Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10700

Projektin nimi: Valtaväylä 3 - Highway 3

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sosiaali-ja terveysalan yksikkö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1007629-5

Osoite: Keskuskatu 32 E

Puhelinnumero: 0201245000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.seamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.seamk.fi/valtavayla.fi, 1.6.2012 alk. os. www.seamk.fi/Suomeksi/SeAMK_Info/Yksikot/SeAMK_

Vastuuhenkilön nimi: Asta Heikkilä

Asema: Yksikön johtaja

Sähköposti: asta.heikkila(at)seamk.fi

Puhelinnumero: 020 1245111

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan

Kunnat: Alajärvi, Kuortane, Kauhava, Lappajärvi, Evijärvi, Alavus, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Valtaväylä 3- kohderyhmää ovat välityömarkkinoilla marginaaliin kuuluvat asiakkaat, jotka saavat toimeentulotukea. Heillä on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista vajaakuntoisuutta ja he ovat osatyökykyisiä tarviten yksiöllistä tukea ja useita eri palveluita ja niiden yhdistelmiä poluissaan kohti työmarkkinoita. Ryhmään kuuluvat osatyökykyiset nuoret (jotka eivät kuulu jo jonkin toisen projektin piiriin) sekä erityistä palvelua tarvitsevat aikuiset.
- kirjallisilla hakemuksilla toimeentulotukea hakevat asiakkaat, joiden syvällisempään palveluuun perussosiaalityössä ei ole riittäviä resursseja
- pitkään toimeentulotuen piirissä olleet asiakkaat
- TYP:n palveluiden ulkopuolella olevat tai sieltä takaisin lähettävälle org. palautuvat asiakkaat
- Kuntoutavan työtoiminnan piiriin kuuluvat asiakkaat
- muut moniammatillista palvelua tarvitsevat asiakkaat

Uusien rakenteiden ja työmenetelmien kehittämisessä kohderyhmää ovat laajasti syrjäytymisen parissa työskentelevät yhteistyökumppanit Etelä-Pohjanmaalla. Heitä ovat mm. työhallinto, sosiaali- ja terveystoimet, järjestöt, oppilaitokset, yrittäjät, muut hankkeet, työpajat jne.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Valtavaylä-3 toimii yhteistyön käynnistäjänä Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston hankkeiden välillä (701449, 700879), jotka ovat sitoutuneet yhteistyöhön syrjäytymisen ehkäisemisessä ja välityömarkkinoiden kehittämisessä. Jatkossa yhteityöhön kutsutaan myös uudet Länsi-Suomen lääninhallituksen sosaali- ja terveysosaston hankkeeet.


Seinäjoen Ammattikorkeakoulun sekä mahdollisesti muiden oppilaitosten opettajat ja oppilaat ovat välillistä kohderyhmää, joihin hankkeen kehittämistoiminta kiinnittyy.

Opettajat saavat viimeisintä tietoa alan kehittymisestä ja kehittymisnäkemyksistä. AMK:n oppilaat tekevät opinnäytetöitään ja voivat suorittaa työssäoppimisjaksojaan projektissa. Lisäksi suunnittelussa on erilaisia projektitöitä oppilaille.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 90, joista naisia 45

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 89, joista naisia 54

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Valtaväylä 3- Highway 3-projekti kuuluu projektikokonaisuuteen, joka toteuttaa aktiivista sosiaali- ja työvoimapolitiikkaan poikkihallinnollisesti operoiden välityömarkkinoilla (siirtymätyömarkkinat ja välittävät työmarkkinat). Projektin kohderyhmää ovat sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön piiriin kuluvat asiakkaat nuoret sekä aikuiset asiakkaat, jotka tarvitsevat useita eri palveluita ja niiden yhdistelmiä yksilöllisissä prosesseissaan kohti ammatillista koulutusta ja avoimia työmarkkinoita.

Valtaväylä 3-projektin tavoitteena on kehitetään aktivoivia, kuntouttavia ja osallistavia menetelmiä moniammatillisesti asiakkaille.Tavoitteena on lisästä asiakkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallistuuta sekä vähentää huono-osaistuutta ja marginalisaatiota aktivoinnilla ammatilliseen koulutukseen ja tukemalla koulutusten jälkeisten nivelvaiheiden ylittämiseen. Projektissa syvennetään työvalmennus-mallia, kehitetään uusia malleja erilaisille oppijoille yhteistyönä oppilaitosten kanssa ja vaikutetaan yritysten rektytointikäytäntöihin. Valtaväylä 3-projektissa kehitetään myös kuntouttavaa työtoimintaa.

