Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10646

Projektin nimi: KASVU voimaa kehittyville yrityksille

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2008 ja päättyy 31.12.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Uudenmaan ELY-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: Maistraatinportti 2 (PL 36)

Puhelinnumero: 020 636 0070

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ely-keskus.fi/uusimaa

Projektin kotisivun osoite: www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa-projektit-ja-hankkeet#.VJGDtVQ8KUl

Vastuuhenkilön nimi: Vesa Niskanen

Asema: yksikön päällikkö

Sähköposti: vesa.niskanen(at)ely-keskus.fi

Puhelinnumero: 040 767 9034

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Itä-Uusimaa, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin

Kunnat: Espoo, Hanko, Vantaa, Helsinki, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Kerava, Tuusula, Kauniainen, Järvenpää, Vihti, Hyvinkää, Mäntsälä, Karjalohja, Kirkkonummi, Pornainen, Inkoo, Nurmijärvi, Siuntio, Sipoo, Raasepori

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmää ovat pk-yritykset, joilla on tahtotilana kasvaa, kansainvälistyä ja/tai kehittyä nopeammin kuin toimiala keskimäärin, sekä sellaiset murrosvaiheessa olevat yritykset, joissa murroksen jälkeen tavoitellaan kasvua tai kehitystä esim. uuden omistusrakenteen tai liiketoiminnan uuden suunnan myötä. Myös yritykset, jotka haluavat parantaa kilpailukykyään tehostamalla sisäisiä toimintojaan, ovat kohderyhmää.

Coaching-ohjelmissa kohderyhmää ovat keskimääräistä nopeamman kasvun yritykset. Myös muissa valmennuksissa mukaan tavoitellaan yrityksiä, joissa on nähtävissä kasvu- ja työllistämispotentiaalia. Alueellisesti ohjelmilla voidaan myös tavoitella palvelutason ja työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä vaikutuksia ja sosiaalista kestävyyttä. Pienikin yritys voi tällöin olla paikallisesti tärkeä. Valmennuksissa ja coachingissa asiakasvalinnassa kiinnitetään huomiota, että yritykset hyötyisivät yhdessä oppimisesta, ryhmäytymisestä, verkostoitumisesta ja yritysyhteistyöstä.
Projektin toimenpiteillä tavoitellaan myös makrotaloudellisia vaikutuksia ja kohderyhmää arvioidaan myös tästä näkökulmasta: pienimpien ja toisaalta suurten ja vakavaraisten pk-yritysten osalta arvioidaan panos-tuotossuhdetta myös ELY-keskuksen tavoitteiden kannalta.

Tilaisuuksien ja yritysklinikoiden osalta kohderyhmä on väljempi ja niiden tarkoitus on jalkauttaa projektin palveluita kohderyhmän saataville kautta Uudenmaan, yhteistyökumppaneina seudulliset Yristys-Suomi-toimijat ja TE-toimisto.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kasvaessaan pk-yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Tämä luo kokonaan uusia työtilaisuuksia ja saa lisäksi aikaan työrotaatiota. Tätä kautta työttömien ja työttömyysuhan alla olevien henkilöiden työllistymismahdollisuudet paranevat, mikä on erityisen tärkeää nykyisen voimakkaan rakennemuutoksen aikana. Coaching-ohjelmissa tavoitellaan tältä osin nopeimpia ja näkyvimpiä vaikutuksia.
Alihankintaketjujen kehittäminen ja päähankkijan menestyminen luo työtilaisuuksia koko ketjulle. Tällöin myös monet sellaiset pk-yritykset hyötyvät, jotka eivät ole suoraan projektin toimenpiteiden kohteina. Hyöty voi tulla lisääntyneinä tilauksina, mutta myös järjestelmätoimittajan parantuneena osto-osaamisena, mikä mahdollistaa alihankkijayritykselle paremman ennakoinnin ja tuoteportfolioon hyvin sopivat tilaukset.
Myös suuryritysten tai Uudenmaan ulkopuolella toimivien yritysten mukanaolo projektissa voi olla perusteltua, kun tavoitellaan verkostohyötyjä uusmaalaisille pk-yrityksille. Myös yrittäjien yhteenliittymät ja verkostot tai niiden perustamat yhdistykset voivat olla asiakkaita silloin, kun toimenpiteiden hyöty kohdistuu verkoston jäseniin tai jäsenyrityksiin. Poikkeustapauksessa, esim. yritysjärjestelytilanteessa, myös yksityishenkilö voi olla projektin asiakas ja yhdistys tai aatteellinen toimija tilanteessa, jolloin suunnitellaan jonkin toiminnon yhtiöittämistä liiketaloudellisin periaattein toimivaksi yritykseksi.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 1670, joista naisia 500

