Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10714

Projektin nimi: Oppi-Apaja

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2008 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Satakunnan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0203929-1

Osoite: Suoratie 1

Puhelinnumero: 040 199 4100

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.sataedu.fi

Projektin kotisivun osoite: www.sataedu.fi ja some yhteisö oppi-apaja.net/

Vastuuhenkilön nimi: Veli-Matti Vuori

Asema: kehitysjohtaja

Sähköposti: veli-matti.vuori(at)sataedu.fi

Puhelinnumero: 040 199 4130

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Harjavalta, Nakkila, Huittinen, Kankaanpää, Ulvila, Kokemäki

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

NUORET
Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat perusasteilla ja toisen asteen koulutuksessa sekä nuorten työpajoilla. Kohderyhmäksi valikoituvien kriteerinä ensisijaisesti erityisen tuen tarve. Tavoitteena ohjeistaa tukiprosessia perusasteelta työelämään. Hankkeeseen mukaan otetaan nuoria myös opinpolun "matkan varrelta":
- Ammtinvalinnan vaikeuksista / kouluallergiasta kärsivät nuoret
- Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisuhanalaiset erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat.
- Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, jotka ovat työelämään siirtymässä, työsuhde / työharjoittelu tms. alkamassa
- koulutuksensa keskeyttäneet nuoret

KOHTAAMISIIN JA OHJAUSTYÖN KEHITTÄMISEEN OSALLISTUVAT
Ammatillisen toisen asteen opinto-ohjaajat ja ammatilliset erityisopettajat
sekä muut erityistuen tarpeessa olevien nuorten tukemiseen osallistuvat toimijat
Ammattiopettajat
Osin myös perusasteen toimijoita
Työpajojen henkilöstö
Työpaikoilla nuoren työhön opastamisesta ja ohjaamisesta vastaava henkilöstö

3.3 Välilliset kohderyhmät

Perusasteen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijat, sillä ohjaustyön monipuolistuminen ja kehittyminen vaikuttaa myös heidän saamaansa palveluun.

Ohjaustyön kehittyminen ja yli hallinnonalojen mallinnettava yhteistyö (seurantayhteistyö)kohdentuu paikkakuntakohtaisesti ohjauksen toimintaympäristöön kokonaisuutena.

Hankkeen toimesta järjestettävät kohtaamiset ovat osallistavia tilaisuuksia, workshoppeja. Osallistujiksi kutsutaan toimijoita nuorten opinpolun eri osa-alueilta: tarpeen on suosia kokonaiskuvan rakentumista. Oppilaitosväen ohella on tärkeää vahvistaa nuorten kohtaamisosaamista myös yrityksissä ja esim. nuorten työpajoilla. Näiden toimijoiden "yhteenpelaaminen" on oleellista. Hankkeen kokemukset hyödynnetään koulutussuunnittelussa.

Kolmannen sektorin toimijat, nuoristotyön ja seurakunnan toimijat nuorten oppimisympäristöjen räätälöinnin ja tuen organisoinnin mukaisesti pyritään myös ottaaman mukaan yhteistyöhön.

Nuorisotoimen ja nuorisotiedotuksen toimijat, sillä hankkeen eteneminen ja uudet alueelliset käytännöt, ohjaustyön osoitteet yms. tiedotetaan nuorille myös heidän kauttaan.

Nuorten opinpolun seurantajärjestelmän rakentamisen myötä hanke kohdentuu moniammatilliseen toimijajoukkoon, myös johtotasolla, sillä seurannan tuloksilla voidaan esim. perustella koulutuspoliittisia valintoja, resursoida tukitoimia ja suunnitella yhteistyötä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 183, joista naisia 64

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 20, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 19, joista naisten tutkintoja 14

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Toiminaympäristönä on Satakunnan koulutuskuntayhtymä. Mukana hankkeessa alueen toisen asteen oppilaitokset ja nuorten työpajat.

