Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10653

Projektin nimi: Valmis tutkinto työelämävalttina

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 31.3.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Oulun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Osoite: PL 8100 (Opintokatu KE1143)

Puhelinnumero: 08 553 4011

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.oulu.fi

Projektin kotisivun osoite: www.valmistu.net/

Vastuuhenkilön nimi: Sakari Jussi-Pekka

Asema: Opiskelijapalveluiden päällikkö

Sähköposti: sakari.jussi-pekka(at)oulu.fi

Puhelinnumero: 08 553 4026

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin toimenpiteiden välittömänä kohderyhmänä ovat osallistuvien korkeakoulujen opetus- ja ohjaustehtävissä olevat tahot tai siihen rooliin projektin aikana nimettävät. Edelleen toiminta kohdistuu suoraan nimettyjen ohjaajien organisoiman vertaistukitoiminnan kautta ryhmäohjaukseen rekrytoitaviin korkeakouluopiskelijoihin.

Projektikauden aikana valmennukseen ja ohjaustoimintaan osallistuu noin 40 ohjaajaa ja heidän vertaistukiryhmiinsä (2 ryhmää/ohjaaja , 8 -10 hlöä/ryhmä) yhteensä n. 800 opiskelijaa. Lisäksi projektin aikana tullaan organisoimaan koulutusta niille opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluville, jotka ovat vastuussa opinnäytetöiden sisällöllisestä ohjauksesta. Ohjaustoimet kohdistetaan opiskelijaryhmiin, joiden opintojen edistämiseen ja valmistumiseen toiminnalla arvioidaan olevaan suora ja välitön vaikutus:

- Kirjoilla olevat opinnäytetyövaiheessa olevat opiskelijat
- Opintojen loppuvaiheessa olevat opiskelijat.
- Opinnoissaan viivästyneet tai opintonsa keskeyttäneet
- Keskeyttämisuhan alla olevat opiskelijat

Projektin kohderyhmiin voidaan lukea myös ne yksittäiset opiskelijat, jotka eivät suoraan osallistu ryhmätoimintaan, mutta hyötyvät hankkeessa luodun www-ympäristön informaatio- ja ohjauskanavista sekä erityisesti sosiaalisen webin tarjoamasta vertaistuesta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin aikana tehtävä kartoitus opintojen viivästymisen syistä ja ohjaustarpeista, toteutettu vertaustukiohjauksen malli sekä siihen liittyvä seuranta- ja arviointitutkimus luovat erinomaiset lähtökohdat korkeakoulujen ja niiden yksiköiden ohjaustoiminnan kehittämiseen. Edelleen toiminta auttaa ymmärtämään opintojen viivästymisen ongelmakenttää ja luo osaamista ja työkaluja opintojen viivästymistä ennaltaehkäisevään toimintaan. Työelämätiedon ja urasuunnittelun liittäminen tiiviisti muuhun ohjaustyöhön lisää kaikkien opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja poistaa pelkoja siirtyä työelämään.

Pitkällä tähtäimellä toimenpiteiden vaikutuksia voidaan arvioida myös korkeakoulujen tuloksellisuuden, koko korkeakoulujärjestelmän toimivuuden ja yhteiskunnan saaman hyödyn näkökulmasta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1336, joista naisia 929

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

'Valmis tutkinto työelämävalttina' on seitsemän korkeakoulun yhteistyössä toteuttama hanke, joka korostaa opiskelun ja urasuunnittelun yhteyttä sekä tutkinnon loppuunsaattamisen merkitystä työuran avautumisen kannalta. Projektissa kehitetään vertaisryhmätyöskentelyn ja urohjauksen toimintamalleja, joilla edistetään opinnoissaan viivästyneiden tai keskeyttäneiden mahdollisuuksia tutkintonsa loppuunsaattamiseen ja joustavaan siirtymiseen työelämään. Samalla luodaan asiantuntijuutta syrjäytymistä ennaltaehkäisevään ohjaustoimintaan.

Projekti koordinoinnista vastaavat Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu yhdessä. Kehittämishankkeeseen osallistuvat lisäksi Vaasan ja Rovanimen ammattorkeakoulut, Lapin yliopisto, Vaasan yliopisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö. Kehittämistoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioidaan molempien korkeakoulusektoreiden erityispiirteet ja että projektikaudella toimenpiteitä pilotoidaan riittävässä laajuudessa eri koulutusaloilla.

