Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10730

Projektin nimi: HYVINVOINTIALAN OPPIMIS- JA KEHITYSVERKOSTO

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.5.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0242746-2

Osoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260 600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.pkamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.ncp.fi/tutkimus&kehittaminen/sotekeskus/HYVIS.pdf

Vastuuhenkilön nimi: Lasse Neuvonen

Asema: Kehittämisjohtaja

Sähköposti: lasse.neuvonen(at)pkamk.fi

Puhelinnumero: 050-555 8986

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Liperi, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opetus- ja t&k-henkilöstö sekä opiskelijat, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan henkilöstö sekä opiskelijat (Joensuu) ja sosiaali- ja terveysalan julkisen sekä kolmannen sektorin toimijat ja yritykset.

Ensi vaiheessa toiminnan kohderyhmänä ovat pääasiassa ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat. Pilottivaiheessa mukaan tulevat työelämän organisaatioiden henkilöt ja asiakkaat. Toiminnan suunnittelussa kohderyhmänä ovat kaikki toimijat.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Sosiaali- ja terveysalan asiakkaat hyötyvät projektin toiminnasta edellä mainittujen kohderyhmien lisäksi. Hyöty on kuitenkin välillinen ja näkyy asiakkaille mm. palvelujen laadun ja saatavuuden parantumisena.

Hanke kytkeytyy kiinteästi PKAMK:n Tikkarinteen Sosiaali- ja terveysalan keskuksen toimintaan. Syntyvällä ympäristöllä/verkostolla on jatkossa merkittävä rooli keskuksen toiminnassa, mutta myös yhteistyökumppaneiden toiminnassa. Hanke toimii verkoston, mallin ja siihen liittyvien toimintatapojen synnyttäjänä, mutta toiminta kiinnitetään jo hankkeen aikana ammattikorkeakoulun sekä verkostossa toimivien yhteistyötahojen toiminnan osaksi.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 663, joista naisia 485

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteet ja tulokset

Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan aluetta palveleva hyvinvointialan oppimisen, kehittämisen ja yrittäjyyden toimintaympäristö.

Tavoitteena on kehittää:

1. osaamista erityisesti toimintaympäristöä palvelevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan
toteuttamisessa
2. toimintamalli, jossa ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen
palvelevat maakunnan sosiaali- ja terveysalan toimijoita
3. yhteisiä toimintamalleja ja menetelmiä hyvinvointialan kehittämistyöhön
4. uusia työelämälähtöisiä hyvinvointiyrittäjyyteen ja yhteistyöhön kannustavia oppimismenetelmiä ja oppimateriaalia
5. osaamisen siirron malli
6. sosiaali- ja terveysalan toisen ja korkea-asteen yhteistyötä


Tavoitteena on edistää sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden tuottamista sosiaali- ja terveysalan eri toimijoiden - opiskelijat, opetushenkilöstö, yritykset, julkinen ja kolmas sektori - yhteistyössä. Toiminta tapahtuu osittain fyysisesti samassa tilassa ja osittain verkostomaisesti maakunnassa toimivien tahojen kanssa. Tuloksena syntyy toimintaverkosto ja toimintaympäristö hyvinvointipalvelujen osaamiseen ja kehittämiseen. Toiminta tuottaa hyvinvointiyrittäjyyttä ja uusia sosiaalisia sekä teknologisia innovaatioita. Hankkeessa syntyy oppimateriaalia, uudenlaisia oppimismenetelmiä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille sekä harjoitteluympäristö, jossa opiskelijat tuottavat hyvinvointipalveluja osana opintojaan.

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä on ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opetus- ja t&k-henkilöstö sekä opiskelijat, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan henkilöstö sekä opiskelijat (Joensuu) ja sosiaali- ja terveysalan julkisen sekä kolmannen sektorin toimijat ja yritykset.

Tehtävät

1. Toimintaympäristön suunnittelu
2. Toimintaympäristön pilotointi
3. Tulosten käyttöönoton varmistaminen
4. Tiedottaminen ja viestintä

Tuotteet

Hankkeessa syntyy yrittäjyyteen kannustava hyvinvointialan oppimis- ja kehitysympäristö, jossa ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat toimivat tiiviissä yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin sekä yritysten kanssa osittain fyysisesti samassa tilassa ja osittain verkostomaisesti maakunnassa toimivien tahojen kanssa. Tarkoitus ei ole rakentaa erillistä kehittämiskeskusta vaan sekä fyysisesti että toiminnallisesti koulutukseen kytkeytyvä ja ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän rajapinnoilla toimiva kokonaisuus, joka palvelee sekä ammattikorkeakoulua, sen opettajia ja opiskelijoita, mutta myös ympäröivää elinkeinoelämää, yrityksiä ja julkista sekä kolmatta sektoria.