Oppi-Apaja palvelee niitä erityistä tukea tarvitsevia nuoria, joilla ei ole todettu mitään selkeää opintoja haittaavaa ominaisuutta, vaan syyt tuen tarpeelle liittyvät enemmän elämänhallinnallisiin ja muihin opiskelua haittaaviin vaikeuksiin. Hankkeeseen kytketään nuoria opintojen eri nivelvaiheista: perusaste - toinen aste (myös pitkittyneet nivelvaiheet), opintojen keskeytymisuhan ilmetessä sekä toinen aste - työelämä nivelvaiheessa. Yhteistyössä nuorten työpajojen kanssa etsitään koulutuksensa jo keskeyttäneille uusia reittejä opinpolulle.

Kohderyhmänä ovat myös nuorten kanssa työskentelevät toimijat ja erilaiset ohjauksen toimintaympäristöt.

Hankkeen tavoitteet kytkeytyvät hallitusohjelman koulutuspoliittisiin tavoitteisiin. Niihin pyritään rakentamalla kohderyhmän opinpolun tueksi pitkäjänteisen tuen ja yksilöllisen ohjauksen jatkumo. Jatkumon alkupää on perusasteen päättövaiheessa ja loppupää työelämässä. Nuoren putoaminen jatkumolta ehkäistään ennakoinnin vahvistaamiselle, yksilöllisten reittien ja suojaavien tekijöiden vahvistamisella. Hanke edistää oppimisen monimuotoistumista.

Hankkeessa ohjaustyö jalkautuu. Hankkeen ohjaustoimijat lähtevät kentälle paikallisten toimijoiden tueksi ja samalla myös nuoren lähipiiriin.
Nuorten tavoitteisiin soveltuvat ohjaus- ja tukitoimet tuotetaan jalkautuvan työparin ja paikallisten toimijoiden yhteistyöllä. Hyviksi arvioidut käytännöt dokumentoidaan, levitetään koko alueelle ja juurrutetaan sopimuksellisesti kuhunkin toimintaympäristöön. Ohjaustyön yhteistä kehittämistä vahvistetaan yhteisten kohtaamisten kautta.

Oppimisympäristökäsitteen laajentamiseksi mallinnetaan ammatillisen koulutuksen ja nuorten työpajojen välistä yhteistyötä, jotta löydetään mahdollisuuksia todentaa työpajoilla tehtävää työtä osaksi opintoja ja lisätä opintojen suorittamisen vaihtoehtoisia tapoja.

Alueelle rakennetaan perusasteella aktivoituva nuorten seurantajärjestelmämalli.

Hankkeen tuotokset:
1) Erityistä tukea tarvitsevien nuorten opinpolkujen pilotteja 2) Jalkautuvan ohjaustyö 3) Nuorten opinpolun seurantajärjestelmän malli 4) Räätälöityjen nivelvaiheyhteistyömuotojen kuvauksia
4) Ammatillisen koulutuksen ja työpajojen yhteistyösopimukset 5) Ohjaustyöpäivät opetus-, ohjaus- ja tukipalvelutehtävissä toimiville. 6) Kirjalliset julkaisut

Erityistä tukea tarvitsevan nuoren näkökulmasta hanke vahvistaa opiskelumotivaatiota ja vähentää opiskeluvaikeuksien kasaantumisriskiä. Opinpolun jatkumo ei katkea ja yhä useampi saavuttaa ammatilliset tavoitteensa. Toimijoiden näkökulmasta hanke vahvistaa paikallisten ohjauskäytänteiden kehittymistä ja lisää hallintokuntien välistä yhteistyötä. Oppimisympäristö käsitteenä ja koulutuksen yhteistyöverkosto laajenevat.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan projektin aikana ja sen päätyttyä:
- projektissa mukana oleville oppilaitoksille ja muille koulutusta antaville oppilaitoksille
- alueen työpaikoille
- muille yhteistyötahoille (esim. muu ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulu)
- suurelle yleisölle

Tiedottamisessa käytetään apuna:
- oppilaitosten opettajia ja työpaikkaohjaajia
- alueellista ja valtakunnallista oppilaitosverkostoa
- ESR-projektien valtakunnallisia tapaamisia

