Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10674

Projektin nimi: Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto yrityskehitys- ja koulutusohjelma

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.8.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Osoite: Skinnarilankatu 34, PL 20

Puhelinnumero: (05) 62 111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.lut.fi

Projektin kotisivun osoite: developmentcentre.lut.fi/koulutukset.asp?kid=663

Vastuuhenkilön nimi: Terho Lassila

Asema: projektipäällikkö

Sähköposti: terho.lassila(at)lut.fi

Puhelinnumero: 040 7278297

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Koillis-Savon, Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Savonlinnan, Mikkelin, Varkauden, Pieksämäen, Joensuun, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Nurmes, Keitele, Tervo, Juuka, Rautalampi, Kitee, Rääkkylä, Kaavi, Pieksämäki, Iisalmi, Kerimäki, Ristiina, Varkaus, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kiuruvesi, Mikkeli, Sonkajärvi, Puumala, Joroinen, Siilinjärvi, Liperi, Valtimo, Rantasalmi, Kesälahti, Lieksa, Sulkava, Rautavaara, Enonkoski, Nilsiä, Mäntyharju, Savonlinna, Kuopio, Pielavesi, Joensuu, Ilomantsi, Leppävirta, Kangasniemi, Outokumpu, Tohmajärvi, Tuusniemi, Juankoski, Vesanto, Punkaharju, Lapinlahti, Suonenjoki, Juva, Kontiolahti, Polvijärvi, Vieremä, Heinävesi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat Itä-Suomen teollisuusyritykset sekä niiden työntekijät sekä työttömät henkilöt. Hankkeeseen voi osallistua henkilöitä Etelä-Savosta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta sekä Kainuusta. Suurimpana yksittäisenä koulutustoimenpiteenä toteutettavaan täydennyskoulutusohjelmaan haetaan tekniikan alan kandidaatteja, insinöörejä ja amk-insinöörejä, joilla on vähintään muutaman vuoden työkokemus ja joiden työnantaja on sitoutunut hankkeeseen. Koulutuksen taso lähtee siltä pohjalta, että kaikilla on vähintään insinööritutkinnon edellyttämät tiedolliset valmiudet, joten esimerkiksi teknikoiden olisi liian vaikea pysyä opinnoissa mukana.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektiin osallistuvien henkilöiden taustaorganisaatiot ja heidän esimiehensä. Projektin toteuttamiseen osallistuvat yhteistyökumppanit, alue ja sen elinkeinoelämä. Yritysten yhteistyö-kumppanit, tuotteiden tilaajat ja loppukäyttäjät.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25, joista naisia 2

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on toteuttanut useita työn ohella suoritettavia pitkiä täydennyskoulutusohjelmia. Monen vuoden opiskelun aikana kytkentä yritysten (työnantajan) kehi-tykseen on syntynyt lähinnä mahdollisten diplomitöiden, jossain määrin myös harjoitustöiden kautta. On mahdollista tiivistää koulutuksen ja yrityskehityksen kytkentää huomattavasti, jolloin yritys hyötyy koulutuksesta ja osaamisen kehittymisestä huomattavasti nykyistä enemmän. Lisäksi on mahdollista käyttää toteutettavaa koulutusta aiempaa laajemmin yrityksen muunkin henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Projektissa rakennetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jonka lähtökohtana on samanaikaisesti kehittää sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista. Kussakin yrityksessä tulee olla kehityskohteet, joita ohjelman osallistujat työstävät osana opintojaan. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä täydennyskoulutusohjelma, jonka voi hyödyntää osana diplomi-insinöörin tutkintoa. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Joensuun yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa hyödyntäen heidän osaamistaan ja opiskelumahdollisuuksiaan. Uusien menettelytapojen toimivuutta arvioidaan koko ajan.

