Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10682

Projektin nimi: SYKA - projekti (sosiaalisten yritysten kehittämispalvelu)

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2008 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry.

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0650483-2

Osoite: PL 348, Kauppaneliö 2

Puhelinnumero: 06 4218 990

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.epsospsyk.fi

Projektin kotisivun osoite: Projektilla ei ole omia internet - sivuja.

Vastuuhenkilön nimi: Timo haapoja

Asema: toiminnanjohtaja

Sähköposti: timo.haapoja(at)epsospsyk.fi

Puhelinnumero: 06 4218 990

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Suupohjan

Kunnat: Ilmajoki, Kauhajoki, Kuortane, Karijoki, Isojoki, Kurikka, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Ähtäri, Teuva, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisena kohderyhmänä ; sosiaalien yrityksen perustaneet yrittäjät, sosiaalisesta yrittäjyydestä kiinostuneet sekä yritystä perustavat henkilöt, perustettaviin sosiaalisiin yrityksiin työllistyvät henkilöt, kunnat, organisaatiot, yrittäjät, osuuskunnat, yhdistykset ja kolmannen sektorin toimijat ,yrittäjäjärjestöt, kansalaisjärjestöt, muut hankkeet, työvoimatoimistojen, TE-keskusten, uusyrityskeskusten, kuntien kehittämisyhtiöiden, oppilaitosten sekä muiden yritysneuvontaa antavien tahojen henkilöstö. Kuluvan ohjelmakauden hankehaun 2007-2013 jälkeen ns. syntyneet ns. kansalliset ja ESR / EAKR hankkeet joiden toiminta tukee SYKA-hankkeen toimintaa mukaan lukien hankkeita hallinnoivat organisaatiot ja hankkeiden henkilöstö.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Yritysneuvonnan ja muiden toimijoiden sitoutuminen verkostoon vahvistuu sosiaalista yrittäjyyttä tukevaksi ja integroivaksi toiminnaksi. Projektin välilliset kohderyhmät ovat kansalaiset, työllistymispalveluiden käyttäjät, alan ammattilaiset. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös päättäjät, oppilaitokset, tutkimusyhteisöt. Projektin välilliset vaikutukset kohdistuvat työllistyneisiin henkilöihin ja heidän lähipiiriinsä taloudellisesti ja elämänlaadun kohenemisena. Kiinnostus, osaaminen ja tieto sosiaalisesta yrittäjyydestä lisääntyy, joka puolestaan edistää uusien sosiaalisten yritysten syntyä. Myös kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden sosiaalisen yrittäjyyden osaaminen vahvistuu. Ymmärrys yhteiskuntavastuuta, työelämän kehittämisestä ja inhimillisistä työyhteisöistä laajenee. Tasa-arvoinen oikeus työhön mahdollistuu, joka puolestaan edistää ihmisoikeuksien toteutumista.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 15, joista naisten työpaikkoja 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. on toteuttanut heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksien parantamiseen liittyviä projekteja vuodesta 2000 alkaen. SYKA ( sosiaalisten yritysten kehittämispalvelu) - projektin tavoitteena on uusien sosiaalisten yritysten käynnistäminen koko Etelä-Pohjanmaan alueella. Projekti liittyy välityömarkkinoiden kehittämiseen ja nykyisessä hallitusohjelmassa mainittuun matalan kynnyksen työllistämisen edistämiseen. Etelä - Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys on ollut mukana laatimassa alueellista työllisyysstrategiaa Seinäjoen seudun kehittämiskumppanuuden jäsenenä ja SYKA- projekti liittyy työllisyysstrategian toteuttamiseen. Lisäksi yhdistys on toteuttanut sosiaalisten yritysten kehittämishankkeet SYSÄYS (sosiaalisten yritysten selvitystyö), SYKÄYS (sosiaalisten yritysten käynnistyshanke) ja ollut osatoteuttajana VATES - säätiön hallinnoimassa KETSY (Kestävää työllisyyttä sosiaalisista yrityksistä) - hankeessa ja sosiaalisten yritysten tukirakenne - projektissa. Yhdistyksen omistama sosiaalinen yritys, WoodFox Oy on ollut toimijana SYPE -(Sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta) -hankkeessa ja toimii tällä hetkellä sosiaalisena yrityksenä. Näiden projektien kautta yhdistys on konsultoinut useita toimivia sosiaalisia yrityksiä, sosiaalisten yritysten kehittämishankkeita. Lisäksi on konsultoitu kuntia ja työtoimintakeskuksia sosiaalisten yritysten kehittämisessä. SYKA - projektin tavoitteena on saada aikaan uusia sosiaalisia yrityksiä Seitsemän kappaletta, uusia yrityksiä kaksi kappaletta ja sosiaalisten yritysten avulla saada aikaan uusia työpaikkoja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille 15 kappaletta.
Projektin avulla integroidaan sosiaalisten yritysten yritysneuvonta osaksi pysyviä yritysten neuvonta/ kehittämispalveluita ja koordinoidaan pysyvä eri organisaatioiden sisällä oleva sosiaalisten yritysten erityispiirteisiin perehtynyt alueellinen sosiaalisten yritysten kehittämisverkosto (alkuvaiheessa verkostona toimii ohjausryhmä). Lisäksi luodaan jo perustettujen ja projektin aikana perustettavien sosiaalisten yritysten verkosto. Projekti tiedottaa toiminnasta aktiivisesti, siten että sosiaalisten yrityksen imago vahvistuu yhteiskuntavastullisena työllistäjänä. Projektin avulla selkeytetään kolmannen sektorin toimijoiden roolia työhön-valmennuspalveluiden tuottajana ja tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden työllistämisprojektin ja toimijoiden kanssa. Hanke toimii osana valtakunnallista ja kansainvälistä sosiaalisten yritysten verkostoa ja näin tuottaa tietoa sosiaalisten yritysten kehittämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projekti tulee aktiivisesti tiedottamaan toimintansa eri vaiheista ohjausryhmätyöskentelyn kautta, lehdissä, tiedotustilaisuuksissa/ seminaareissa sekä muissa tilaisuuksissa ja tiedotusvälineissä. Käytännössä projektin tiedotus jaetaan seuraavasti: SISÄINEN TIEDOTUS; avoimuusperiaatteella, internet, intranet, puhelimitse, tapaamiset, säännölliset toimijapalaverit, ohjausryhmän kokoukset, kirjalliset tiedotteet; hankkeen kaikki työntekijät sekä taustaorganisaatioiden edustajat sekä muut yhteistyötahot joita asia kulloinkin koskee ULKOINEN TIEDOTUS ; esitteet, selkeät ja kulloisellekkin kohderyhmälle suunnitellut, kotisivut (osana EP:n sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen sivustoa), käyntikortit ja taustaorganisaatioiden esitteet, tilaisuudet ( seminaarit, infot,koulutustilaisuudet yms. ) säännöllinen yhteydenpito lehdistöön, SUORA TIEDOTUS; kaksisuuntainen tiedotus esim. yritysneuvontatilanteessa, rahoittajatahot - projektin toimijat, työvalmentajapalveluiden käyttäjät, yrittäjät, viranomaiset jne. EPÄSUORA TIEDOTUS; Projektihenkilöstön osallistuminen koulutuksiin, seminaareihin, tilaisuuksiin

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2008-2009
Hyvien käytäntöjen levittämisessä avainasemassa on avoin vuorovaikutus projektin kestäessä eri yhteistyötahojen kanssa. Tulosten juurruttamista edistetään sillä, että kehittämistyö perustuu yhteisesti havaittuun tarpeeseen, johon kumppaneiden kanssa yhdessä etsitään ratkaisua. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että yhteistyökumppanit tunnistaisivat omat juurruttamisen mahdollisuudet jo kehittämistyön alkuvaiheessa. Tässä esim. ohjausryhmällä on oma roolinsa tiedon ja hyvien käytäntöjen välittäjänä.
2010-1011
Projektin edetessä tiedon vaihtamista ja siirtämistä tukevien yhteistyörakenteiden vahvistaminen tai luominen on tärkeää. Projektin loppupuolella yhteistyötahojen kanssa yhdessä työstetään ja kiteytetään ne kunkin tahon keskeisiksi kokemat hyvät käytännöt, jotka he ovat valmiita sitouttamaan pysyvästi oman organisaationsa toimintaan. Projektin päättyessä arvioidaan, mitkä ovat ne projektin tuottamat hyvät käytännöt, jotka esitellään suurelle yleisölle esim. tiedotustilaisuuden, lehtijutun tai raportin muodossa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 190 080

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 170 597

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 211 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 191 360

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projekti aloitti toimintansa 1.10.2008.
Projektipäällikkönä toimi Petteri Kokko 16.10.2011 saakka. 17.11 - 31.12.2011 projektipäällikkönä on toiminut Timo Jyllilä 50% työajalla.

Projekti teetti kaksi sosiaalisten yritysten potentiaalikartoitusta vuosina 2009 ja 2011. Palvelun tuottajaksi valittiin molemmilla kerroilla Innolink Oy. Yhtiö suoritti potentiaalikartoitustutkimukset huhtikuussa 2009 ja toukokuussa 2011. Loppuun saatettuja tutkimuksia eli vastanneita yrityksiä oli yhteensä 500.

Vastanneita yrityksiä oli Seinäjoen seudulla 247, Kuusiokuntien alueella 104, Suupohjan alueella 56, Härmänmaan alueella 55 ja Järviseudun alueella 40. Potentiaalikartoitusten tulosten perusteella sosiaalisesta yritystoiminnasta oli kiinnostunut 39 yritystä. Näiden yritysten kanssa on käyty keskustelua sosiaalisen yrityksen toimintamallista ja yritysten mahdollisuuksista muuttaa toimintansa sosiaaliseksi yritykseksi. Sosiaalisen yrityksen statuksen mukanaan tuomat edut ovat kuitenkin yritysten näkökannalta olleet vaadittaviin panostuksiin nähden sellaiset, ettei yrityksillä ole ollut mielenkiintoa lähteä vaadittaviin toimenpiteisiin.

Projektin hakuvaiheessa ajateltiin, että pääpainopiste on olemassa olevien yritysten muuttamisessa sosiaalisiksi yrityksiksi. Yrityselämä ei ole ollut kovin kiinnostunutta sosiaalisesta yritystoiminnasta, mutta pääpaino on ollut yhteistyössä toiminta-alueen kuntien kanssa. Projektin aikana ei ole alueelle saatu perustetuksi uusia sosiaalisia yrityksiä ja näinollen myöskään uusia työpaikkoja näihin yrityksiin ei ole saatu.

Useat kunnat ovat kuitenkin olleet kiinnostuneita toiminnasta ja niiden kanssa on tehty hyvää yhteistyötä. Projekti on toiminut yhteistyössä Ähtärin, Jalasjärven, Alavuden, Kuortaneen ja Kauhajoen kuntien kanssa. Kuntien kanssa tehtävät prosessit ovat kuitenkin ajallisesti pitkiä ja vaativat paljon resursointia.
Kunnat ovat tällä hetkellä kiinnostuneita resurssikeskusmallisista suuremmista kokonaisuuksista ja niihin liittyy merkittävästi sosiaaliset yritykset nimenomaan edelleensijoittamisen toimintana. Näille kunnissa käynnistetyille selvityshankkeille projekti on tarjonnut neuvontaa sosiaalisen yrityksen perustamisesta. Yhteistyö kuntien kanssa on siis alue johon tulisi resursseja jatkossa suunnata.

Projektin aikana luodut verkostot, niin sosiaalisten yritysten välillä kuin myös laajennettuna sosiaalisten yritysten yhteistyökumppaneilla jatkavat toimintaansa ja toimivat keskustelufoorumina yrittäjien välillä. Näiden verkostojen vetovastuun on ottanut sosiaalinen yritys WoodFox Oy.

Uusyrityskeskus on ottanut yrittäjiksi aikoville asiakkailleen jaettavaan tietopakettiin osion jossa kerrotaan sosiaalisesta yrityksestä ja -yrittäjyydestä. Kunnallisten elinkeinotoimien kanssa on myös keskusteltu samankaltaisen sosiaalisen yrityksen neuvontapalvelujen järjestämisestä, mutta halukkuutta lähteä mukaan tämänkaltaiseen toimintaan ei heiltä ole löytynyt.