Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10715

Projektin nimi: Kansainvälisyyskoulu

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2008 ja päättyy 30.4.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208201-1

Osoite: PL 472, Viitaniementie 1 C

Puhelinnumero: 040 341 5111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.jao.fi

Projektin kotisivun osoite: www.jao.fi/?Deptid=18756

Vastuuhenkilön nimi: Vesa Saarikoski

Asema: Johtaja

Sähköposti: vesa.saarikoski(at)jao.fi

Puhelinnumero: 040 341 5101

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisen kohderyhmän muodostavat ne toisen asteen oppilaitosten henkilöstön edustajat (esimerkiksi opettajat, kouluttajat, ohjaushenkilöstö, esimiehet ja koulutuspäälliköt), jotka kehittävät oman alansa koulutusta toteuttamalla Kansainvälisyyskoulua.

Toinen keskeinen kohderyhmä ovat ne työnantajat ja yritykset, joiden kanssa kansainvälistä opiskelija- ja opettajavaihtoa kehitetään ja jotka hyötyvät suoranaisesti valmisteilla olevan Kansainvälisyyskoulun tuloksista saamalla globaaleissa toimintaympäristöissä työskentelemään kykeneviä ammattilaisia.

Saarijärven-Viitasaaren osuus kustannuksista noin 8%

3.3 Välilliset kohderyhmät

Opiskelijat, joille Kansainvälisyyskoulu on tulevaisuudessa yksi uusi ammatillisen koulutuksen valinnan mahdollisuus, ovat tässä hankkeessa välillisenä kohderyhmänä. Nyt kehitteillä olevat, kansainvälisiin oppimis- ja toimintaympäristöihin liittyvät eri toimialojen opetus-, ammattiosaamisen tutkintokohtaiset näyttö- ja aikuisten näyttötutkintosuunnitelmat (myös ulkomailla toteutettavat näytöt) tarjoavat heille uusia mahdollisuuksia harjoittaa ammattiaan myös ulkomailla.

Jo työssä toimiva väestö hyötyy Kansainvälisyyskoulun myötä kehitettävistä (ei suoranaisesti tutkintotavoitteisista) koulutustuotteista, joita on mahdollisuus levittää edelleen muun muassa EduCluster Finlandin välityksellä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 135, joista naisia 85

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Keski-Suomen kehittämisen yksi painopistealue on kansainvälistyminen. Työ- ja elinkeinoelämän sekä yhteiskunnan kansainvälistymiseksi laajemminkin tarvitaan yhä vahvempaa kansainvälisyysosaamista.

Kansainvälisyyskoulu -hankkeen tavoitteena on luoda toisen asteen koulutukseen kansainvälisyyskoulukonsepti sekä edistää oppilaitosten ja yhteistyöyritysten henkilöstön kansainvälisyysosaamista.

Hankkeen tavoitteena on tunnistaa maakunnan elinkeinoelämän tarpeet kansainvälisyysosaamisessa ja kehittää sen pohjalta toisen asteen koulutukseen (ammatillinen ja lukiokoulutus) maakunnallinen kansainvälisyyskoulukonsepti.

Se lisää toisella asteella opiskelevien mahdollisuuksia painottaa opinnoissaan kv-osaamista ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta. Kansainvälisyyskoulukonsepti mallinnetaan ja juurrutetaan osaksi oppilaitosten pysyvää toimintaa. Samalla mahdollistetaan kv. toimintaympäristöissä toteutuva työssä oppiminen ja osaamisen arvioiminen. Monikulttuurisuus ja kansainvälinen toiminta tulevat osaksi oppilaitosten arkea.

Kansainvälisyyskouluhanke edistää kielitaitoisen ja kansainvälisillä työmarkkinoilla menestyvän, ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta Keski-Suomessa.

Henkilöstön kv. osaamista kehitetään hankkeen aikana. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan kv. toimintaan (ulkomaiset työelämäjaksot, opettajavaihto). EU:n apuopettajatoimintaa ja muita kontakteja hyödynnetään. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään sekä kotimaassa että EU-maissa.

Tuloksina syntyvä toimintakonsepti, menetelmät ja oheismateriaali ovat tuotteistettavissa ja levitettävissä. Prosessia sekä sen tuloksia, kokemuksia ja materiaalia voidaan hyödyntää tutkimus- ja arviointityössä laajemminkin.

Kehittämisen kohteita ovat sekä oppilaitosten välinen että oppilaitosten ja työelämän välinen yhteistoiminta ja siihen liittyvät opetus- ja opetuksen toteuttamissuunnitelmat, kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusopintotarjonnan laajentaminen ja monipuolistaminen sekä henkilöstön (opettajat, kouluttajat, opinto-ohjaajat ja muu henkilöstö) osaaminen.

Ensisijainen kohderyhmä on oppilaitosten ja yhteistyöyritysten henkilöstö. Välillisesti hankkeesta hyötyvät opiskelijat, joiden käytettävissä oleva kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusopintotarjonta laajenee. Yritykset saavat osaavaa ja globaalisti ammattitaitoaan harjoittavaa työvoimaa. Samalla tehdään näkyväksi koulutustarjonnan kokonaisuus ja laajennetaan sitä elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi.