Kohderyhmänä ovat Itä-Suomen teollisuusyritykset sekä niiden työntekijät. Suurimpana yksittäisenä koulutustoimenpiteenä toteutettavaan täydennyskoulutusohjelmaan haetaan tekniikan alan insinöörejä ja amk-insinöörejä, joilla on vähintään muutaman vuoden työkokemus ja joiden työnantaja on sitoutunut hankkeeseen. Välillisiä kohderyhmiä ovat projektiin osallistuvien henkilöiden taustaorganisaatiot ja heidän esimiehensä, projektin toteuttamiseen osallistuvat yhteistyökumppanit, alue ja sen elinkeinoelämä, yritysten yhteistyökumppanit, tuotteiden tilaajat ja loppukäyttäjät. Ohjelmaan valitaan noin 30 yritystä/opiskelijaa.

Tuloksena on osallistujien ja heidän taustaorganisaatioidensa osaamistason ja innovatiivisuuden pysyvä nousu. Yritysten menestyksen edellytykset kasvavat osaamistason nousun myötä.
Syntyy uusi yrityslähtöinen toimintamalli koulutukseen. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö kehittyy. Ohjelma rakentaa osaltaan tiedonsiirtomekanismia tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tueksi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin opiskelijahankintavaiheessa ohjelman hakuajan alkamisesta ilmoitetaan kohdealueen lehdissä. Ohjelmasta laaditaan sivusto projektin järjestäjäorganisaatioiden kotisivujen yhteyteen. Markkinointivaiheessa ohjelmasta kiinnostuneille järjestetään tiedotustilaisuus. Tästä ilmoitetaan myös alueen lehdissä. Järjestetään lehdistötilaisuus opiskelijahaun käynnistyessä. Projektin aikana tiedotetaan hankkeen etenemisestä kaikille yhteistyökumppaneille. Projektista, sen etenemisestä ja tuloksista tiedotetaan myös järjestäjäorganisaatioiden järjestämissä seminaareissa ja tilaisuuksissa. Tiedottamisessa ja viestinnässä hyödynnetään yliopistojen markkinointi- ja viestintäsuunnittelijoiden osaamista ja resursseja, ja noudatetaan ESR-hankkeiden tiedotusohjeita.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin suunnittelu tukeutuu pitkälti aikaisempien koulutusohjelmien hyviin käytäntöihin. Projektin aikana levitetään tietoa kehitetyistä hyvistä käytännöistä kaikille hankkeen yhteistyökumppaneille ja alueella toimiville koulutusorganisaatioille.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 327 244

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 327 243

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 500 084

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 398 400

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus järjesti Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto yrityskehitys- ja koulutusohjelman, joka käynnistyi 4.9.2009 ja se päättyi 31.8.2012. Ohjelmaan valittiin hakupapereiden ja haastatteluiden perusteella 25 opiskelijaa. Ohjelmaan liittyvää luento-opetusta toteutettiin Joensuussa, Mikkelissä ja Kuopiossa. Ohjelman tavoitteena oli rakentaa uusi malli, jolla kehitetään hankkeeseen osallistuvien yritysten liiketoimintaa yrityskehityshankkeiden kautta ja koulutusosiolla henkilöstön osaamista. Ohjelman tavoitteena oli tuottaa liiketoiminnan, tuotekehityksen ja tuotannon avainhenkilöitä erityisesti kohdealueen metalli- ja muoviteollisuuden yrityksiin. Koulutusosiossa kohderyhmän muodostivat tekniikan kandidaatit, insinöörit ja amk-insinöörit.
Jokaisessa ohjelmaan osallistuneessa yrityksessä toteutettiin yrityskehityshanke. Hankkeen aiheen valitsivat ohjelman opiskelija, hänen esimiehensä ja koulutuksen järjestäjän edustajat yhdessä. Yrityskehityshankkeen projektipäällikkönä toimi ohjelman opiskelija ja häntä avusti koulutuksen järjestäjän kustantama ohjaaja/asiantuntija. Yrityksellä oli mahdollisuus käyttää ohjaajan / asiantuntijan työpanosta 5 henkilötyöpäivää.
Koulutusosiossa osallistujat opiskelivat työnsä ohessa iltaisin ja viikonloppuisin. Luento-opetusta järjestettiin 3-4 viikonloppuna peräkkäin ja sen jälkeen oli 1-2 viikonloppua vapaata. Kesällä oli noin kahden kuukauden tauko ja jouluna noin kuukauden tauko. Kaikkiaan luento-opetusta järjestettiin 110 päivänä. Opetusohjelman kaikki kurssit olivat opintopistemitoitettuja ja suoritustapana oli joko tenttiminen tai harjoitustyön tekeminen. Opiskelijoiden opintosuoritukset kirjattiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintorekisteriin. Opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä eri kursseihin liittyvät harjoitustyöt oman yrityskehityshankkeen aiheesta. Ohjelmassa luennoitiin kaikki ne kurssit, jotka insinööriltä vaaditaan diplomi-insinööriksi opiskeltaessa. Halutessaan opiskelijalla oli mahdollisuus hyödyntää kertyneet opintopisteet hakiessaan perusopiskelijaksi Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Perusopiskelijana opiskelija voi tehdä diplomityön ja valmistua Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta konetekniikan diplomi-insinööriksi. Diplomityön aiheeksi opiskelijat pystyivät valitsemaan saman aiheen kuin oli yrityskehityshankkeen aihe.
Kokonaisuutena voidaan todeta ohjelman saavuttaneen hyvin sille asetetut tavoitteet. Hankkeen aikana saatiin kehitettyä uudentyyppinen toimintamalli, missä yhdistyvät avainhenkilöstön kouluttaminen ja yrityskehityshankkeiden toteuttaminen. Malli vaatii kuitenkin vielä runsaasti kehitystyötä, mutta jo nyt voidaan todeta sen olevan toimiva malli. Suurimmat virheet yrityskehityshankkeiden toteutuksessa ohjelmassa tehtiin siinä, että hankkeet koetettiin käynnistää liian aikaisessa vaiheessa ohjelmaa. Ohjelman alussa opiskelijoilla / projektipäälliköillä ei ollut vielä kaikissa tapauksissa riittäviä valmiuksia toteuttaa kehityshanketta. Kun valmiudet paranivat luento-opetuksen edetessä, niin hankkeet saatiin käyntiin. Kehittämishankkeet olivat luonteeltaan sellaisia, että niiden tulosten arviointi heti hankkeen päätyttyä on erittäin vaikeaa. Vaikutukset yritysten liiketoimintaan tulevat näkymään vasta tulevina vuosina.
Ohjelman luento-osuus toteutui alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Opiskelijat menestyivät opinnoissaan erinomaisesti. Vain yksi opiskelija keskeytti opintonsa heti ohjelman alussa. Ohjelman aikana melkein kaikki opiskelijat saivat suoritettua kurssien tentit hyväksyttävästi. Muutamalla opiskelijalla jäi kurssien harjoitustöitä tekemättä, mutta nekin saadaan hoidettua vielä kuluvan syksyn aikana. Ohjelman aikana opiskelijat tekivät myös diplomitöitä. Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto yrityskehitys- ja koulutusohjelman päättyessä 31.8.2012 oli jo kaikkiaan 11 opiskelijaa valmistunut konetekniikan diplomi-insinööriksi. Tätä tulosta voidaan pitää erinomaisena, eikä koskaan aikaisemmin Lappeenrannan teknillisen yliopiston järjestämistä ohjelmista ole yhtä suurta määrää opiskelijoista valmistunut yhtä nopealla aikataululla.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus on jatkamassa Joensuussa kehitetyn toimintamallin mukaista kehittämis-/ koulutustoimintaa jatkossa. Tavoitteena on käynnistää vuoden 2013 aikana kaksi vastaavantyyppistä hanketta.

Seppo Saksanen
projektipäällikkö
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Koulutus- ja kehittämiskeskus