Projektin toimenpiteiden välittömänä kohderyhmänä ovat osallistuvien korkeakoulujen opetus- ja ohjaustehtävissä olevat tahot. Toiminta kohdistuu suoraan nimettyjen ohjaajien organisoiman vertaistukitoiminnan kautta ryhmäohjaukseen rekrytoitaviin korkeakouluopiskelijoihin. Projektikauden aikana valmennukseen ja ohjaustoimintaan osallistuu lähes 40 ohjaajaa ja heidän vertaistukiryhmiinsä yhteensä n. 800 opiskelijaa.

Projektissa otetaan käyttöön ohjaustoiminnan malli, joka menetelmällisesti pohjautuu opiskelijoiden vertaistukeen ja sisällöllisesti huomioi opiskeluprosessiin ja opintojen etenemiseen liittyvät erityiskysymykset sekä kytkee valmistumisen päämäärää ja työllistymistä koskevat näkökulmat ohjausprosessiin.

Hankeen aikana luodaan sosiaalisen webin keinoin toteutettu vertaistukiympäristö, joka mahdollistaa eri toimijoiden keskinäisen pohdiskelun ja kokemusten vaihdon. Projekti tuottaa myös laajasti seurantatietoa opiskelun etenemisen ongelmista molemmilla korkeakoulusektoreilla.

Projektikaudella luoduilla toimenpiteillä vaikutetaan suoraan opiskelijoiden valmistumiseen ja tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen sekä ennaltaehkäistään opintojen pitkittymistä ja keskeyttämistä. Kehittämistoimilla yhtenäistetään ja monipuolistetaan korkeakoulujen ohjauskäytäntöjä. Opiskelun ohjauksessa huomioidaan entistä vahvemmin työelämänäkökulma ja uraohjauksesta tehdään näkyvä osa korkeakoulujen ohjauspalveluja.

Korkeakoulukohtaiset avainohjaajat vastaavat hankkeen toimenpiteiden toteutuksesta ja organisoinnista oman korkeakoulunsa sisällä. Avainohjaajat huolehtivat myös korkeakoulukohtaisesti kehittämistoimenpiteiden kohdentamisesta eri koulutusaloille ja niissä toimivien tuutoropettajien ja ohjaajien valmentamisesta. He vastaavat osaltaan toiminnan jatkamisesta myös hankekauden päätyttyä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedotus- ja viestintäsuunnitelma pohjautuu ESR-projekteille annettuun ohjeistukseen ja siinä hyödynnetään tieotusta varten laadittua graafista ohjeistoa, lomakkeistoa ja asiakirjamalleja.

Hankkeen eteteminen pyritään tuomaan julkisuuteen tiedottamalla lehdistöä säännöllisesti lehdistötiedottein. Uutisointiin panostetaan erityisesti hankkeen käynnistysvaiheessa, projektiin liittyvien seminaarien yhteyksissä sekä hankeen loppuvaiheessa tuloksista raportoitaessa. Projektin alkuvaiheessa tehtävästä esiselvityksestä ja hankkeen vaikuttavuutta koskevasta tutkimuksesta laaditaan omat julkaisut. Projektin kuluessa hankkeen teemaa ja toimenpidekokonaisuutta käsitellään korkeakoulukohtaisissa teemapäivissä sekä valtakunnalisten yhteistyöverkostojen vuotuisissa seminaareissa. Edelleen korkeakoulujen oman sisäiset tiedotuslehdet ja sidosryhmälehdet ovat keskeisessä roolissa hankkeesta tiedotettaessa. Projektille laaditaan oma www-ympäristö, jossa voi seurata hankkeen etenemistä ja johon kootaan myös projektiin liittyvät tiedotteet ja seminaariesitelmät.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin tavoitteena on uudistaa korkeakoulujen ohjauskulttuuria seka luoda opintojen etenemistä tukevaan ohjaukseen uusia käytänteitä ja työkaluja. Hankkeeseen liittyvällä seurantatiedolla on siten tärkeä rooli jatkotoimia suunniteltaessa. Projektin sisällöllistä teemaa ja toimenpidekokonaisuutta tullaan käsittelemään valtakunnallisten yhteistyöverkostojen eri foorumeissa jo hankkeen kuluessa. Varsinaisen projektikauden jälkeen neuvotellaan yhdessä opetusministeriön kanssa jatkotoimista tulosten hyödyntämisestä ja käytäntöjen levittämisestä.

Projektissa luodaan www-ympäristö, joka palvelee informaatiosisällöltään sekä korkeakoulujen ohjaajia että korkeakouluopiskelijoita ja tarjoaa opiskelijoille sosiallisen webin mahdollisuuksia hyödyntävän vertaistukiympäristön. Tältä osin kehitystyö kytkeytyy Opm:n kehittämisohjelmien yhteydessä mainuttuun tavoitteeseen luoda valtakunnallinen korkeakouluopiskeluun liittyvä portaali (korkeakouluosaajat.fi).

