Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10724

Projektin nimi: Onnistuvat opit - monialaisen yhteistyön juurruttamismalli nuorten tukemiseksi

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.5.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Sosiaalikehitys Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 0809407-2

Osoite: Wetterhoffinkatu 4

Puhelinnumero: 050 67088

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.sosiaalikehitys.com

Projektin kotisivun osoite: www.sosiaalikehitys.com/onnistuvatopit/onnistuvat-opit

Vastuuhenkilön nimi: Juha Kaakinen

Asema: Toimitusjohtaja

Sähköposti: juha.kaakinen(at)sosiaalikehitys.com

Puhelinnumero: 050 67088

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Keskeiset kohderyhmät ovat perusopetuksen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen, eri oppilaitosten, työpajojen ja työvoimahallinnon työntekijät, jotka kohtaavat opinpoluillaan tukea tarvitsevia nuoria, joille nykyiset yhden sektorin palvelut eivät ole riittäviä. Välillinen nuorten kohderyhmä on 15-20-vuotiaat. Perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymän sujumiseksi kehitystyö ulotetaan ylä- ja myös alakouluihin. Toisen asteen läpäisyn maksimoimiseksi ohjauspalveluiden tukiprosessit tullaan ulottamaan toiselle asteelle. Työpajatoimijat huolehtivat siitä, että työpajojen valmennuspalveluiden kehittämisessä huomioidaan erilaisten oppijoiden tarpeet.

Työpajojen mukaan ottamiseen ja tätä kautta työpajatoiminnan laajentamiseen panostetaan erityisen voimakkaasti. Konsortiossa mukana olevan Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kautta varmistetaan, että työpajatoimijat ovat mukana suunnittelemassa, tuottamassa sekä juurruttamassa joustavia palveluja niille nuorille, joille nykyinen koulumuotoinen opiskelu ei jostakin syystä sovi. Työpajatoimijat rakentavat Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ja muiden konsortio-osapuolten tukemana yhteistyömuotoja etsivän nuorisotyön, oppilaitosten sekä kuntien eri hallinnonalojen välille.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat kolmannen sektorin toimijat, järjestöt, poliisi, työmarkkinatoimijat, kuntien päättäjät, vanhemmat ja huoltajat sekä muut nuorten lähellä olevat tahot. Välillisinä kohderyhminä ovat myös nuorten parissa toimivat projektit, joille Onnistuvat opit - monialaisen yhteistyön juurruttamismalli voi alueellisten tarpeiden mukaan toimia yhteistyökumppanina.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 618, joista naisia 495

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Onnistuvat opit - monialaisen yhteistyön juurruttamismallin kohderyhminä ovat perusopetuksen, sosiaali- ja terveystoimen, nuoristoimen, oppilaitosten, työpajojen ja työvoimahallinnon työntekijät, jotka työskentelevät niiden nuorten kanssa, joille nykyiset sektoreittain eriytyneet palvelut eivät riitä. Välillinen nuorten kohderyhmä on 15-20-vuotiaat. Perusopetuksesta II asteelle siirtymän sujumiseksi kehitystyö ulotetaan peruskouluun ja läpäisyasteen maksimoimiseksi myös II asteelle. Toiminta kohdennetaan niihin kuntiin, jotka kokevat hyötyvänsä ohjaus-, seuranta- ja tukipalvelujen koordinointituesta, juurruttamistyön tukemisesta ja ulkopuolisen konsortion tuottamista tukiprosesseista. Painopiste on Lapin läänin ja Oulun läänin alueilla. Ohjelmakauden 2000-2006 Tavoite 3 -alueella tuetaan jo aloitettujen yhteistyötoimien juurtumista koulutuksen valmennuksen avulla.

Tavoitteena on seuraavat muutokset kuntien nuorten palveluissa:
1. Kyetään selkeyttämään kokonaisvastuun kantamista nuorista.
2. Sitoudutaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen pitkäkestoisesti ja asiakaslähtöisesti.
3. Pystytään sopimaan toiminnan jatkuvuuden takuista.
4. Opitaan seuraamaan ja arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta.

Keskeiset toimenpiteet:
1. Rakennetaan "haavit", joilla tukea tarvitsevat 15-20-vuotiaat nuoret tavoitetaan.
2. Rakennetaan monialaisessa yhteistyössä toimenpideohjelmat, joilla nuoret saavat tarvitsemansa ohjaus-, seuranta- ja tukipalvelut.
3. Kirjataan asiat sopimusmuotoon, joissa eri toimijoiden vastuut on nimetty. Sopimusten sitoutumisaste mitoitetaan alueellisten valmiuksien mukaan.
4. Huolehditaan toimenpiteiden juurruttamisesta osaksi perustyötä sitouttamalla kuntajohto ja valmentamalla nuorten parissa toimivat avaintoimijat.
5. Varmistetaan, että alueen työpajat ovat mukana nuorten ohjaus-, seuranta- ja tukipalveluita tehostavissa yhteistyöverkostoissa.

Kehitettävät tuotteet:
Juurruttamissopimukset, nivelvaiheen tukemisen koulutus-, valmennus- ja konsultaatio-ohjelma.