Kansainvälisyyskoulukonsepti pohjautuu maakunnalliseen kv.strategiaan ja sitä rakennetaan yhteistyössä muiden maakunnan kv. hankkeiden ja toimijatahojen kanssa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen tiedottamisessa noudatetaan EU:n viestintäohjeistusta ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tiedotusstrategiaa. Yleisiä suuntaviivoja hankevuosille:

2008:
Hankkeen käynnistyessä kaikkien mukana olevien kuntayhtymien johtoryhmille tiedotetaan hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä. Johtoryhmät sitoutetaan hanketyöhön. Hankkeen hallinnoija tiedottaa hankesuunnitelmasta mukana oleville oppilaitoksille. Oppilaitosten henkilöstölle (opettajat, kouluttajat, ohjaus- ja muu henkilöstö) järjestetään ohjauksellisia tiedotustilaisuuksia.

Työelämän yhteistyökumppaneiden sitouttamiseksi (3-5 keskisuomalaista, kansainvälisesti toimivaa yritystä) neuvotellaan henkilökohtaisesti niiden yritysedustajien kanssa, joilta on saatu alustava lupautuminen mukaan hankkeeseen (hankkeen koordinaattori).

2009:
Oppilaitosten sisällä tiedotetaan kuten edellä. Yrityksiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti (kv. koordinaattorit ja vastuuopettajat/-kouluttajat).

Hyvistä esimerkeistä tiedotetaan julkisuudessa (keskisuomalainen yrityskenttä, mahdollisuuksien mukaan julkiset tiedotusvälineet).

2010:
Tiedotus hoidetaan kuten edellä vuonna 2009.

2011:
Tiedotus hoidetaan kuten edellä vuonna 2010.

2012:
Hankkeen tulokset kootaan ja niistä tiedotetaan aktiivisesti maakunnallisesti ja valtakunnallisesti toisen asteen koulutuksen kentällä, mutta myös muilla oppilaitostasoilla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Kevätlukukausi 2009:

Oppilaitoksissa tiedotetaan syksyllä 2008 käynnistyvästä kansainvälistymisopintojen koordinointi- ja systematisointityöstä ja sen mallintamisesta. Opetus- ja opetuksen toteuttamissuunnitelmien yhteisen osan työstäminen käynnistyy ja siitä kerrotaan maa- ja valtakunnallisissa alue- ja koulutuksen kehittämistilaisuuksissa.

Tiedottamisessa hyödynnetään koulutuksenjärjestäjien ja muiden oppilaitostasojen omia ja viranomaisverkostoja. Tiedottamisesta vastaa hankkeen hallinnoija (projekti- ja viestintäpäälliköt).

Kansainvälisyyskouluhankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä informoidaan yhteistyöyritysten vastuuhenkilöitä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Lukuvuosi 2009-2010:

Uudistuneiden opetus- ja näyttötutkintosuunnitelmien mukaisista toimenpiteistä informoidaan opiskelijoita ja työpaikkaohjaajia sekä muuta yhteistyöverkostoa (muut oppilaitostasot ja viranomaiset).

Lukuvuosi 2010-2011:

Järjestetään lukuvuoden aikana kaksi arviointitilaisuutta. Kootaan yhteenveto tuloksista ja kehittämiskohteista. Tiedotetaan tuloksista, onnistumisista ja kehittämisen haasteista ammatillisille oppilaitoksille, yritysverkostolle, alueviranomaisille sekä muille oppilaitostasoille kotimaassa ja ulkomailla.

Lukuvuosi 2011-2012

Järjestetään tiedotustilaisuus/seminaari, jonka tavoitteena on arvioida Kansainvälisyyskoulukonseptin osuutta ja menetelmiä ammatillisen koulutuksen osana. Hankkeen hallinnoija vastaa levittämissuunnitelman toteutuksesta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 499 730

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 499 034

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 607 408

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 615 043

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kansainvälisyyskouluhankkeen tavoite on ollut lisätä toisen asteen koulutukseen sisältyviä kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä opintoja, kehittää henkilöstön kieli- ja kulttuuriosaamista sekä tukea Keski-Suomen maakunnan kansainvälistymisstrategiaa. Projektin käynnistämisen taustalla oli keskisuomalaisen elinkeinoelämän tarve turvata osaavan, kielitaitoisen ja kansainvälisillä työmarkkinoilla menestyvän työvoiman saatavuus.

Hanketta ova toteuttaneet yhteistyössä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä päätoteuttajana ja Äänekosken ammatillisen koulutuskuntayhtymä (POKE) osatoteuttajana. Vuodesta 2011 myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Lukiokoulutus -tulosalue sekä Äänekosken ja Laukaan lukiot ovat osallistuneet hankkeeseen. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet maakunnan muut oppilaitokset (mm. Jyväskylän kotitalous-oppilaitos, Karstulan Evankelinen opisto ja Alkio -opisto) sekä yritykset (mm. Autotalo Laakkonen Oy, Moventas Oy ja Nokka Oy).

