun mahdollisuudet paranevat.

Samalla kehitetään projektin aikana arvioinnissa mukana olevien työvalmentajien ammattitaitoa järjestämällä heille koulutusta ja tukea Melba-ja IMBA työkyvyn arviointimenetelmien käyttöönotossa. Työvalmentajilla on merkittävä rooli havainnoinnissa ja arvioinnin suorittamisessa työtehtävien aikana ja tehostamalla tätä pystytään paremmin ohjaamaan asiakkaita heidän soveltuvuuttaan vastaaviin töihin.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan paikallisille toimijoille ja yhteistyökumppaneille yhteistyöpalavereissa ja tiedotetaan paikallislehdissä.

Projektin alussa tehdään projektiesite, jonka avulla tiedotetaan projektista asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja yrityksille. Esitteestä tehdään myös sähköpostiversio, jota on helppo lähettää yhteistyötä tekeville tahoille.

Projektin päätyttyä järjestetään loppuseminaari yhteistyötahojen kanssa ja kerrotaan projektin tuloksista ja hyvistä käytännöistä alueen muille toimijoille.

Projektin päättyessä laaditaan loppuraportti ja levitetään tietoa sen avulla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuoden 2008 aikana toiminta käynnistetään ja valmistellaan projektin hyvien käytäntöjen toteutuminen yhteistyössä projektiin osallistuvien muiden toimijoiden kanssa.

Vuosina 2009 ja 2010 toimintavaiheessa hyvien käytäntöjen levittäminen tapahtuu asiakkaita lähettävien tahojen kanssa yhteistyössä ja tiedotetaan niistä tiedotustilaisuuksissa sekä lehdistötiedottein.

Vuonna 2011 projektin loppuessa laaditaan loppuraportti ja järjestetään loppuseminaari, joiden avulla saadaan levitettyä hyviä käytäntöjä laajemmallekin alueelle.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 272 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 271 858

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 323 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 323 362

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Työkuntoon -projektin päätavoitteena oli uudenlaisen valmennusmallin kehittäminen. Tämän puoli vuotta kestävän valmennusmallin avulla oli tarkoitus pyrkiä kohentamaan asiakkaiden työkykyä laaja-alaisen työkyvyn arvioinnin, liikuntamotivoinnin ja työhönvalmennuksen keinoin. Malli koostui kolmen päivän aloitusjaksosta Päijät-Hämeen työklinikalla, kuntoremonttiviikosta Liikuntakeskus Pajulahdessa, työelämäjaksosta, jonka aikana oli käytettävissä työhönvalmennuspalvelu sekä kaksipäiväisestä seurantajaksosta Pajulahdessa ja päätöspäivästä työklinikalla. Tuoterenkaan henkilöstön osalta tavoitteena oli, että yhdeksän työvalmentajaa tai muuta valmentavaa työtä tekevää henkilöä suorittaa Melba- ja -työkyvyn arviointimenetelmien käyttäjäkoulutuksen projektin aikana.

Projektissa aloitti yhteensä 46 asiakasta, joista 39 oli loppuun saakka. Nuorin asiakkaista oli 18-vuotias ja vanhimmat 57-vuotiaita, joten ikäjakauma on laaja. Aloittaneista alle 30-vuotiaita oli kahdeksan, 31-40 -vuotiaita kahdeksan, 41-50 -vuotiaita oli 13 ja 51-60-vuotiaita oli 17. Projektissa aloittaneilla henkilöillä oli erilaisia työkykyä rajoittavia oireita tai sairauksia. Fyysisiä oireita tai sairauksia oli 24:llä, psyykkisiä oireita tai sairauksia oli yhdeksällä ja elämänhallinnan ongelmia oli kymmenellä asiakkaalla. Asiakkaat ohjautuivat projektiin pääasiassa työ- ja elinkeinotoimistojen ja työvoiman palvelukeskuksen kautta. Myös yksityinen hoito- ja kuntoutuskoti toimi asiakkaita lähettävänä tahona.