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1794, joista naisia 520

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 600, joista naisten työpaikkoja 150

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uudenmaan ELY-keskuksen tavoitteena on alueellaan edistää pk-yritysten kestävää kasvua, kehitystä ja kansainvälistymistä sekä työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän laatua. KASVU voimaa kehittyville yrityksille -projekti tarjoaa uusmaalaisille pk-yrityksille nopeita ja joustavia kehittämis- ja koulutuspalveluita. Yrityksille tarjotaan asiantuntija-apua kehittämistyön tueksi ja osaltaan kohdennetaan julkisten toimijoiden rajallisia resursseja tehokkaasti ja samansuuntaisesti pk-sektorin avainyrityksille. Yrittäjien ja yritysjohdon liiketoimintaosaamisen kehittyminen ja paraneminen on projektin toiminnan ydin, mutta kehittämistoimenpiteillä tavoitellaan aina myös konkreettista hyötyä päivittäisessä liiketoiminnassa.

Projekti kohdistuu kannattavan toiminnan edellytykset omaaviin pk-yrityksiin, joiden johdolla on halua ja kykyä kasvaa, kansainvälistyä ja kehittyä nopeammin kuin toimiala keskimäärin. Tavoitteena on palvelu, joka tukee vuosittain runsaan 200 pk-yrityksen kestävää kasvua kehittämällä niiden kykyä jatkuvasti uusiutua, ennakoida muutoksia ja oppia nopeasti. Palveluista pyritään kehittämään erilaisiin asiakastarpeisiin vastaavia teemoittaisia palvelukokonaisuuksia, joissa yhdistyvät Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnalliset kehittämispalvelutuotteet, projektin ja Uudenmaan ELY-keskuksen palvelut sekä yhteistyökumppaneiden teemaan sopivat palvelut.

Yrityskohtaiset kehitysohjelmat toteutetaan yhteistyössä yritysjohdon, henkilöstön, osaavien konsulttien ja kouluttajien sekä ELY-keskuksen omien asiantuntijoiden ja projektien (Protek Uusimaa, Viennin uudet horisontit, Osaamisen ennakoinnilla kasvua ja YRTY-Yrittämisellä eteenpäin) kanssa. Lisäksi projekti toimii yhteistyössä ELY-keskusen osaamisen kehittäminen -ryhmän kanssa. Projekti toimii läheisessä yhteistyössä myös TE-toimistojen ja alueellisten yrityspalvelujen, Tekesin, Finnveran sekä muiden valtakunnallisten ohjelmien (esim. TRIO+)kanssa.

Yritysjohdon pitkäkestoisissa valmennuksissa hyödynnetään erityisesti projektissa kehitettyä, kasvuyrityksille suunnattua, johtajuuden ja johtoryhmätyöskentelyn haasteisiin pureutuvaa coaching-valmennusta. 5-8 yrityksen ryhmille suunattuja ja kohdennettuja coaching-valmennuksia tarjotaan kysynnän mukaan ja valmennusta jatkokehitetään palautteen pohjalta. Myös muita toimitusjohtajille ja yritysjohdolle suunnattuja valmennuksia käytetään yritysten kasvu- ja kehittymis- ja kansainvälistymistavoitteiden tueksi. Yritysklinikikoissa kartoitetaan yrityksen tilanne ja määritellään jatkotoimenpiteet ja niitä voidaan käyttää seudullisten Yritys-Suomi -toimijoiden ja TE-toimistojen palveluohajuksen apuna.

Projekti on myös vahvasti mukana uudistamassa Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluja ja tukemassa niiden käyttöönottovaiheessa 2014. Alueen vaikuttavana ja merkittävänä toimijana ELY-keskuksen ja projektin rooli on tärkeä kasvuyrittäjyyttä tukevien palvelujen kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa alueella.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin palveluja markkinoidaan oman organisaation ja yhteistyökumppanien/sidosryhmien kautta, jolloin tavoitetaan tehokkaasti potentiaaliset ja kehityshakuiset asiakkaat. Palveluja esitellään ELY-keskuksen www-sivuilla, esitteissä, henkilökohtaisissa tapaamisissa sekä projektin ja sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa.

Asiakkaiden suoria yhteydenottoja tulee erittäin runsaasti ja yhteydenottojen määrä on lisääntynyt jatkuvasti projektin edetessä. Yhteydenotot tulevat useimmiten juuri projektin kohderyhmään kuuluvilta pk-yrityksiltä, jotka ovat kiinnostuneita ja motivoituneita pääsemään projektin asiakkaaksi. Esimerkkinä mainittakoon projektin 2010 tekemä palvelutarvekysely, jonka tiimoilta 170 yritystä jätti yhteydenottopyynnön projektiin lisätietojen saamiseksi. Jotta yhteydenottojen määrä ei nousisi hallitsemattomaksi, ulkoinen viestintä on suunniteltava ja toteutettava harkitusti. Yritysviestinnässä pyritään hyödyntämään yhteistyökumppaneiden kanavia niin, että samalla kun tavoitetaan kohderyhmän yrityksiä, myös kumppanuus sidosryhmien kanssa vahvistuu.

Em. palvelutarvekyselyn tuloksena syntyi luonnos esitteestä, josaa on esitelty keskeiset ELYn palvelut ja jota on sen jälkeen käytetty viestinnässä.Hyviä käytäntöjä levitetään sidosryhmäyhteistyön ja mm. TE-toimistoille suuntautuvan koulutuksen kautta. Projektissa kehitetystä coaching-valmennuksesta on tehty pdf-esitteet yhteistyössä kouluttajien kanssa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projekti toimii tiiviissä yhteistyössä sidosryhmiensä (esim. Tekes, Finnvera, alueelliset kehittämisorganisaatiot) kanssa ja levittää tuloksiaan ja kehitettyjä hyvä käytäntöjä mahdollisimman reaaliaikaisesti. Lisäksi se toimii mahdollisuuksiensa mukaan valtakunnallisissa projekteissa ja yhteistyöelimissä. Rahoituksensa rajoissa projekti pyrkii myös tuomaan kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja oppeja paikalliselle tasolle tukeakseen alueen kilpailukykyä sekä viemään ja valtavirtaistamaan projektissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä.

Hyviä käytäntöjä pyritään jalkauttamaan sidosryhmäyhteistyön kautta niin päivittäisessä toiminnassa kuin yhteisissä tilaisuuksissa. Toimintatapoja esitellään www-sivuilla ja tarvittaessa voidaan tehdä erillisiä esitteitä tai muuta soveltuvaa viestintämateriaalia.

Projektissa kehitetty hakemusten vaikuttavuusarviointi esiteltiin TEM:n valtakunnallisilla kehittämispäivllä syyskuussa 2012. Parhaillaan pohditaan sen ottamista osaksi TEM:n ohjeistusta.

Projektissa kehitetty ajatusmalli palvelujen kokoamisesta teemoittaisiksi tuoteperheiksi, palvelukoreiksi, on vahvasti pohjana TEM:n asiantuntijapalveluiden uudistamisessa. Koriajattelu lähtee pyrkimyksestä pidempiaikaiseen kehittämiskumppanuuteen kehityshaluisen yritysasiakkaan kanssa ja ajatuksena on olla mukana kehityksen eri vaiheissa, niin kasvussa ja kansainvälistymisessä kuin yrityksen kohdatessa murrosvaiheen ja myös sen pyrkiessä tehostamaan toimintojaan ja parantamaan kilpailukykyään.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 6 981 025

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 5 896 847

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 6 981 025

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 5 896 847

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimassa KASVU voimaa kehittyville yrityksille -projektissa toteutettiin pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluita alueen pk-yrityksille. Projektin varsinainen toteuttaminen käynnistyi 2009 ja projekti päättyi 31.12.2014. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui kaikkiaan 798 yritystä (tavoite 710), joista 745 oli alle 50 henkeä työllistäviä yrityksiä. Projektissa toteutettiin kaikkiaan 875 tuotteistettua asiantuntijapalvelua ja 30 pk-yrityksten koulutus- ja valmennusohjelmaa.
Syksyllä 2014 tehtiin selvitys projektin toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Selvityksen aineiston perusteella voidaan todeta, että KASVU-hankkeessa on onnistuttu tavoit-tamaan projektisuunnitelman mukaisesti kasvavia ja kasvuhalukkaita yrityksiä. Uudenmaan alueen pk-yrityskantaan verrattuna, KASVU-hankkeessa mukana olleet yritykset ovat kasvattaneet liikevaihtoaan ja henkilömääräänsä ajanjaksolla 2009-2012 enemmän. Lisäksi KASVU-hankkeessa mukana olleet yritykset ovat olleet keskimäärin nopeammin kasvavia ja paremmin kannattavia mikro- ja pk-yrityksiä. Yrityskyselyn vastauksiin perustuen voidaan todeta, että KASVU-hankkeessa on onnistuttu tavoittamaan sellaisia yrityksiä, joilla on myös halua kasvattaa liiketoimintaansa. Tutkimuskyselyyn osallistuneista yrityksistä 19 prosenttia ilmoitti tavoittelevansa nopeaa kasvua ja vastaavasti 63 prosenttia vakaata kasvua. Kasvuhalukkaiden yritysten kokonaisosuus KASVU-projektissa mukana olleista yrityksistä oli peräti 82 prosenttia. KASVU-hankkeen tuottamilla palveluilla on saavutettu runsaasti suoria vaikutuksia henkilö- ja yritystasolla. Keskeisimmät vaikutuskohteet ovat kohdentuneet yritysten kasvun kannalta merkittävimpiin osa-alueisiin eli kasvumotivaation lisääntymiseen, kasvustrategioiden laadintaan, henkilöstön osaamisen kehittymiseen sekä yrityksen johtamiseen. Eniten suoria vaikutuksia kokonaisuutena saavutetaan niissä yrityksissä, joissa on selkeästi asetettu kasvutavoitteita tai jotka ovat jo kasvu-uralla sekä nuorissa yrityksissä. Keskeisin johtopäätös tästä selvityksestä on se, että tuotetuilla palveluilla pystytään joko vahvistamaan tai herättämään yritysten kasvumotivaatiota. Niissä yrityksissä, joissa kasvutavoitteet on jo asetettu, vaikutukset ovat suurimpia, mutta oletettavaa on, että ne yritykset, jotka palvelun käytön kautta saavat enemmän motivaatiota kasvulleen, ovat palvelun käytön jälkeen entistä valmiimpia kehittämään omaa liiketoimintaansa kasvu-uralle. Kyseessä on siis eräänlainen hyvän kierre, jossa samalla sekä vahvistetaan olemassa olevaa kasvumotivaatiota, että kylvetään siemeniä uudelle kasvulle. KASVU-hankkeen tuottamilla palveluilla on ollut paljon vaikutuksia myös yritysten kasvuun ja liiketoiminnan kehittymiseen. Tunnistettuja epäsuoria vaikutuksia on kuitenkin selkeästi vähemmän kuin suoria vaikutuksia, mikä on täysin luonnollista. Keskeisten taustamuuttujien suhteen tarkasteltuna epäsuorien vaikutusten syntyminen noudattaa täsmälleen samaa logiikkaa kuin suorienkin vaikutusten syntyminen. Eniten yritysten kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä vaikutuksia on saavutettu niin ikään nuorissa yrityksissä (2010-2014) sekä yrityksissä, jotka tavoittelevat nopeaa liiketoiminnan kasvua. Lisäksi ne yritykset, jotka ovat olleet jo kasvu-uralla, kokevat palvelujen vaikuttaneen eniten yritysten liiketoimintaan. KASVU-hankkeessa on pystytty selvityksen perusteella tuottamaan yrityksille erittäin laadukkaita palveluita, joihin yritykset ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Selvityksen perustella voidaan todeta myös, että mitä laadukkaampia tuotetut palvelut ovat, sitä enemmän niissä syntyy yrityksissä suoria vaikutuksia sekä epäsuoria vaikutuksia. Julkisen sektorin yritystukitoiminnan näkökulmasta merkittävää on siis se havainto, että laadukkaiden asiantuntijapalveluiden ja -koulutusten kohdistaminen erityisesti nuorille, kasvuhalukkaille tai jo kasvamassa oleville yrityksille tuottaa eniten vaikutuksia. Laadukkaiden palveluiden tarjonta lisää myös yleisesti yritysten kasvumotivaatiota ja kehittämishalukkuutta. Kehittämishalun täytyy luonnollisesti lähteä yrityksestä itsestään, mutta laadukkailla palveluilla voidaan tarjota merkittävää lisäapua ja voimavaroja.
Selvityksen yhteydessä toteutettujen estimointien perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että KASVU-hankkeen tuottamien palveluiden myötävaikutuksella on saavutettu noin 26,9 miljoonan euron edestä liikevaihdon kasvua.
Selvityksen yhteydessä toteutettujen estimointien perusteella voidaan myös arvioida, että KASVU-hankkeen myötävaikutuksella syntyneiden uusien työpaikkojen kokonaismäärä on 237,9.
KASVU-projektin kustannus-hyöty suhdetta arvioitaessa, jos esimerkiksi tarkastellaan julkisen rahoituksen osuuden suhdetta synnytetyn liikevaihdon estimaatin maksimiarvoon, voidaan todeta, että yhdellä investoidulla eurolla on saatu hyötyä 5,9 euroa.