Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10691

Projektin nimi: Hymykuopat - esiselvitys hyvinvointipalveluiden monialaisista yhteistuotannoista

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 30.6.2009

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Salon kaupunki / Kulttuuritoimisto

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0139533-1

Osoite: Tehdaskatu 1

Puhelinnumero: 02 7784900

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.salo.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Mirjam Martevo

Asema: kulttuuritoimenjohtaja

Sähköposti: mirjam.martevo(at)salo.fi

Puhelinnumero: 044 778 4900

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso, Lappi

Seutukunnat: Salon, Turun, Helsingin, Kouvolan, Kemi-Tornion, Rovaniemen

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki, Iitti, Turku, Kouvola, Somero, Salo, Kemi, Rovaniemi, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Esiselvityshankkeen kohderyhmänä ovat mukana olevien kumppanikuntien (uusi Kouvolan kaupunki ja sen lähikunnat, Kemi-Tornion seutukunnan kunnat, yhdistyvä Salo, Turku tai Helsinki tai pääkaupunkiseutu)

a. kulttuuritoimet (paikallinen asiantuntijuus kulttuurikentästä)
b. kulttuurin kolmas sektori (palvelutarjonnan kartoitus ja tuotteistamisen aloittaminen ideatasolla)
c. hyvinvointipalveluiden ostajat, perusturvan yksiköt (palvelukentän kartoitus ja hyvinvointikuoppien etsiminen)

3.3 Välilliset kohderyhmät

Esiselvityshankke tähtää varsinaiseen hankkeeseen, jolla tuotetaan hyvinvointipalveluita. Näiden hyötyjiä olisivat.

a. koulut ja koululaiset (taitoaineiden vähenemisen täydentäminen, lasten ja nuorten oman vaikuttamisen keinojen lisääminen, lasten ja nuorten osallistuminen oman ympäristön rakentamiseen)

b. varhaiskasvatus (kts. yllä, varhaiskasvatuksen henkilökunnan koulutus hyvinvointinäkökulmiin ja paikallisen kolmannen sektorin löytäminen palveluja ostettaessa)

c. erityisryhmät, kuten iäkkäät, vammaisryhmät ja mielenterveyspotilaat (hyvinvointipalveluiden laadun kehittäminen ja palvelutarjonnan lisääminen, innovatiiviset kuntoutusmenetelmät kunnallisten toimintaterapiapalveluiden yhteydessä)

d. taideterapian ja yhteisöllisten taide- ja kulttuurihankkeiden tarvitsijat (erityisesti muutokseen sopeutuminen ja kriisitilanteiden purku ja käsittely)

e. nuoret (aktiivisuuden ja toiminnallisuuden kehittäminen, työmarkkinoille pääsyn lisääminen, nuorten näkyminen ja osallisuus yhteiskunnassa)

f. kuntien nuorisotoimet (henkilökunnan kouluttaminen yhteisöllisiin menetelmiin, henkilökunnan kouluttaminen ostamaan palveluita kolmannelta sektorilta, yhteistyöhankkeet kolmannen sektorin ja yli kunnan muiden hallinnonalojen kanssa)

g. perheet (yhteisen harrastamisen ja ajankäytön lisääminen, vanhemmuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisevä perhetyö)

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hymykuopat - esiselvitys hyvinvointipalveluiden monialaisista yhteistuotannoista -hankkeen aikana
kehitetään joustavia ja nopeasti tarpeisiin reagoivia hyvinvointipalveluja kunnille. Hanke lähtee oletuksesta, että kunnilla on hyvinvointitarpeita, kuoppia, joihin kolmas sektori voi joustavasti ja nopeasti reagoida, kunhan sen infrastruktuuri ja tarjonta ovat laadukkaat. Hanke tähtää hyvinvointi-innovaatioiden syntyy, pienien alkujen ja tarpeiden kartoitukseen, joiden kautta voidaan huhtikuussa 2009 lähteä hakemaan laajempaa ESR-rahoitusta.