Liikuntakeskus Pajulahdessa toteutuneen kuntoremonttiviikon tavoitteena oli tutustuttaa asiakkaat eri liikuntalajeihin, antaa liikunta- ja terveystietoa ja innostaa aloittamaan entistä aktiivisempi ja tavoitteellisempi liikkumisharrastus. Jokaiselle asiakkaalle laadittiin oma liikuntaohjelma, joka perustui UKK-kävelytestiin ja Kehon ikä -mittaustulokseen. Omaa liikuntaohjelmaa pyrittiin noudattamaan koko projektiasiakkuuden ajan, ja puolen vuoden kuluttua Liikuntakeskus Pajulahdessa toteutuneilla seurantapäivillä uusittin Kehon ikä- mittaus.

Yksilöllisellä työkyvyn arviointijaksolla keskityttiin ammatillisen suunnitelman ja soveltuvan työelämäpaikan pohtimiseen ja etsimiseen. Näiden arviointijaksojen aikana käynnistettiin myös mahdolliset terveydentilan selvittämiseen liittyvät lisätoimenpiteet.

Työelämäjaksot olivat pituudeltaan erittäin vaihtelevia ja ne toteutuivat työkokeiluina tai työelämävalmennuksina, osa myös palkallisena työnä. Työelämäjaksojen pituudet vaihtivat yhdestä kuuteen kuukauteen. Työelämäjaksoista 20 toteutui avoimilla työmarkkinoilla. Tuoterenkaan tuotantoyksiköissä toteutui 19 työelämäjaksoa. Kolmannen sektorin työpaikoilla toteutui kuusi työelämäjaksoa.

Projektiasiakkaita pyrittiin motivoimaan liikkumaan kyselemällä heiltä säännöllisesti liikuntakuulumisia, etsimällä ja ehdottamalla liikkumisvaihtoehtoja ja pyytämällä täyttämään liikuntapäiväkirjaa. Ryhmien kanssa käytiin säännöllisesti kävely- ja sauvakävelylenkeillä sekä kokoonnuttin liikunnallisissa merkeissä.

Projektin aikana oli käytössä mittausmenetelmiä, joiden avulla pyrittiin selvittämään valmennusmallin tuloksellisuutta. Projektiasiakkaiden elämänlaadun mittauksessa käytettiin Rand-36 mittaria.

Sen mukaan projektiasiakkailla tapahtui eniten myönteistä muutosta psyykkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen toimintakyvyn osalta. Sen sijaan fyysisen toimintakyvyn osalta tapahtui eniten heikentymistä. Se selittyy osin monen projektiasiakkaan fyysisten oireiden pahentumisena projektiaikana.

Kehon ikä -mittausten alku- ja lopputilanteen eroa vertaillessa todettiin, että tulos oli parantunut 17:llä, pysynyt samana kuudella ja huonontunut 11 asiakkaalla. Parhaimmillaan kehon ikä oli seitsemän vuotta alempi kuin aloitushetkellä ja huonoimmillaan se oli kymmenen vuotta korkeampi kuin aloitushetkellä. Asiakkaiden liikuntatottumusten kyselyn perusteella todettiin, että terveysliikuntaan käytetty viikoittainen aika näyttäisi valtaosalla vähintään pysyneen samana, lähes puolella jopa lisääntyneen. 55 prosenttia asiakkaista oli sitä mieltä, että heidän kuntonsa/toimintakykynsä oli parantunut projektiasiakkuuden aikana Vastaus on saman suuntainen kuin kardiovaskulaarisessa kunnossa todetut muutokset, joissa 47 prosentin asiakkaista todettiin parantaneen kuntoaan.

Valmennusmallilla saavutettiin rohkaisevia tuloksia niin työelämään suuntautumisen kuin liikunnallisen aktiivisuuden lisääntymisen suhteen. Mallin kehittäminen edelleen on aiheellista, jotta pystyttäisiin saavuttamaan vielä parempia tuloksia. Työelämään valmentava osuus toimi hienosti ja asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa tukeen. Sen sijaan liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen osoittautui haasteelliseksi, ja pysyvien elintapamuutosten tekemiseen tarvittaisiin sitouttavampi malli. Tällaista mallia lähdetään etsimään 1.6.2011 alkaneen Kunnolla Työhön -projektin aikana. Kunnolla työhön -projekti hyödyntää Työkuntoon -projektin hyviä kokemuksia ja käytäntöjä.