Hankkeen pääkohderyhmä on ollut toisen asteen oppilaitosten henkilöstö. Toinen tärkeä kohderyhmä oli yritysten henkilöstö, jolle tarjoutui mahdollisuus olla mukana kehittämässä koulutusta. Opiskelijat olivat hankkeessa välillisenä kohderyhmänä ja hyötyvät hankkeen tuloksena syntyneestä toimintamallista.

Maakunnan toisen asteen koulutus vastasi esitettyyn tarpeeseen kehittämällä hankkeen avulla kansainvälisyyskoulukonseptin, jonka tavoitteena on tarjota nuorille ja aikuisille entistä paremmat mahdollisuudet painottaa opintopolussaan ja -valinnoissaan kansainvälisissä ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä tarvittavaa osaamista.

Hankkeen keskeinen tulos, kansainvälisyyskoulukonsepti, on kokonaisvaltainen kuvaus kansainvälisen toiminnan eri tasoista opiskelijan näkökulmasta toisen asteen koulutuksessa. Vuoden 2010 aikana saatiin valmiiksi ensimmäinen versio konseptista ja sen jälkeen sitä on kehitetty edelleen suuntaamalla yksittäisiä kehittämistehtäviä siten, että ne tukevat mallin toiminnallistamista. Kehittämistyön edetessä konseptin pyramidimuoto on säilynyt ja siitä on laadittu omat versionsa eri koulutusmuodoille. Toimintatapojen ja tutkintojen erilaisuudesta johtuen päädyttiin ammatillisen koulutuksen osalta kahteen samaan tavoitteeseen hieman eri keinoin pyrkivään malliin. Nuorten koulutuksen osalta kolmiportaisen kansainvälisyyskoulun kivijalka on sen varmistaminen, että koko opiskelijakunta (100%) saa perusvalmiudet toimia kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä omassa oppilaitoksessa. Tähän pyritään mm. saapuvien opiskelijoiden vertaistuutoroinnin avulla sekä tukemalla yksiköitä ottamaan vaihto-opiskelijoita mukaan opetukseen. Konseptin toisen portaan muodostaa kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat. Tavoite on, että vuonna 2015 10% hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten opiskelijoista suorittaa eurooppalaisen koulutusjakson (6-12vkoa) osana tutkintoaan. Kolmas porras nuorten kansainvälisyyskoulusta koostuu niistä n. 5% opiskelijoista, joille pyritään tarjoamaan mahdollisuus suorittaa kansainvälisesti painottunut perustutkinto (väh. 30ov). Aikuisten kansainvälisyyskoulun kolmiportaisen mallin pohjana on tarjota tietty minimitaso
kansainvälisyyteen liittyviä opintoja kaikille perustutkinto-opiskelijoille. Toiselle portaalle kootaan opintotarjonta niille opiskelijoille, joilla on kiinnostusta, mutta ei aikaisempaa kokemusta tai osaamista aiheeseen liittyen. Kolmannella portaalla on opintotarjonta niille opiskelijoille, joilla on jo aiempaa osaamista ja joiden ammatillisen osaamisen keskiössä on kansainvälinen liiketoiminta tai muu kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä toimiminen. Kaksi viimeksi mainittua porrasta koskevat kaikkien tutkintotasojen opiskelijoita (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot). Tavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2015 mennessä tutkintoon valmentavista koulutuksista 80% sisältäisi integroituja, alan osaamisvaatimuksista lähteviä kansainvälisyysopintoja. Lukiokoulutuksen tultua mukaan hankkeeseen laadittiin edellisten pohjalta myös lukioihin kansainvälisyyskoulukonsepti. Tavoitteena lukiokoulutuksen osalta oli tukea lukioiden kansainvälisyystoiminnan kehittämistä ja systematisointia ja konkreettina tuotoksena laatia konseptin tueksi kansainvälisyyskäsikirja. Lukiolaisten kansainvälisyyskoulukonseptin lähtökohtana on, että jokainen lukiolainen opiskeluaikanaan saa riittävät valmiudet toimia menestyksekkäästi yhä kansainvälistyvässä maailmassa, jatko-opinnoissa ja työelämässä vieraalla kielellä ymmärtäen erilaisuutta ja suvaiten maailman erilaisuuden.

Kansainvälisyyskoulukonseptin juurtumisen ja käyttöönoton tueksi on hankkeessa mm. tehty kulttuurivalmennuskursseja, kuvattu vaihtoprosesseja ja laadittu siihen liittyvää lomakkeita ja ohjeita, luotu malleja kotikansainvälistymisen keinoiksi ja tehty opetussuunnitelman kehittämistyötä. Lisäksi on toteutettu henkilöstökoulutusta ja neljä verkostoitumismatkaa.