Kunnille voi tulla vastaan nopeaa reagointia vaativia tilanteita, kuten muutoksiin sopeutuminen tai suurten ryhmien äkillinen kriisi, jota kultturityön keinoin voidaan osaltaan helpottaa. Jos kunnan oma organisaatio on jäykkä reagointiin, apua löytyy nopeammin kolmannen sektorin toimijoilta. Kulttuurityön keinot ovat myös vahvoja nuorten syrjäytymisen, kansalaisaktiivisuuden sekä asumisviihtyisyyden lisääjinä. Innovaatiot voivat olla myös iltapäiväkerhojen, varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotoimen sisältöjä kehittäviä. Lisäksi ikääntyvän väestön kotona-asumisen tukeminen on oma haasteensa. Hankkeessa hyvinvointipalveluita kehitetään kulttuurityön erityispiirteiden kautta, sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ulottuvuuksien kautta. Kukin hyvinvoinnin uusi idea on paikallisista tarpeista ja tarjonnasta syntyvää.

Lähtökohtana esiselvityksessä ovat 5 toisistaan poikkeavaa kuntarakennetta (kolme kuntaliitosaluetta, kaupunki sekä seutukunta) ja niiden hyvinvointitarpeet, kuopat. Kultakin alueelta löytyy omanlaisiaan palveluntarjoajia, kuoppien täyttäjiä. Kysynnän ja tarjonnan kartoituksella löydetään ne toimet, joita varsinaisella ESR-hankkeella lähdetään kehittämään, löydetään kolmannelta sektorilta tekijät, joilla on halua ja mahdollisuuksia kunnallisen palveluntarjonnan tuottajiksi. Lisäksi esiselvitys tuottaa tietoa millaisia vahvistavia toimenpiteitä 3. sektori tarvitsee.

Hymykuopat-hanke tuottaa tietoa valtakunnallisista hyvinvointitarpeista ja niiden täyttämisen mahdollisuuksista. Tarpeet vaihtelevat alueittain, samoin mahdolliset tuottajat. Lisäksi kukin maantieteellinen alue määrittää toiminnan puitteet, joskus on tarpeen lähteä kiertävien palveluiden tielle, joskus paikallaanpysyviin. Hankkeen aikana sen suunnitteluun osallistuneet tekijät ympäri Suomea tuottavat myös innovaatioita ja paikallisia hankeideoita. Hankkeen toteuttamiskulttuuri on kuunteleva ja kohtaamisia lisäävä. Tällä tavoin se jo kevään 2009 aikana synnyttää erilaisia yhteistyökuvioita, vaikkei valtakunnalliseen ESR-hankkeeseen löytyisikään yhteisiä resursseja.

Päämääränä on kuitenkin löytää myös verkosto, joka lähtee kehittämään konkreettisia työkaluja kulttuurihyvinvoinnin paikallisiin sovelluksiin. Näin jokainen viidestä mukana olevasta seudusta olisi polttopiste kartallamme, joka säteilee vaikutusta omiin lähialueisiinsa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektissa oleellista - sen onnistumisen kannalta - on löytää viidestä kohdekunnasta sekä kunnan palveluntarjontaa tarvitsevat osastot, kunnan hyvinvointitarpeet ja sen asiakkaat sekä kolmannen sektorin mahdolliset palveluntuottajat. Kohderyhmien saavuttamiseksi koordinaattori lähestyy ensimmäiseksi eri kohdekuntien ja -seutujen kulttuuritoimia. Nämä toimivat tietolähteenä ja niiden kautta saadaan suoria kontaktitietoja paikallisiin tekijöihin. Hankkeen koordinaattori suorittaa yhteydenotot sähköpostilla ja tehostaa tarvittaessa tiedotusta suorilla postituksilla.

Hankkeen aikana järjestetään kullakin paikkakunnalla avoin suunnittelupäivä. Tähän ihmisiä etsitään kutsuilla, jotka lähetetään kunnan eri sektoreiden sähköpostilistojen välityksellä. Lisäksi tiedotusta tehostetaan pienillä mainoksilla.

Hankkeen kulusta tiedotetaan osanottajia säännöllisesti sähköpostikirjein. Hankkeella on myös oma web 2.0 työkaluja hyödyntävä verkkosivustonsa (www.netvibes.com tai zoho.com tai google.com -palveluiden kautta). Nämä verkkotyökalut toimivat seuranta-aluksena ja sisäisen tiedotuksen työvälineenä valtakunnallisesti pirstoutuneessa hankkeessa.