Arvioidut tulokset:
1. Monialaista yhteistyötä käynnistetään ja vahvistetaan koulutus-, valmennus- ja konsultaatio-ohjelman avulla.
2. Paikallinen eri toimijoiden yhteistyö rakentuu pysyvien resurssien varaan.
3. Nuorten ohjaus-, seuranta ja tukipalveluiden juurruttamiseksi laaditaan vähintään 8 sopimusta.
4. Työpajatoiminta laajenee maan tasolla ja työpajatoiminnan vaikuttavuus lisääntyy poikkihallinnollista työtä kehittämällä.
5. Nuorten palvelujärjestelmän kehittämiseksi rekrytoidut ja valmennetut 100 avaintoimijaa muodostavat juurruttamistyön ytimen.

Vaikutukset:
Nuorten parissa toimivien yhteistyövalmiudet paranevat, työn koordinointi ja vastuunjako selkiytyvät. Olemassa oleva yhteistyöverkosto ja eri tahojen ammatillinen osaaminen tehdään näkyväksi. Nuorten palveluiden saatavuus ja laatu paranevat. Nuorten osallisuus vahvistuu.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektissa tehdään ohjausryhmän käsittelyyn vietävä tiedotussuunnitelma, joka sitouttaa eri osapuolia sekä tuo jäsennystä tiedotustoimintaan ja sen aikataulutukseen.

Tiedotussuunnitelma sisältää seuraavat kohdat:
A Juurruttamismallin yleisesittely
B Tiedottamisen tarpeen analysointi
C Tiedottamisen tavoitteet
D Tiedottamisen organisointi (ulkoinen ja sisäinen tiedotus)
E Tarvittavat tiedotustoimet

Tiedottamisen pääkohteena ovat työn alkaessa kuntatoimijat, työpajat ja toisen asteen oppilaitokset. Tiedottamisella lisätään juurruttamisohjelman tunnettavuutta, sen avulla saadaan eri toimijoita yhteen ja luodaan perustaa yhteistyölle ja verkostoitumismahdollisuuksille. Tiedottaminen vauhdittaa juurruttamisohjelman käynnistämistä.

Tärkeimmät tiedotuskanavat ja -välineet ovat sähköiset tiedotteet, esittelykirjeet, alueelliset seminaarit, paikallismediat sekä laadittavat artikkelit alueen paikallislehtiin sekä mahdollisuuksien mukaan laajalevikkisiin lehtiin. Työpajatoimijoiden osalta sähköinen PikaPajaInfo kattaa Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäsenorganisaatiot ja heidän tärkeimmät yhteistyöverkostonsa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuosi 2009:
Esittelykirjeet kuntiin, Onnistuvat opit -juurruttamismallia esittelevän materiaalipaketin kokoaminen ja kuntien sitouttaminen käynnistyy.

Avaintoimijoiden (monialaiset) koulutus- ja valmennusohjelmat ovat pääkanava hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja levittämiseen. Näiden säännöllisesti kokoontuvien verkostojen kautta levitetään tietoa nuorten ohjaus- ja tukipalveluiden juurruttamisesta kuntien eri toimialoille. Kehittämis- ja levitystyötä tukevat sähköiset tiedotteet ja muut tiedotustoimet. Konsortion toiminnassa hyvien käytäntöjen levittämistä tukee koulutus-, valmennus- ja konsultaatio-ohjelma (ks. kohta 7.4.).

Vuosi 2010:
Väliraportti valmistuu. Muilta osin edetään ohjausryhmän hyväksymän ja tarvittaessa päivitettävän tiedotussuunnitelman mukaan.

Vuosi 2011:
Juurruttamismallin toimintaa ja vaikuttavuutta kuvaava loppuraportti valmistuu. Päätösseminaareista tiedotetaan paikallisissa medioissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 120 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 061 578

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 722 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 533 786

