Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10729

Projektin nimi: Suomen kielen opetukseen ohjaamisen kehittämisprojekti

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2009 ja päättyy 30.6.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Osoite: PL 3000

Puhelinnumero: 09-3108600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.edu.hel.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Liisa Pohjolainen

Asema: linjanjohtaja

Sähköposti: liisa.pohjolainen(at)hel.fi

Puhelinnumero: 09-310 86850

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kielikoulutusta ja sen yhteydessä ohjausta ja neuvontaa tarvitsevat helsinkiläiset maahanmuuttajat palvelutarpeensa mukaisesti. Pilottiprojektiin osallistuva kohderyhmä täsmentyy projektin suunnittelu- ja pilotointivaiheessa.

Mukaan valitaan myös heikosti työllistyvien maahanmuuttajien ryhmä. Tähän ryhmään kuuluvat esim. luku- ja kirjoitustaidottomat sekä aikuiset, joilla on omassa lähtömaassa takanaan vain vähän suoritettuja perusopintoja. Tämän hankkeen toimenpiteiden avulla edistetään heidän suoraa työllistymistään tai saatetaan heidät opintopolun alkuun.

3.3 Välilliset kohderyhmät

1) Koulutusten järjestäjät
2) Maahanmuuttajia ohjaavat viranomaistahot
3) Maahanmuuttajayhteisöt
4) Työnantajat


.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen kielen opetukseen ohjaamisen kehittämisprojektin tavoitteena on pilotoida suomen kielen opetukseen ohjauksen malleja sekä tehdä esiselvitys sähköisistä järjestelmistä. Esiselvitystä voidaan hyödyntää jatkossa kurssille ilmoittautumisen sekä kurssipaikan varaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on palvella aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutuksiin liittyvän yhtenäisen seurantajärjestelmän kehittämistä.

Maahanmuuttajien määrä on nopeassa kasvussa koko pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä. Suomen kielen opetus on avain yhteiskuntaan kiinnittymiseen ja kielikoulutuksen tarve kasvaa koko ajan. Suomen kielen opetusta tarvitsevat maahanmuuttajat hakevat samanaikaisesti usealle kurssille varmistaakseen koulutuspaikan, koska käytettävissä ei ole toimivaa kielikoulutuspaikan ohjaus-, varaus- ja ilmoittautumisjärjestelmää.

Suomen kielen opetukseen ohjaaminen edellyttää ohjaamisen mallien kehittämistä, jossa huomioidaan kunkin kielikoulutusta tarvitsevan maahanmuuttajan yksilölliset tarpeet. Tehokkaan ja systemaattisen ohjauksen avulla maahanmuuttajat ohjautuvat sisällöltään ja tasoltaan oikeanlaisille kursseille, jolloin suomen kielen oppiminen, yhteiskuntaan integroituminen ja työmarkkinoille pääsy nopeutuu. Ohjausprosessissa käytetään alkukartoituksia. Ohjauksessa kehitetään moniammatillista yhteistyötä.

Projektissa tehdään esiselvitys opetusviraston olemassa olevien sähköisten järjestelmien soveltuvuudesta kielikoulutuspaikkojen varaus- ja ilmoittautumisjärjestelmäksi sekä suunnitelma järjestelmän toteuttamiseksi. Seurannan kehittäminen tukee kielikoulutusten suunnittelua, ennakointia ja resurssiallokaatiota.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin valmisteluvaiheessa laaditaan alustava tiedotusuunnitelma, jota tarkennetaan projektin aloitettua toimintansa.

Asiakkaille annetaan omakielistä infoa projektin toiminnoista. Asiakkaille tiedottaminen tarkentuu, kun pilottiprojektin asiakasryhmät on rajattu sekä asiakasprosessista on päätetty, esmi. mikä taho ohjaa palveluun.

Tiedottamisen välineitä ja foorumeita ovat mm. väli- ja loppuraportit sekä projektin infotilaisuuden sidosryhmille.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin kehittämistyöstä, ohjaustyön malleista ja käytännöistä, tiedotetaan laajasti eri sidosryhmille sekä hankekokonaisuuden muille projekteille.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 237 150

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 154 748

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 206 472

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 185 995

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Suuret suunnitelmat -pienet askeleet:
1. Kaupungin yhteisestä ohjauskeskuksesta Urabaariin ja ohjauksen pilottiryhmiin.
2. Kaupungin yhteisestä s2-kurssien ilmoittautumis- ja varausjärjestelmästä eTaikaan.

Projektin tulokset voidaan nähdä osaltaan kaupunkitasoisen kehittämistyön alkuaskeleina. Projekti nosti esille eri yhteyksissä maahanmuuttajien erityistarpeet koulutuksesta tiedottamisessa ja koulutukseen hakeutumisessa. Projektissa keskityttiin suomen kielen opetukseen ohjaamiseen, mutta käytännön asiakastyö osoitti, että maahanmuuttajat tarvitsivat monenlaista tietoa elämän eri osa-alueilta, ei pelkästään tietoa koulutuksesta. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui kokonaisvaltaisen ohjauksen puute ja ennenkaikkea kysymys siitä, kenen tehtävä on huolehtia alkuvaiheen ohjauksesta, valtion vai kunnan?

Kehittämistoiminnan kannalta projektiajan tulee olla riittävän pitkä, vähintään 3 vuotta. Silloin on mahdollista testata ja juurruttaa projektin aikana syntyneitä hyviä käytänteitä. Tuloksellinen projektitoiminta edellyttää riitävät henkilösöresurssit. Tämä tarkoittaa kokopäiväistä projektipäälikköä ja ainakin osa-aikaista takoussihteeriä. Johdon tuki on keskeinen projektin eteenpäin viemiselle. Oman haasteensa projektille tuovat henkilövaihdokset. Niitä on kuitenkin usein mahdoton ennustaa.

Rahoittajataholle esitämme toiveen laajemmista hankkeista. Useiden pienten projektien yhteinen koordinointi on hankalaa ja hallinnointiin menee turhan paljon energiaa.