Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10693

Projektin nimi: Coping with Finns (COFI)

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 30.4.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Ami-säätiö, Amiedu

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0213612-0

Osoite: Valimotie 8

Puhelinnumero: 020 7461200

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.amiedu.fi

Projektin kotisivun osoite: www.amiedu.net/cofi

Vastuuhenkilön nimi: Auli Härkönen

Asema: Toimialajohtaja

Sähköposti: auli.harkonen(at)amiedu.fi

Puhelinnumero: 020 7461 506

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat ammatillisen koulutuksen suorittaneet henkilöt, joilla on edellytyksiä rakennus-, kiinteistö-, teknologia- ja hoiva-alan työtehtäviin. Sekä yritykset, yritysten uusi (ulkomailta rekrytoitava) sekä jo Suomessa oleva henkilöstö.
Tärkeä kohderyhmä on maiden välisen verkoston toimijat, johon kuuluu työelämän edustajia, viranomaistahoja sekä kolmannen sektorin toimijoita. Työperäinen maahanmuutto nähdään isompana verkostona ja sen kehittäminen on tärkeää. Työssä ja maassa viihtymisen näkökulma on olennainen ja sen vuoksi kohderyhmänä on laajempi verkosto, kuin vain maahan rekrytoitavat ihmiset.
Yhteistyömaita tulevat olemaan valtiot, joihin Amiedulla on kontakteja yhteistyöyritystensä kautta (Puola, Slovakia, Bulgaria, Romania).

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat muuttajien perheet, lähtömaan oppilaitokset, yritykset, viranomiset sekä neuvonta- ja ohjaustyötä tekevät tahot sekä lähtö-, että kohdemaissa.
Suomalaiset yritykset, organisaatiot ja työyhteisöt, jotka suunnittelevat ulkomailta rekrytointia. Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset, joilla ei välttämättä ole omia resursseja lähteä yksin (vailla monialaista yhteistyöverkostoa) rekrytoimaan ulkomailta uutta työvoimaa.
Toimintamallin kehittämisen myötä selviää projektin vaatimat välilliset toimijat kuten esim. matkustamiseen liittyvät toimijat ja kohdemaan toimijat, jotka vaihtelevat maakohtaisesti.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 310, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 417, joista naisia 262