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin

9. Loppuraportin tiivistelmä

Onnistuvat opit -jatkohankkeen (2009-2011) tavoitteena oli vahvistaa monialaiseen viranomaisyhteistyöhön perustuvaa pitkäkestoista työtä niiden nuorten tukemiseksi, joille yhden sektorin palvelut eivät riitä. Hankkeen mahdollistaman ohjauksen, koulutuksen, asiantuntijatuen sekä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla erillisen kehittämisrahan kautta tuettiin kuntien tarpeista lähtevää peruspalveluita tukevaa työtä. Hankkeen tavoitteena oli myös laajentaa työpajatoimintaa ja tiivistää työpajaverkostoa hankealueella.
Hankkeessa mukana olleet tahot: Utsjoen, Sodankylän (yhteistyössä Seitasäätiön kanssa), Posion, Ranuan ja Pellon kunnat, Kemijärven ja Oulun kaupungit sekä Työvalmennuskeskus Sytyke yhteistyökuntineen (peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen kunnat).
Ydintuloksia kuntien palvelujärjestelmille:
1. Yhteistyöverkostot koottu nuorten palveluihin
- Verkostojen kokoaminen on osaltaan ollut valmistautumista vuoden 2011 alussa voimaan tulleeseen nuorisolain muutokseen, ja nimettyjen verkostojen kokoonpanoja on mahdollista tarkastella määritettäessä nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa.
- Kunnille on annettu informaatiota nuorten palveluihin liittyvistä lakimuutosprosesseista ja esim. pajatoimintojen kehittämisen ja etsivän työn rahoituksen hakumahdollisuuksista.
2. Sopimuksellisuuteen ja koordinointiin perustuva hanketyömalli
- Kunnille on tarjottu jäntevä, sopimuksellisuuteen ja monipuoliseen tukeen perustuva hanketyömalli
- Hankkeiden kokonaisuutta on tarkastelu kunnissa
- Monialaisen yhteistyön koordinoinnista on kertynyt kokemuksia, yhteistyö tavoitteellista
3. Monialaisen yhteistyön vahvistuminen
- Monialaista yhteistyötä on vahvistettu koulutus-, valmennus- ja konsultaatio-ohjelman avulla
- Verkostot ovat eri alojen ammattilaisten yhteistyönä yhdessä esimiesten ja päättäjien kanssa määritelleet ydintavoitteet nuorten palvelujen kehittämisessä
- Verkostoissa on valmiutta arvioida nuorten tilannetta paikkakunnalla, ennakoida kehittämistarpeita käytettävissä olevan tiedon pohjalta
- Onnistuvat opit on motivoinut verkostoja tavoitteelliseen, sektorirajat ylittävään yhteistyöhön
- Palvelujärjestelmiä on kehitetty yhä enemmän kohti kokonaisvastuun kantamista nuorista
4. Työnkuvat, osaaminen ja vastuut näkyviksi
- Yhteistyöverkostot ja toimijoiden ammatillinen osaaminen sekä työnkuvat on tehty näkyviksi, työnkuvia on selkiinnytetty, mahdollisia päällekkäisyyksiä karsittu ja palveluaukkoja pyritty kuromaan umpeen. Verkoston jäsenten vastuita on kirjattu työnkuviin.
5. Varhaisen vaiheen tukeen on tehty toimintamalleja
6. Palveluketjujen toimivuutta on vahvistettu
- Palveluprosessien sujuvuutta on kehitetty
7. Palvelut on tehty näkyviksi ns. palvelukarttoja ja tietokortteja rakentamalla ja niistä tiedottamalla
8. Oppilaitos-työpaja-kunta-yhteistyön vahvistaminen on nostettu tavoitteellisesti esille
- Jälkiseurantamalli oppilaitosten ja etsivän nuorisotyön toimintamallivaihtoehdoksi
- Toiselle paikkakunnalle opiskelemaan muuttavien nuorten tukemisen malli (Vapari-toiminta), nuorten toisille nuorille antama tuki opiskelemaan lähdön edellä (opas)
- Opinnollistamista tuettu työpajoilla, joustavia opetusratkaisujen käyttöönottoa on edistetty
- Alueen työpajatoimintaa on vahvistettu, pajojen roolia palveluverkossa jäsennetty
- Pajojen keinovalikoimaa on tarkasteltu ja kehittämistyötä käynnistetty, ns. matalan kynnyksen ohjaavan pajan mallinnus esimerkkinä suuren organisaation kehittämis- ja juurruttamistyöstä
9. Kunnille on jaettu tietoa hyvistä käytännöistä nuorten palveluissa, hankekunnat/ -toimijat ovat saaneet tilaisuuden verkostoitua keskenään
10. Kunnille on laadittu juurruttamisen keinovalikoima -kehikko

Hankkeen hyödyt näkyvät pitkällä aikavälillä nuorten saamissa palveluissa, heidän kokemuksissaan siitä, kuinka palvelu vastasi tarvetta ja oliko se oikea-aikaista. Seuraava lista on kooste mahdollisista hyödyistä nuorille.
1. Varhainen tuki.
2. Palvelumallit tietoon.
3. Kokonaisvaltainen tuen tarpeen tarkastelu. Nuoren tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, nuorta ja hänen lähipiiriään tarpeellisessa määrin ja tarpeellisen ajan tukien.
4. Tavoitteellisuus.
5. Tukiverkostot opiskelupaikkakunnille.
6. Oppilaitos-paja-yhteistyö.
7. Pajapalvelujen vahvistaminen.
8. 1+4 -mallin soveltaminen. Nuori on neljä päivää koulussa ja yhden päivän työpajalla, tavoitteena on edistää nuoren oppimista mahdollistamalla joustavia ratkaisuja opinpolulla.
9. Etsivän nuorisotyön käynnistyminen ja vahvistuminen. Esim. opinnot keskeyttänyt, opintojen ja työelämän ulkopuolella oleva nuori pääsee tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin.
10. Osallisuuden edistäminen.

Aluekohtaiset tulokset sekä kehittämistyön pohjalta tiivistetyt kehittämissuositukset mm. monialaisen yhteistyön rahoitukseen, hyötyihin ja nuorten osallisuuden edistämiseen liittyen on luettavissa hankkeen loppujulkaisussa Ihmisiä monialaisen yhteistyön äärellä Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita.