Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10651

Projektin nimi: Biovoima Innoverkko

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Osoite: Skinnarinkatu 34

Puhelinnumero: 05-62111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.lut.fi

Projektin kotisivun osoite: Internet-osoite: tbrc-community.lut.fi/innoverkko/

Vastuuhenkilön nimi: Esa Vakkilainen

Asema: Professori

Sähköposti: esa.vakkilainen(at)lut.fi

Puhelinnumero: 05-6212755

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Itä-Uusimaa, Uusimaa, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan, Helsingin, Kotkan-Haminan, Kouvolan, Loviisan, Porvoon

Kunnat: Iitti, Porvoo, Lappeenranta, Lapinjärvi, Myrskylä, Askola, Rautjärvi, Virolahti, Loviisa, Hamina, Imatra, Ruokolahti, Savitaipale, Kotka, Taipalsaari, Lemi, Suomenniemi, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Sipoo, Luumäki, Parikkala, Pukkila

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

- Energian toimittajat
- Energianeuvojat
- Tuotekehitykseen osallistujat
- Laitevalmistajat
- Laitetoimittajat
- Laitostenkäyttö- ja ylläpito henkilöstö
- Energia-alan yrityksiin ja yrittäjiksi aikovat henkilöt j

3.3 Välilliset kohderyhmät

- Energia-alaa tukevat järjestöt
- Päätösten tekijät
- Opiskelijat ( välillinen kohderyhmä )

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 50, joista naisia 4

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTO BIOPOLTTOAINEILLA
Hankekokonaisuuden lähtökohta
Hankkeen tarkoituksena on kehittää bioenergian hyödyntämistä tehostavaa liiketoimintaa ja teknologiaa. Hankekokonaisuuden päämäärät ovat:
- Bioenergian hyödyntäminen
- Sähkön ja lämmön yhteistuotanto
- Hajautettu energiantuotanto
- Innovaatioiden yhdistäminen
- Uusien liiketoimintamuotojen kehittäminen
- Energiankäytön tehostaminen ja päästöjen hallinta
- Kansainvälisesti kilpailukykyinen kokonaisratkaisu
Kokonaishankkeen lähtökohtana on joukko Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LTY) ja alan yrityksissä tehtyjä innovaatioita, joita voidaan hyödyntää edellä kuvattujen päämäärien saavuttamiseksi.
Teknologian soveltaminen käyttöympäristöön
Osahanke Biovoimainnoverkko suuntautuu kahteen osaan:
- Liiketoiminnan kehittäminen muodostaa asiakaspäässä lähtökohdan, jonka pohjalta teknologian kehittämistarpeet määritellään. Määrittelyn pohjana pidetään käyttökohteen liiketoimintamallia, jossa tarkemmin selvitetään toiminnan kannattavuuden lähtökohdat ja riskit sekä mallinnetaan polttoaineen hankinnan toteutus, käytönvalvonnan ja kunnossapidon organisointi ja muut tarpeet. Lisäksi selvitetään myös rahoitukselliset tarpeet ja mahdollisuudet.
- Järjestelmien kehitysprosessi tähtää innovaatioiden hyödyntämiseen, teknisten ratkaisujen testaamiseen ja tehokkaan teknologian toimittajaverkon muodostamiseen. Tätä varten perustetaan järjestelmien kehitysympäristö, ( SE ), jonka lähtökohtana on asiakastarpeiden määrittely. Kehitysprosessin puitteissa toteutetaan tarvittavat prototyyppien valmistelut ja testaukset sekä suunnitellaan demokohteiden laitekokoonpanot. Demokohteisiin hankitaan tarvittavat automaatio- ja tietojärjestelmät ohjausta ja seurantaa varten. Kehitysprosessin toteutuksen päämääränä on kansainvälisesti kilpailukykyisten laitejärjestelmien tuottaminen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

- Projektin sisäinen tiedotus osallistujien tasolle. Toteutetaan ohjausryhmän kautta ja yhteisen tiedostopalvelimen välityksellä.
- Kohderyhmille tapahtuva tiedotus tapahtuu tiedotustilaisuuksien ja koulutuspäivien yhteydessä. Näihin liittyvä aineisto säilytetään projektin tiedostopalvelimella ja se on rajatusti kohderyhmien käytettävissä.
-Projektista pyritään saamaan julkisiin tiedotusvälineisiin sekä ammattilehdistöön mahdollisimman paljon asiatietoa.
Tiedotuksesta vastaa projektin johtaja ja projektipäällikkö yhdessä LTY:n tiedotuspäällikön kanssa

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

- 2008 toukokuun 9 päivä pidettiin hankkekokonaisuuteen liittyvä lehdistö- ja TV-tiedotustilaisuus Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Hanke sai tilaa valtakunnallisessa TV-lähetyksessä sekä monissa ammatti- ja päivälehdissä.
- 2008 Lahden valtakunnalliseen maatalousnäyttelyyn saatiin ensimmäiset tulokset demolaitteiston muodossa. Hankekokonaisuudesta pidettiin seminaariesitykset 1.8.2008. Hanke sai TV-lähetyksessä hyvää tiedotusta valtakunnallisesti sekä lukuisat ammatti- ja sanomalehdet tekivät näyttäviä artikkeleja hankekokonaisuudesta. ( mm. Koneviesti, Maaseudun tulevaisuus, Etelä-Suomen Sanomat).
- Loppuvuonna 2008 jatketaan tähän liittyvää tiedottamista alueellisesti sekä järjestetään lehdistö- ja TV-tiedotustilaisuuksia
- Vuonna 2009 jatketaan lehdistö- ja TV-tiedottamista valtakunnallisesti ja valmistellaan Euroopan laajuista toimintaa, osallistutaan järjestettäviin seminaareihin.
- Vuonna 2010 laajennetaan projektin hyvien käytäntöjen levittämistä EU:n alueelle.
Järjestetään hajautetun bio-energian hyödyntämisseminaari LTY:n tiloissa, jossa julkistetaan tutkimus- ja koulutustulokset sekä järjestelmiin liittyvät tuotteistamiset.
Tästä hankkeesta ja sen tuloksista tullaan antamaan päivitettyä tietoa Lappeenrannan teknillisen yliopiston nettisivuilla: www.lut.fi/fi/technology/energy/power/

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 306 425

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 263 669

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 387 636

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 331 907

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projekti pyrkii kehittämään biopolttoaineisiin perustuvan pienen kokoluokan sähkön ja lämmön yhteistuotannon liiketoimintaa ja bio-CHP -tuotantojärjestelmiä. Lisäksi tavoitteena on lisätä tutkimuksellista yhteistyötä yliopiston ja hankkeen kohderyhmässä toimivien tahojen välillä sekä lisätä alan toimijoiden keskinäistä verkottumista. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat mm. energia-alan yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat, laitevalmistajat ja -toimittajat, tuotekehityksessä mukana olevat sekä opiskelijat. Projekti jakautuu kahteen päälinjaan: liiketoiminnan kehittämiseen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmien kehitysympäristön luomiseen yhdessä koulutettavien kanssa.

Liiketoiminnan kehittämisen puitteissa osallistuttiin markkina- ja liiketoimintaselvityksen pohjana toimivaan perusselvitykseen, jossa kartoitettiin mm. kohdealueen primäärinen bioenergiapotentiaali, potentiaaliset bio-CHP -yrittäjät ja -asiakkaat, laitevalmistajat sekä muut energia-alaa palvelevat yritykset. Kohderyhmälle annettiin luento-opetusta pienen kokoluokan bio-CHP -teknologiasta ja taloudesta, ja osalle koulutusta edelleen syvennettiin bio-CHP -laitteiston testauksen muodossa. Ryhmä- ja henkilökohtaista ohjausta ja konsultointia annettiin koko projektin ajan kohderyhmän tarpeiden mukaan. Lopputuloksena konsultoitava sai kokonaiskuvan CHP-laitoksen tehomitoitukseen vaikuttavista seikoista pystyen alustavasti arvioimaan mahdollisuuksia omaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmien kehitysympäristön keskeisiä elementtejä ovat testaus- ja kehitystyössä käytettävät laitteistot ja kehitysprosessin asiakastarvepohjainen (Systems Engineering) toimintamalli. Tutkitun tyyppisiä, kiinteän biopolttoaineen polttoon perustuvia pienen kokoluokan laitteistoja ei ole vielä kaupallisesti saatavana, joten projektin puitteissa tuotettiin testilaitteisto ja testattiin sen avulla teknisiä ratkaisuja käytettäessä sähköntuotantoon mikroturbiinia tai stirling-moottoria. Testilaitteiston suunnittelu ja kehitys toteutettiin yhteistyössä projektissa aktiivisesti mukana olevien yritysten kanssa ja noudattaen Systems Engineering -toimintamallia, minkä ansiosta yritykset pääsivät perehtymään kehitysprosessiin jo projektin kestäessä. Tämä lisäsi myös yritysten keskinäistä verkottumista. Laitteistosta saadaan arvokasta tietoa kehitettäessä bio-CHP -sovelluksia erilaisiin liiketoimintaympäristöihin. Projektin kuluessa kehitettiin innovaatioiden hyödyntämistä, teknisten ratkaisujen testaamista sekä toimijaverkon tehokasta muodostamista ja tiedottamista palveleva tiedostopalvelin, Innoverkko (http://tbrc-community.lut.fi/innoverkko/).

Projektin puitteissa pidettyjen kurssien ja annettujen asiakaskonsultointien tavoitteena on ollut paitsi tietotaidon jakaminen bio-CHP -teknologiasta kohderyhmille, myös kannustaa kohderyhmiä aktiivisesti seuraamaan alan kehitystä ja ottamaan mahdollisesti jossain vaiheessa pioneerikäyttäjinä uuden teknologian käyttöönsä. Koulutusten ja konsultointien yhtenä keskeisenä tavoitteena on siis ollut saada toimintaan pitkäjänteisesti mukaan lisää henkilöitä ja yrityksiä, ja tukea siten työllisyyttä ja uutta liiketoimintaa myös tulevaisuudessa. Innoverkko-tiedostopalvelin puolestaan mahdollistaa hyvien käytäntöjen edelleen levittämisen myös tulevaisuudessa, ja luo pohjan yritysten pitempiaikaiselle yhteistyölle CHP-tekniikan kehittämiseksi. Tehdyt markkina- ja liiketoimintaselvitykset ovat olleet ja ovat päivitettyinä tulevaisuudessakin pohjana erilaisille koko arvoketjun liiketoimintamalleille sisältäen kannattavan liiketoiminnan reunaehdot, riskit ja tarvittavat yhteiskunnan tuet.