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektilla haetaan ratkaisua rakennus- ja kiinteistöalan sekä teknologia- ja hoiva-alan työvoimapulaan. Projektin avulla pyritään luomaan oppilaitosten, yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä työperäistä maahanmuuttoa edistäviä toimintamalleja. Keskiössä on työvoiman saannin lisäksi myös työssäviihtymisen näkökulma ja sitä kautta työhyvinvoinnin kysymykset.
Projekti rakentuu viiden kehitettävän osa-alueen ympärille. 1) Testauskeskus on suomalaisten ja lähtömaan toimijoiden yhdessä rakentama toimintamalli, jossa yhdessä luodaan ammattitaidon kartoitusmenetelmiä. Se on hyödyllinen Suomeen tuleville - ammattitaitoa voi kartoituksen avulla päivittää. Se palvelee myös työnantajia - osaaminen konkretisoituu ja näin voidaan paremmin arvioida ammattitaitoa ja sitä millaisiin töihin taidot soveltuvat ja millaista lisäkoulutusta tarvitaan.
2) Työelämäserifikaatti on väline, jolla opitaan ja todennetaan suomalaisen työlainsäädännön perusasioiden ja suomalaisen työelämän pelisääntöjen tuntemus. Se palvelee Suomeen töihin tulevia - työelämän oikeudet ja velvollisuudet tutuksi. Samalla se toimii työnantajille osoituksena siitä, että lainsäädäntö on ulkomailta töihin Suomeen tulevalle tuttu (apu perehdytykseen). Serifikaatista tehdään kieliversioita.
3) Suomen kielen opiskelumallien kehittäminen lähtömaassa. Projektissa luodaan työpaikalla selviytymisen kynnystason suomen kielen opiskelumalli (verkko- ja multimediamateriaali), joka tukee muuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan ja työlämään sopetumisessa, alkaen jo lähtömaasta.
4) Suomen työelämään ja yhteiskuntaan sitoutuminen. Yritysten ja
kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa kehiteään toimintamalleja, jotka helpottavat muuttajien työssäviihtymistä sekä sopeutumista yhteiskuntaan. Luodaan ja tehdään näkyväksi verkostoja, jotka voivat olla muuttajien ja työpaikkojen tukena ulkomaisten työntekijöiden maassa ja töissä viihtymisen lisäämiseksi.
5) Palvelut työnantajille. Projektin aikana kehitetään sellaisia koulutus- yms. palveluja, joita suomalaiset yritykset tarvitsevat suunnitellessaan ulkomailta rekrytointia. Erityisen tärkeänä on tiedon levittäminen ja kokemusten jakaminen yritysten ja viranomaistahojen kesken. Eri tahojen yhteistyötä hyödyntäen luodaan yrityksille konkreettisia, rekrytoinnin ja työssä viihtymisen malleja, joiden avulla muuttajan on helpompi sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tämän projektin aikana tapahtuu osaamisvaihtoa Suomen ja lähtömaiden kesken. Työperäistä maahanmuuttoa lähestytään vastavuoroisuuden näkökulmasta; millaisia pysyviä malleja maiden väliselle koulutusyhteistyölle voidaan rakentaa. Eri maiden (mm. Bulgaria ja Romania)koulutusasiantuntijoiden kokemusten vaihto ja yhdessä oppiminen on tärkeä osa projektia.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

-www.sivut
-asiakastapaamiset ja -tilaisuudet
-projektissa mukana olevien yritysten välityksellä
-Ketju-verkoston kautta muille aikuiskoulutuskeskuksille
-muiden projektien ja niiden markkinoinnin ja verkostojen kautta
-yrityksille suunnatut seminaari- ja koulutustilaisuudet

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2008
-www.sivut
-osallistuvien yritysten ja tahojen omat levityskanavat (henkilöstölehdet yms.)
-Ketju-verkoston kautta muille aikuiskoulutuskeskuksille
-projektiverkostot
2009
-www.sivut
-osallistuvien yritysten ja tahojen omat levityskanavat (henkilöstölehdet yms.)
-Ketju-verkoston kautta muille aikuiskoulutuskeskuksille
-seminaarit, koulutustilaisuudet
-artikkelit (verkko ja lehti)
-projektiverkostot
2010
-www.sivut
-osallistuvien yritysten ja tahojen omat levityskanavat (henkilöstölehdet yms.)
-Ketju-verkoston kautta muille aikuiskoulutuskeskuksille
-seminaarit, koulutustilaisuudet
-artikkelit (verkko ja lehti)-www.sivut
-osallistuvien yritysten ja tahojen omat levityskanavat (henkilöstölehdet yms.)
-Ketju-verkoston kautta muille aikuiskoulutuskeskuksille
-seminaarit, koulutustilaisuudet
-artikkelit (verkko ja lehti)
-projektiverkostot
-loppuseminaari

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 647 439

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 589 637

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 682 670

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 624 034

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektilla haettiin ratkaisua rakennus- ja kiinteistöalan sekä teknologia- ja hoiva-alan työvoimapulaan. Projektin avulla pyrittiin luomaan työvoiman maahanmuuttoa edistäviä toimintamalleja. Lähtökohtana oli kehittää käytännön ratkaisuja prosessinomaiseen toimintatapaan ottaen huomioon lähtömaassa tapahtuvat toimet ja Suomessa maahanmuuttoa edistävät toimet.