Tiedottamistavat:
- eri tilaisuudet, kuten projektien tapaamiset, konferenssit, seminaarit, messut ja näyttelyt
- tiedotusvälineille suunnatut tilaisuudet, lehdistötiedotteet ja muu materiaali
- projektin sisäinen tiedotus ja yhteydenpito muihin projekteihin
- yleisölle suunnattu tiedotus- ja audiovisuaalinen aineisto
- julkaisut
- sähköinen viestintä; www-kotisivut, tietopankit, verkkopalvelut yms. www-sivuilla toimiva tai sitä kautta hyödynnettävä materiaali
- projektiesitteet
- kalvosarjat
- Oppi-Apajan oma sosiaalisen median yhteisö

Tiedottaminen kuvataan myös osana hankkeen valorisaatiosuunnitelmaa, josta luonnos liitteenä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeeseen on sisäänrakennettuna elementtejä, joissa tiedottaminen, hyvin käytäntöjen levittäminen ja juurruttamistyö saavat paikkansa. Osaamisen vahvistaminen on tärkeä tekijä. Koko prosessin kannalta tärkeää on se, että esimiehet ovat sitoutuneita asiaan. Ammatillisten oppilaitosten rehtorit ovat osallistuneet osin suunnittelutyöhön ja sitä kautta myös sitoutuneet hankkeen toteutukseen.

Hankkeen organisaatio on rakennettu niin, että se on mahdollisimman hyvin edustuksellinen eri sektorien ja toimijoiden osalta, mikä vahvistaa tiedottamisen ja levittämistyön verkostoa jo ilman erillisiä kohdennettuja toimia.

1) Jalkautuva ohjaustyö on hankkeen keskeinen työtapa ja jatkuva tapa levittää eri toimintaympäristöissä arvioituja hyviä käytäntöjä. Jalkautuvan ohjaustyön kytkentä perustyöhön on varmistettu resursoimalla perustyön toimijoiden työpanosta hanketyöhön. Jalkautuva ohjaustyö on perustyötä vahvistava elementti ja sen toimintaperiaatteet sovitaan yhteisesti nuoren ja perustyön toimijoiden kesken.
2) Hankkeen järjestämät kohtaamistilat rakentuvat niin, että niissä päivitetään osallistujien tilannetiedot hankkeesta ja mahdolliset esimerkkicaset otetaan suoraan hanketyöstä. Sovitusti voidaan myös yhteisesti kehittää/soveltaa jotain hankkeessa esille noussutta menetelmää tms.
3) Hankkeen BIKVA -arviointiprosessit ovat osallistavia ja niiden kautta saadaan tietoa suurelle määrälle ihmisiä. BIKVA arviointimallina on yksi tapa todentaa hyviä käytäntöjä.

kts.liite 11.1

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 556 250

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 552 403

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 669 487

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 665 641

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Oppi-Apaja –hankkeessa tavoiteltiin tehokkaampaa kokonaisuutta erityistä tukea tarvitsevien nuorten opinpolun ohjaustoimintaan Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella. Hankaluuksia ja opintojen keskeytymisuhkaa oman opinpolkunsa eri vaiheissa kohtaavien nuorten tukiverkostoa vahvistettiin ohjaustoimijoiden yhteistyön lisäämisellä ja tehostamisella. Eri viranomaisia ja toimijoita osallistamalla syntyi visio alueellisesta nuorten ohjaus- ja seurantajärjestelmästä, jossa on osoitettu toimijoiden vastuita ja käytäntöjä tietojen siirtämiselle ja nuorten ohjaustoiminnan kokonaisuuden koordinoinnille. Oppi-Apaja ideoi ja järjesti ohjaustoimijoille osallistavia tapahtumia ja seminaareja, jotta kynnys alueellisen yhteistyön tekemiselle olisi mahdollisimman matala. Sosiaalisen median yhteisö perustettiin foorumiksi, jossa eri hallintokuntien ohjaustoimijat saadaan helposti koolle ja keskusteluun.

