Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10721

Projektin nimi: Vantaan Tarmo - Työpajatoimintaa ja motivaatiota

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2008 ja päättyy 30.6.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Vantaan kaupunki, Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen tulosyksikkö

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0124610-9

Osoite: Asematie 10A 2. krs

Puhelinnumero: 09-83911

Toteuttajaorganisaation Web-osoite:

Projektin kotisivun osoite: www.vantaa.fi

Vastuuhenkilön nimi: Sabine Keturi-Philipp

Asema: projektipäällikkö

Sähköposti: sabine.keturi-philipp(at)vantaa.fi

Puhelinnumero: 050 312 2025

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin pääasiallisena kohderyhmänä ovat vantaalaiset rakenteellisen työttömyyden kriteerit täyttävät työttömät työnhakijat, lähinnä pitkäaikaistyöttömät, toistuvaistyöttömät ja toimenpiteiltä työttömäksi jääneet. Lisäksi vajaakuntoisia ja maahanmuttajataustaisia työttömiä, joiden työttömyys on pitkittynyt.

Asiakkaat ovat vantaalaisia työttömiä, jotka ovat pääsääntöisesti yli 25-vuotiaita. Alle 25-vuotiaat asiakkaat ohjautuvat nuorisotoimen pajoihin, Petra Nuoret työhön ja kouluun- projektin palveluihin sekä nuorisopalveluihin.
Työttömien työnhakijoiden lisäksi projektin asiakkaaksi voidaan ottaa myös työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, joille projektin toiminnan voidaan katsoa olevan apuna työllistymisessä. Projektin pajalla ja muissa toiminnoissa voi olla erilaisessa työllistymisen vaiheessa olevia asiakkaita.

Projektin asiakkaat ohjautuvat projektiin pääasiassa Työvoiman palvelukeskuksen ja Vantaan TE- toimston kautta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Vantaan kaupungin eri toimialat toimialat hyötyvät hankkeesta palvelun käyttäjinä. Projektissa voidaan kunnostaa kaupungin eri yksiköiden huonekaluja, remontoida tai siivota kaupungin tiloja jne.

Projekti tarjoaa yksilöityä työnantajapalvelua välittämällä työvoimaa kunnan eri toimialoille, liikelaitoksille, välityömarkkinoille ja pk- yrityksille.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 580, joista naisia 328

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 406, joista naisia 164

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 55, joista naisten työpaikkoja 23

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29, joista naisten työpaikkoja 11

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 20, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14, joista naisten tutkintoja 12

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin pääasiallisena kohderyhmänä ovat vantaalaiset rakenteellisen työttömyyden kriteerit täyttävät työttömät työnhakijat, lähinnä pitkäaikaistyöttömät, toistuvaistyöt-tömät ja toimenpiteiltä työttömiksi jääneet.
Lisäksi kohderyhmään kuuluu vajaakuntoisia ja maahanmuuttajataustaisia työttömiä, joiden työttömyys on pitkittynyt.

Projektin tavoitteena on työttömyyden alentaminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, piilotyöpaikkojen löytäminen sekä kunnan, TE-toimiston, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyöverkoston sujuva toimiminen.

Projektin keskeisenä toimintana ovat ohjattu työskentely työpajoilla, työhönvalmen-nus, koulutus- ja yritysyhteistyö sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.
Työpajatoiminta valmentaa ja aktivoi asiakkaita palkkatyöhön, ja toiminta lähtee asi-akkaiden työllistymiseen liittyvistä tarpeista ja tukemisesta. Työpajatoiminnan rinnalla on työhönvalmennus, jossa projektin kaksi työhönvalmentajaa ohjaavat asiakkaita ak-tiiviseen työ- ja koulutuspaikan etsimiseen ja siellä pysymiseen.

Projektissa kehitetään työttömille aikuisille työpajatoimintaa, joka on tarkoitus vakiin-nuttaa osaksi kaupungin työllisyydenhoitoa.
Projektissa kokeillaan uutena innovaationa työelämässä tarvittavan suomen kielen vii-kottaisten kieliopintojen sekä pajalla toimivan käytännön suomen kielen opetuksen yhdistämistä maahanmuuttajilla, jotka eivät voi osallistua TE-toimiston järjestämiin kielikoulutuksiin, mutta jotka selkeästi tarvitsevat työelämän kielitaitoa työllistyäk-seen.
Projektissa kehitetään uutta aktiivista etsivää työhönvalmentajamallia työllistymisen tueksi ja työssä pysymiseen. Työhönvalmentajat avustavat myös koulutukseen hakeu-tumisessa.
Projektissa järjestettävän, pääasiassa ammatillisen työvoimakoulutuksen sisältöjä kehi-tetään yhdessä kouluttajien ja TE-toimiston kanssa vastaamaan vaikeasti työllistyvien asiakkaiden ja muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedottamisesta vastaavat projektipäällikkö yhteistyössä kaupungin tiedottajien kanssa.
Projektilla on omat kotisivut.