Kohderyhmänä olivat ammatillisen koulutuksen suorittaneet (tai koulutusta suorittamassa olevat) henkilöt, joilla on edellytyksiä rakennus-, kiinteistö-, teknologia- ja hoiva-alan työtehtäviin. Sekä yritykset, yritysten uusi (ulkomailta rekrytoitava) sekä jo Suomessa oleva henkilöstö. Tärkeä kohderyhmä oli myös maiden välisen verkoston toimijat, johon kuului työelämän edustajia, viranomaistahoja sekä kolmannen sektorin toimijoita. Työvoiman maahanmuutto nähtiin laajempana verkostona ja verkostotyön kehittäminen koettiin tärkeäksi. Työssä- ja maassa viihtymisen näkökulma oli keskeinen ja sen vuoksi kohderyhmänä oli laajempi verkosto, kuin vain maahan rekrytoitavat ihmiset.

1) Testauskeskus on suomalaisten ja lähtömaan toimijoiden (lähinnä aikuisoppilaitosten kanssa) yhdessä rakentama toimintamalli, jonka avulla voidaan tehdä ammattitaidon kartoitusta maasta toiseen muuttaville:
- ammattitaitoa voi kartoituksen avulla päivittää
- palvelee myös eri maiden työnantajia, osaaminen konkretisoituu ja näin
voidaan paremmin arvioida ammattitaitoa ja sitä millaisiin töihin taidot soveltuvat ja millaista lisäkoulutusta tarvitaan.

2) Työelämäsertifikaatti on väline, jonka avulla maahanmuuttajat voivat opiskella suomalaisen työlainsäädännön perusasioita ja suomalaisen
työelämän pelisääntöjä. Samalla se toimii työnantajille osoituksena siitä, että lainsäädäntö on ulkomailta töihin Suomeen tulevalle tuttu (apu perehdytykseen). Sertifikaatista on tehty useita kieliversioita. Sertifikaatti on omakielistä yhteiskuntaan ja työelämään perehdytystä.

3) Suomen kielen opetusmallien kehittäminen lähtömaassa. Projektissa luotiin työpaikalla selviytymisen kynnystason suomen kielen opetusmalli (verkko- ja multimediamateriaali), joka tukee muuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään sopeutumisessa, alkaen jo lähtömaasta.

4) Työssäviihtymisen malli sosiaali- ja terveydenhoitoalalle. Yritysten ja kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa kehitettiin toimintamalleja, jotka helpottavat muuttajien työssäviihtymistä sekä sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tehtiin näkyväksi verkostoja, jotka voivat olla muuttajien ja työpaikkojen tukena ulkomaisten työntekijöiden maassa ja töissä viihtymisen lisäämiseksi. Työssäviihtymisen kysymyksiä pyrittiin ratkomaan ns. työpaikan seinät ylittävillä verkostoja hyödyntävillä ratkaisuilla.

Projekti toteutettiin Amiedussa moniammatillisena yhteistyönä. Ammattirajat ylittävä työskentely hyödytti kaikkia mukana olevia ammattialoja luoden uusia näkökulmia omiin kehittämisen kohteena oleviin teemoihin. Moniammatillisuus mahdollisti myös eri alojen hyvien käytäntöjen levittämisen laajemmalle.

Projektien välinen verkostoituminen oli myös voimakasta. COFI-projektissa tehtiin organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä. Esimerkkinä tästä on työelämäsertifikaattikokeen kielikäännösten hankinnat. COFI -projekti, Infopankki ja Gateway -projekti yhdessä kustansivat työelämäsertifikaatin kaikki kielikäännökset. Näin kaikkien työelämäsertifikaattikoejärjestelmää tarvitsevilla on entistä laajempi kielivalikko käytössään ilman, että yksi toimija joutui käännöstyötä yksin kustantamaan. Työelämäsertifikaatissa ja sen kehittämisessä toteutui yhteistoiminnallisuus. Ei tehty työtä, joka jäi pelkästään yhden toimijan käyttöön, vaan kehittämistyöstä hyötyy huomattavasti laajempi toimijaverkosto.