Hanke pilotoi jalkautuvan ohjaustyön käytäntöä. Toimiva palvelujärjestelmä edellyttää nuorten arkeen jalkautuvaa ohjauspalvelua, sillä nuori asiakaskunta on osin kykenemätön etenemään urapolullaan ilman siirtymävaiheiden konkreettista tukea ja ohjausta. Nuoren lähipiirin aktivoiminen nuoren tueksi on tärkeää. Nuorten elämismaailmassa on myös yhä enemmän elämänhallinnan ja arjen holtittomuutta, johon puuttuminen edellyttää toimimista toimistotyön sijaan nuorten arjessa. Jalkautuvan ohjaustyön kautta on myös mahdollista löytää palveluiden katvekohtia eli tilanteita, joissa nuorella on vaara pudota pois palvelujärjestelmästä. Jalkautuva työ palvelee palvelujärjestelmän kehittämistä.

Hankkeessa valmisteltiin sopimuksellista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja nuorten työpajojen välille. Alueella on vuosien kokemus yhteistyöstä, mutta toimintamallit näiden kahden organisaation välillä ovat olleet jäsentymättömiä ja henkilöistä riippuvia. Yhteistyön rakentamisessa on kysymys paitsi nuorten oppimisympäristöjen laajentamisesta myös valmentavan ja kuntouttavan palvelun mahdollistaminen tukea tarvitsevan ammattiopiskelijan opinpolulle.

Hankkeen eri tavoitteet ja konkreetti tekeminen nivoutuivat keskenään kokonaisuudeksi, jossa eri toimenpiteet tukivat toisiaan. Alueellisen ohjausyhteistyön vahvistamista tehtiin työntekijätapaamisten ja yhteisten workshoppien kautta. Seminaareissa mukaan haastettiin myös esimiestason toimijoita ja eri hallintokuntien johtoa. Asiakastasolla yhteistyötä tehtiin yhteisten asiakasprosessien kautta. Erilaisia asiakasprosesseja mallinnettiin. Työpajayhteyksiä rakennettiin samalla tavalla. Jalkautuva asiakastyö oli yhteistyösuuntien konkreettinen kohtaamispiste. Asiakas oli toiminnan keskiössä.

Hankkeen asiakkaiksi ohjautui pääasiassa opintonsa keskeyttämisvaarassa olevia ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, mutta myös jo opintonsa keskeyttäneitä, nuorten työpajanuoria ja yhteistyöviranomaisten asiakkaita. Asiakkuuksia hankeajalla oli yhteensä 183. Heistä 90 pidempikestoisessa palveluohjaus suhteessa ja loput lyhytkestoisissa ohjaus- ja valmennustilaisuuksissa. Nuoret saavuttivat tavoitteitaan. Heistä 19 sai tutkintonsa suoritettua ja 16 nuorta sai suoritettua isoja kokonaisuuksia tutkinnostaan. Yhdeksän nuorta työllistyi ja 16 nuorta siirtyi työvoimahallinnon asiakkaaksi jatkopolkujaan rakentamaan. Pääosa nuorista jatkaa ammatillisia opintojaan sovittujen tukiverkostojen tuella.

Prosessin etenemiselle syntyi useita hidasteita ja esteitä. Voimaan tulleen nuorisolain uudistusten myötä eri paikkakunnilla käynnistettiin ohjaus- ja palveluverkoston suunnittelua. Alueellinen malli jäi taustalle odottelemaan. Työpajayhteistyön sopimuksellisuuden eteneminen on nyt vasta fuusioprosessien jälkeen pääsemässä kahden suuren koulutuksenjärjestäjän keskinäiseen neuvottelupöytään. Sopimuksellisuuden valmistelu jatkuu neuvottelujen mukaisesti.

Hankkeen asiakaslähtöisen arvioinnin tulokset osoittivat Oppi-Apajan kehittämistehtävien merkityksellisyyden. Muutosten hidastama hanke sai juurruttamis- ja levittämishankerahoituksen vuosille 2012-2013.