Projektin hyväksymisestä, alkamisesta ja toiminnasta tiedotetaan eri sidosryhmille, asiakkaille,
yhteistyökumppaneille alueen toimijoille. Projektin rekrytointi tehdään julkisesti, jolloin se tulee tutuksi jo ennen varsinaista toimintaa. Projektista tehdään esite, jossa kuvataan projektin toimintaa ja palveluja.

Projektin toiminnasta tiedotetaan osallistumalla tapahtumiin ja järjestämällä tiedotustilaisuuksia asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja kaupungin työntekijöille. Projekti järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa aiheeseen liittyviä seminaareja, jotka käsittelevät projektin aihepiiriä.

Projektin päättyessä sen tuloksista tiedotetaan loppuseminaarissa ja loppuraporteissa niin
yhteistyökumppaneille kuin kaupungin henkilöstölle ja asukkaille sekä muille sidosryhmille, joita asia koskee.

Kaikki seminaari- ja tiedotusmateriaali, raportit, tutkimukset jne julkaistaan myös projektin internet-sivuilla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Yhteistyö muiden projektien kanssa ja yhteinen kehittämistoiminta alkaa projektin alkaessa ja jatkuu koko projektin ajan. Projektin aikana järjestetään koulutus- ja kehittämistilaisuuksia yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Syksyllä 2012 projektin henkilökunta käy tutustumassa EU- alueella vastaavanlaiseen projektiin ja neuvottelee yhteistyöstä

Projektilla on omat internet-sivut Vantaan kaupungin sivustoilla. Sivuilla kerrotaan sekä ajankohtaisista asioista että julkaistaan projektin tuottamat raportit, opinnäytetyöt jne.

Loppuseminaari keväällä 2012

Väliraportti 2011, loppuraportti valmistuu 2012, ja loppuseminaari on samalla sen julkaisutilaisuus. Raportteja jaetaan sekä painettuina että sähköisinä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 176 989

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 165 252

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 681 415

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 664 645

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Välityömarkkinat/siirtymätyömarkkinat

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tarmo- projekti suunniteltiin aikana, jolloin puhuttiin työvoimapaulasta ja avoimia työpaikkoja oli reilusti haussa. Kun projekti pääsi aloittamaan toimintansa 2009, oli tilanne työmarkkinoilla huonontunut. Projektin koko elinkaaren aikana yhtenä ongelmana on ollut asiakasohjauksen ontuminen. Oikeanlaisia asiakkaita, joita olisi voitu auttaa 3 kuukauden työelämä-valmennuksen aikana, ei saatu riittävästi projektin asiakkaiksi. Kaikki ne asiakkaat, jotka olivat motivoituneita siirtymään eteenpäin työllistymisen polulla, voitiin sijoittaa koulutukseen, palkkatukitöihin sekä töihin avoimille markkinoille.

Projektin aikana mallinettiin aikuisten työpajatoimintaa Vantaan kaupungilla sekä kehitettiin työhönvalmennusta pajaympäristössä. Pajoilla kokeiltiin maahanmuuttajien kielten opetusta sekä työelämänlupakorttien suorittamista pajalla oloaikana. Pajaympäristössä pidettiin myös laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmentavaa koulutusta, jonka tulokset ovat olleet hyviä. Pajoilla opeteltiin työelämän pelisääntöjä sekä suoritettiin oikeita töitä. Pajalaiset oppivat erilaisia itselleen ja työelämää varten hyödyllisiä taitoja. Lisäksi jokainen pajalainen sai mukaansa oman cv:n sekä hakemuksen muistitikulla, jotta hän voisi sitä myös tulevaisuudessa hyödyntää työnhaussa.

Tarmo- projekti on ollut rakentamassa Vantaan Valon pajataloa sekä sen toimintoja. Tarmon jälkeen tulevalla Kosti- projektilla on jo vahva perusta, jolle rakentaa toimintonsa sekä kehittää pajatoimintaa ammatilliselle tasolle. Työhönvalmennuksesta on tehty erilaisia kehittämis-tehtäviä, joiden pohjalta uudessa projektissa lähdetään edelleen kehittämään työhönvalmentajan työtä.

Toiveena olisi, että aikuisten työpajat siirtyisivät viimeistään Konsti- projektin jälkeen Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden vakinaisiksi toiminnoiksi, sillä tälle palvelulle on tarvetta vielä pitkään.