Yhteisötasolla Valtaväylä 3-projektin tavoitteena on kehittää ja syventää entisestään aktiivisen sosiaalipolitiikan alueella tehtävää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Projektissa selkiinnytetään toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuut sekä karsitaan päällekkäisyyksiä. Kartoitetaan kolmannen sektorin ideat ja resurssit työllisyydenhoitotyössä ja pyritään kytkemään järjestöjen toiminta paremmin viranomaistoimintaa täydentäväksi. Yksilö- ja yhteisötason kehittämitoimintaa ohjaa SUI (service users involvement)-teema, jota voidaan pitää osallistavana kehittämisenä.
Käytännön toimenpiteinä asikkaille tarjotaan yksilökohtaista palvelu- ja uraohjausta. Palvelun lähtökohtana on palveluohjaajan ja asiakkaan yhteisesti tekemä sosiaalinen diagnoosi. Asiakkaiden käytössä ovat myös Valtaväylä 1-projektin palvelut (rahoittaja TEM).

Valtaväylä 3-projektin kehittämiskumppaneita ovat alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimet, työhallinto, SoNET BOTNIA, päihde- ja mielenterveyspalveluita kehittävä Pohjanmaa-hanke, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n Länsi-Suomen aluetoimisto, Tampereen yliopisto, Stakes Jyväskyän yksikkö, Keski-Suomen välityömarkkinat-projekti ja KaksKättä-paja. Projektia hallinnoi Seinäjoen Ammattikorkeakoulu.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Valtavirta 3-projektille laaditaan tiedotussuunnitelma kesän 2008 aikana ja se on yhteinen Valtavirta-projektikokonaisuuden kanssa.

Tiedottaminen kaikille tahoille ja suurelle yleisölle kännistyy heti syksyn 2008 aikana.

Alustava tiedotussuunnitelma sisältää erilaisia tiedotustoimenpiteitä- ja aikatauluja projektin elinkaaren mukaisesti. Tiedotussuunnitelma rakentuu sisäisen ja ulkoisen viestinnän pohjalta. Suunnitelman pohjana käytetään sidosryhmäanalyysia, jossa määritellään projektin viestinnän sisäisen areenan, asiakasareena, bisnes-areenan ja hallinnollisen areenan kohderyhmät ja viestintätavat.
Tässä vaiheessa voidaan todeta, että tiedottaminen sisältää mm. seuraavia toimenpiteitä ja tiedotusvälineitä:
- kehittämiskumppaneiden sisäiset tiedotteet ja www-sivut
- lehditötilaisuudet ja Valtaväylä-projektin omat www-sivut
- projektiesitteet
- tapaamiset eri verkostoissa
- järjestetään vuosittain työkokouksia aikuissosiaalityöstä kiinnostuneille
- radio, tv:n alueuutiset
- tuotetut julkaisut ym. materiaali
- mainostuotteet jne.
- seminaarit ja konferenssit

Tiedotusta järjestetään projektin koko elinkaarenajan. Volyymiltaan tiedottaminen on suurimmillaan projektin käynnistyessä ja elinkaaren loppuvaiheessa, jolloin hyvien käytäntöjen ja uusien menetelmien levittäminen on ajankohtaista.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin hyviä käytäntöjä ja uusia kehitettyjä menetelmiä levitetään laajasti koko kehittämiskumppanuudelle. Lopullisessa kesällä 2008 laadittavassa valtavirt.suunnitelmssa huomioidaan juurruttamisen edistäjä ja estäjät. (Peltola, Vuorento 2007).
Levittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota organisaatioiden tiedon siirtämiseen, jota pidetään keskeisenä. Tiedon siirtämisellä projektin eri toimintavaiheiden aikana valmistutaan samalla kohtaamaan organisaatioiden muutokset (pois oppiminen), jonka uuden mallin tai menetelmän siirtäminen usein edellyttää. Tiedon siirtämisessä pyritään vuorovaikutukseen kaikkien kehittämiskumppaneiden kanssa.
Hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja levittäminen on oppimista ja siten ihmisten välistä monipuolista vuorovaikutusta. Hyvien käytäntöjen levittäminen Valtaväylät-projektissa on ihmillistä toimintaa, kokemustiedon purkamista sanoiksi ja käsitteiksi, dialogista kommunkaatiota, toisiltaan oppimista ja reflektointia. Projektissa tarjotaan oppimishenkinen tila -ba- ja luodaan oppiva agora toimijoiden kesken.
Projektin käytäntöjen kehittämisen - levittämisen aikana tiedostetaan ja pyritään mitämään knowing- doing gap mahdollisimman matalana. Tällöin projektissa ei kehitetä malleja, jotaka eivät ole realistisia siirrettäväksi. Projektin valtavirtaistamiseen sitoutetaan myös ohjausryhmä.
Aikataulutus vuosisuunnitelmassa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 188 991

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 158 944

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 232 904

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 198 100

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Valtaväylä 3-projekti toimi Etelä-Pohjanmaan aluella, Kuusiokunnissa sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella. Valtaväylä 3-projektin tavoitteena oli kehittää välityömarkkinoilla palveluohjausta sekä aktivoivia, kuntouttavia sekä osallistavia työmenetelmiäja ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden hyvinvointia.