Paikkakuntien avointen suunnittelupäivien annista tiedotetaan paikallisille medioille. Päämääränä on herättää keskustelua kulttuurityön merkityksestä hyvinvointipalveluiden tuottajana jo esiselvityshankkeen aikana.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tammikuussa esitellään kumppanuusseuduille Salossa keväällä 2008 käytettyä metodia kulttuurihyvinvoinnin tuotteistamisessa. Koordinaattori tekee esittelyt ja kontaktoinnit. Helmikuussa koordinaattori kiertää viisi paikkakuntaa ja menetelmä toteutetaan käytännössä.Koordinaattori esittelee muiden kuntien kokemuksia aina seuraavalla paikkakunnalla. Maaliskuussa keskustelu jatkuu sähköisesti kaikkien mukana olleiden kumppaneiden ja suunnittelupäivien osallistuneiden välillä. Hanketta voi seurata verkkosivustolta, jossa esitellään muutamia hyvinvointi-innovaatioita. Mikäli hanke tuottaa jo olemssaolonsa aikana näkyviä uusia kumppanuuksia tai paikallisia hankeideoita, esitellään myös niitä verkkosivustolla.

Esiselvityshanke tähtää varsinaiseen ESR-hankkeeseen, joka vasta olisi laajasti vaikuttava keino hyvien toimintojen kehittämiseen ja kokemusten vaihtamiseen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 17 807

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 9 828

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 21 750

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 11 562

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana

9. Loppuraportin tiivistelmä

Esiselvityshankkeen päämääränä oli kartoittaa viiden kunnan (Salo, Turku, Jyväskylä, Kouvola ja Oulu-Eteläinen kuntarypäs) alueelta löytyviä hyvinvointikuoppia, täytettäviä tarpeita. Toiseksi tavoitteena oli löytää kuoppien täyttämiseen soveltuvien kulttuuriyhdistysten joukko, joka sitoutuisi palveluiden kehittämistyöhön yli kahden vuoden ajaksi.

Kartoitus tähtäsi tarpeiden ja osaamisen törmäyttämiseen ja sitä kautta syntyvien innovaatioaihioiden syntymiseen. Kolmantena tavoitteena oli saada mukaan rahoittajaksi kuntatoimijoita, jotta aihioita voitaisiin kehittää käytännössä pilottihankkeen kautta.

Jokainen tavoitelluista kunnista reagoi mahdollisuuteen ja suunnitteluprosessi toteutettiin Kouvolan kulttuuritoimen ja maaseudun kehittämisyhdistyksen kanssa, Jyväskylässä taiteen ammattilaisyhdistysten sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun kesken, Turussa KULHO- hankkeella ESR-rahoitushakuun osallistuneide toimijoiden kanssa, Salossa kulttuuriasiain yksikön vetämänä ja Oulu-Eteläinen alueen aluekeskusohjelman edustajan kanssa. Esiselvityksen aikana mukaan tulivat myös toimijat Forssassa ja Hankasalmella.

Jokainen alue seurasi törmäytys-prosessia omalla vauhdillaan. Pilottihankkeen suunnitelmaan valikoitiin neljä sisällöllistä ideaa (Hyvinvoinnin ketjureaktio, Elämysmatkalaukku, LUOTO - luovan toiminnan terapeuttiset ryhmät sekä Lähikulttuuripalvelut), jotka syntyivät Turussa ja Salossa. Esiselvitysvaiheen aikana syntyneitä ideoita myös lainattiin alueelta toiselle, jolloin yhden alueen törmäytys hyödytti toista.

Esiselvityshanke tuotti:
1. Hankesuunnitelman
Esiselvityshanke tuotti pilottihankkeen suunnitelman ja hankehakemuksen. Hankehakemus koostui tuoteideoista, jotka oli kehitetty monialaisena yhteistyönä, kulttuuri- ja nuorisotyön, sosiaali- ja terveyssektorin sekä erityiskasvatuksen näkökulmista.