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 669 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 668 701

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 029 796

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 030 855

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin

9. Loppuraportin tiivistelmä

Yhteenvetona voidaan todeta, että projekti toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja se oli tuloksellista. Ohjaajien ohjaustaidot ja jaksaminen paranivat sekä heidän ohjaajaidentiteettinsä vahvistui. Valtti -ohjaajat saivat jakaa kokemuksiaan ryhmissä ja saivat tukea omalle työlleen niin ryhmän vetäjältä kuin toisilta ohjaajilta. Myös muissa koulutuksissa todettiin, että antoisaa oli kokemusten jakaminen toisten opetusalan henkilöstön kanssa.

Ryhmämalleja saatiin jalkautettua valtakunnallisesti ja niiden toiminta kehittyy edelleen eri koulutusohjelmissa ja korkeakouluissa. Opiskelijat, jotka ovat osallistuneet ryhmiin ovat hyötyneet niistä, työllistymisnäkymät ovat laajentuneet, opiskelijat ovat löytäneet työpaikkoja, opinnot ovat edenneet, opinnäytettöitä on valmistunut. Opiskelijoita on valmistunut ryhmätoiminnan ansiosta. Toiminta on ollut tuloksellista. Kuitenkin on todettava, että ryhmätoiminnan vakiinnuttaminen ei käy käden käänteessä, vaan se vie aikaa. Uraryhmätoiminta varsinkin on uutta. Opiskelijoiden oma palaute ja viestin vieminen on merkityksellistä. Joissakin korkeakouluissa Valtti -tuutoreiden oli vaikea saada opiskelijoita ryhmiin. Osittain tämä johtunee kiristyneestä opiskeluaikataulusta ja epätietoisuudesta mitä ryhmässä tehdään. Markkinointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Ylioppilaskunnan mukaan esim. työelämän pohdinta tarkoittaa epämukavuusalueelle siirtymistä ja sitä pyritään välttämään. Toisaalta työelämästä ja osaamisesta puhuminen voisi tehdä työlämästä vähemmän epämiellyttävää. Ryhmätoiminnan pitää myös olla strukturoitua, eli pelkkä "kahvipöytäkeskustelu" ei riitä. Ryhmässä pitää tehdä selväksi miksi tiettyjä asioita tehdään ja mihin ne liittyvät. Projektiryhmän näkemys on, että työelämätietoa ja uraryhmätoimintaa pitäisi integroida osaksi opetusta. Selvityksemme mukaan opiskelijat kuitenkin kokevat tarvitsevansa uraohjausta ja työelämätietoa. Myös opinnäytetyöhön tarvitaan prosessinohjausta, ei vaan sisältöön liittyvää.

Sosiaalisen median käytöstä osana ryhmätoimintaa oltiin kiinnostuneita, mutta se ei lisännyt vuorovaikutusta tai vertaistukea osittain siitä syystä, että ryhmä tarjosi paikan vertaistuelle ja keskustelulle. Se oli lähinnä paikka, missä ryhmätoiminnan materiaaleja säilytettiin. Lisäksi opiskelijat pitävät sosiaalista mediaa enemmän vapaa-aikaan kuin opiskeluun liittyvänä toimintamuotona.

Projektin toteutuksen kannalta olisi ollut tarpeen, että hankkeella olisi ollut projektisihteeri. Oulun yliopiston projektipalveluista saatiin tukea vuoden 2011 alusta. Toimenpiteiden suunnitteluun varattu aika vuoden 2008 loppupuolella meni hankehakemuksen täydentämiseen, eikä konkreettisten toimenpiteiden, avainohjaajien toimintaan tai koulutuksen suunnitteluun jäänyt riittävästi aikaa. Tästä seurauksena hankkeessa oli jatkuva kiire.

Hankkeessa myös innostuttiin monista asioista ja esimerkiksi julkaisuja tuli enemmän kuin alunperin ajateltiin. Lisäksi viivästymiselvitys toteutettiin laajempana kuin alkuperäisessä suunnitelmassa oli ajateltu. Verkkotyökalujen suunnittelu viivästyi rekrytoinnin pitkittyessä ja verkkosivujen tekninen toteutus on vielä jonkin verran kesken.

Kokonaisuudessaan pidämme hanketta onnistuneena ja on ollut hyvä huomata, että moni ryhmämalli ja toimenpide jää elämään hankkeen jälkeen. Myös hankkeen aikana syntynyt yhteistyöverkosto jää elämään ja tulemme hyödyntämään sitä myös jatkossa.