Kohderyhmänä ovati työttömät asiakkaat sekä alueen viranomistoimijat ja järjestöt. Palveluohjauksessa oli mukana yhteensä 89 asiakasta.

Kehittämistyö perustui toimija- ja käyttäjälähtöiseen kehittämisidelogiaan, joilloin mukana olivat toiminta-alueen viranomaiset, palveluiden käyttäjät sekä järjestöjä. Peruslähtökohtana kehittämistyössä oli, että kaikki keitä asia eli työllistäminen, aktivointi, syrjäytymisen ehkäisy jne. kosketaa, ovat mukana kehittämistyössä.

Projektin kehittämisidelogia - toimijalähtöisyys - levisi ja integroitui usean ei hankkeen toimintaan. Projektilla luotiin uusia toiminta-malleja ja vahvistettiin ulkoisella arvoinnilla näkemystä siitä, että palveluohjauksellinen työote toimii ja tuo odotettuja vaikutuksia pitkään työttömänä olleiden asikkaiden tilanteisiin.

Projektilla mallinnettiin yhdessä muiden osahankkeiden kanssa mm. aikuissosiaalityötä. Toiminnalla saatiin aikaan uusi sosiaaliohjaajan virka. Uudessa tehtävässä työskennellään mallinnetun prosessin mukaisesti. Lisäksi projektissa luotiin järjestö- ja toimijakarttoja, jotka on integroitu pysyvään toimintaan.

Valtaväylän ulkoinen arvointi oli maassamme ensimmäisiä, jolla pyrittiin mittaamaan sosiaalisia vaikutuksia. Välityömarkkinoiden asiakkaiden kohdalla on mielenkiintoista saada tietoa siitä, kuinka palveluohjauksella ja muulla psykososiaalisella tuella on pystytty vaikuttamaan asiakkaiden terveyteen, talouteen,asumiseen tai sosiaaliseen tilanteeseen. Projektissa kehitetty malli on jo jalostunut Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen jatkokehittämsityössä ja sitä on testattu kolmen kaupungin aikuissosiaalityössä.

Palveluiden käyttäjien osallisuus kehittämistyössä lisääntyi projektin aikana usean eri toimijan ja viranomaisen kehittämistyössä. Projektin aikaiset kokeilut ovat innostaneet ja jatkaneet eri toimijoita sekä kehittämään toimintaa entisestään.

Käytännön asiakastyö perustui palveluohjaukselliseen työotteeseen. Projektiin osallistuminen oli monelle asiakkaalle merkityksellinen osallisuuden ja aktivoitumisen näkökulmasta. Palveluohjaajien ja laajan muun toimijajoukon kanssa asiakkaiden elämäntilanteert paranivat ja hyvinvointi lisääntyi. Osa asiakkaista suuntautui kohti työmarkkinoita ja osa omaehtoiseen opiskeluun. Mukana oli myös asiakkaita, joille työllistyminen ei enää ollut realistista. Osa näistä asiakkasita oli ollut jo työvoiman palvelukeskuksenkin asiakas, jossa palvelu oli päätetty ja asiakas palautettu lähettävälle taholle.

Toiminta-alueen kuntien osaaminen erialisten osaajien kohtaamisessa ja ohjaamisessa työpaikoilla vahvistui järjetettyjen koulutusten myötä. Koulutuksen jälkeen työpaikkojen lähiesimiehillä on parempi käsitys siitä, millaista tukea erilaisialla aktivointijaksoilla pitkään työttömänä olleet asiakkaat tarvitsevat.
Lisäksi projekti tuki kuntia kuntouttava työn kehittämisessä. Toiminta-aluelle saatiin luotua kuntouttavan työn uusia toteutusmuotaja.

Käytäntöön integroitui myös uudet tai päivitetyt aktivointityössä käytetyt lomakeet. Toiminta-aikana luotiin myös ohjeistusta ja lomakkeistoa tavoitteiden asetteluun erilaisille aktivointijaksoilla.