Esiselvityksen sisältö oli innovatiivinen ja kehitti pohjaa tuotekehityksen nopealle käynnistämiselle. Tuloksena oli neljä tuoteideaa, jotka korostivat kulttuurityön omalaatuisuudesta kumpuavaa hyvinvointityötä. Lisäksi syntyi yksi tuotekehitysympäristön, yhdistyshautomo, idea, joka tukee pieniäkin kulttuurialan toimijoita palvelutuotannon rakentamisessa.

Hankkeeseen sitoutui aiesopimusten kautta 11 yhdistystä ja Salon, Hankasalmen ja Forssan kunnat. Tahtotilaa päämäärien saavuttamiseen löytyi myös Turusta, Jyväskylästä, Kouvolasta ja Oulu-Eteläinen alueelta. Mukaan lähteneet yhdistykset edustivat yhteisö- ja yleisötyöhön suotuisasti suhtautuvia tahoja, joka takaa vankan pohjan palvelutuotantoon tarvittavasta näkemyksestä.

2. Yhdistysten vahvistaminen
Esiselvityshanke kasvatti osallistuneiden yhdistysten sisäistä yhteistyötä ja kehittämisen halua. Yhdistykset myös tekivät itseään tunnetuksi kunnan eri toimialoilla. Tutustuminen poiki konkreettista yhteistyötä, esimerkiksi Turussa kulttuuriesitysten viemistä vanhuspalveluiden luo ja Salossa yhteistyötä kaupungin kulttuurikasvatustoiminnassa.

Uudet tuoteideat, Hyvinvoinnin ketjureaktio, LUOTO, Elämysmatkalaukku ja Lähikulttuuripalvelut, vahvistivat yhdistysten käsityksiä omista voimavaroistaan. Kulttuurityön ei tarvitse olla nöyränä ja alisteisena muille aloille, kuten hoitotyö tai kasvatus, vaan taiteen ja kulttuurin humaanilla kosketuksella on oma paikkansa ja merkityksensä itsenään. Kulttuuriyhdistyksillä on annettavaa ja opetettavaa myös muille yhteiskunnan sektoreille. Esiselvityshanke vahvisti suunnittelussa mukana taiteilijoiden uskoa taidekoulutuksen kautta saatuihin työkaluihin.

3. Tietoa kunnan ja kolmannen sektorin tilaaja-tuottaja -suhteesta
Esiselvityshanke tuotti tietoa millaisia rakenteita tarvitaan kunnan ja kulttuurialan kolmannen sektorin palvelutuotannon kehittämisessä.

Kulttuurikentän toimijoina ovat toisaalta ammattitaiteilijoiden työllisyyden tukemiseen erikoistuneet yhdistykset (tanssin aluekeskukset, paikalliset taiteilijayhdistykset), toisaalta kansalaisyhteiskunnan toimijat (kotiseutu- ja kyläyhdistykset, kulttuurin harrastusyhdistykset). Kunnan kannalta tärkeää on, että kolmas sektori pystyy tuottamaan sen tarvitsemia tuotteita, kunnan määrittämällä laadulla ja määrällä.

Toisaalta kuntien on hankala toteuttaa hyvinvointipalveluiden ostamista, jos sen yksiköillä ei ole ohjelmatasolla selvillä mitä ostetaan. Kuntien tuotteiden prosessointi, kärkien valinta sekä omien ydintehtävien terävöittäminen ovat tarpeen. Lisäksi tarvitaan konkreettista määrittelyä termeille "kunnan tarjoama ja ostama hyvinvointipalvelu" sekä "ennaltaehkäisevät palvelut".

Hymykuopat pilottihankkeen aikana on syytä panostaa paitsi yhdistysten tuotekehitykseen myös kuntien ostajapuolen kouluttamiseen. Kehittämishanke voi toimia myös ostajien ideoiden selkiyttäjänä. Kunnan osastojen on tärkeää määrittää oma laatukriteeristönsä, jotta ostotoiminnasta saadaan johdonmukaista. Tässä työssä Hymykuopat-pilottivaihe voi olla kuntapuolen apuna. Esiselvityshanke oli lähtölaukaus yhdistysten ja kuntien rinnakkain kehittymiselle.