Tuloksena syntyy myös oppimateriaalia, julkaisu hyvistä käytännöistä, asiantuntija-artikkeleita sekä palvelutuotteita. Hankkeessa syntyy uusia menetelmiä ja malleja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteistyössä toteutettavalle t&k-toiminnalle, harjoittelulle sekä opetuksen toteuttamiselle.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektissa pyritään avoimeen ja jatkuvaan tiedottamiseen. Projektin tiedottaminen on alustavasti suunniteltu ja kuvattu projektisuunnitelmassa. Tiedotussuunnitelma tarkennetaan projektin käynnistyttyä ja sitä päivitetään vähintään kolmannesvuosittain. Tiedotussuunnitelman päivitykset käsitellään suunnitteluryhmässä ja ohjausryhmässä. Tiedottamisessa korostetaan hyvien käytäntöjen levittämistä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa oletetaan syntyvän hyviä käytäntöjä pilotointivaiheessa. Näitä, kuten muitakin hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään hankkeessa laadittavan julkaisun avulla. Julkaisu toteutetaan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisusarjaan sekä painettuna että sähköisenä versiona. Kohderyhmänä ovat lähinnä muut ammattikorkeakoulut sekä tärkeimmät yhteistyökumppanit.

Hankkeen aikana osallistutaan valtakunnallisiin ammattikorkeakoulujen sekä sosiaali- ja terveysalan tapahtumiin, joissa syntyneistä hyvistä käytännöistä kerrotaan esim. puheenvuorojen ja ständien avulla. Kohderyhmänä ovat sekä ammattikorkeakoulut että työelämän organisaatiot.

Hyviä käytäntöjä levitetään koko hankkeen ajan sosiaali- ja terveysalan verkostoissa ja työryhmissä, joissa ammattikorkeakoulu on mukana.

Hankkeessa järjestetään viimeisen toteutusvuoden aikana avoimia tilaisuuksia, joissa esitellään luotuja hyviä käytäntöjä ja joihin kutsutaan asiantuntijoita esittelemään muilla hyviä käytäntöjä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 300 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 283 215

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 360 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 339 859

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hyvinvointialan oppimis-ja kehitysverkosto-hanke toteutettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoimana vuosina 2009 - 2011. Osatoteuttajana hankkeessa oli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, sosiaali - ja terveysala.

Hanketta toteutti laaja asiantuntijajoukko. Mukana oli runsaasti Sosiaali- ja terveysalan keskuksen opettajia ja eri sidosryhmien edustajia. Hankkeen eri tilaisuuksiin ja hankkeen toteuttamiseen osallistui lähes 700 henkilöä, kun tavoitteeksi oli asetettu 173 henkilöä. Yrityksiä oli mukana 27, kun tavoitteena oli 15. Muita organisaatioita osallistui 21, kun tavoitteena oli 10.

Osallistujat edustivat eri ikäryhmiä, eri koulutustasoa ja myös eri kulttuureista tulleita henkilöitä. Hyvinvointialan yrittäjiä osallistui hankkeen järjestämiin koulutuksiin. Useiden julkisten organisaatioiden edustajia osallistui sekä koulutuksiin että hankkeen käytännön toteutukseen.

Hankkeessa oli yhteensä kuusi tavoitetta, joiden saavuttamiseksi hyödynnettiin opettajien ja eri organisaatioiden edustajien asiantuntemusta. Hankkeessa luotiin uusia toimintatapoja ja rakennettiin uudenlaisia verkostoja eri toimijoiden ja amkin opettajien ja opiskelijoiden välille. Hanketta pidettiin yleisesti onnistuneena ja sen aikana syntyneitä käytäntöjä pidettiin ansiokkaina ja Sote-alan toimintaa edistävinä.

Hankkeen keskeiset tulokset liittyvät ikäosaamisen, monikulttuurisuuden ja palvelutoiminnan vahvistamiseen liittyviin asiakokonaisuuksiin sekä simulaatio-oppimisympäristön rakentamiseen ja käyttöönottoon liittyviin asioihin. Ikäosaamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä ikääntyvään väestöön liittyvää kehittämistyötä. Ikäosaamisen vahvistamiseen tähtäsi sekä SoTe-keskuksen sisäinen toiminta että yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Toinen merkityksellinen tavoite saavutettiin monikulttuurisessa yhteistyössä Kontioniemen vastaanottokeskuksen kanssa. Tämä yhteistyö on mallinnettu Monikulttuurisen osaamisen vahvistaminen -prosessimallina. Prosessiamallia voidaan hyödyntää myös muussa kehittämistoiminassa ja sen hyödyntämistä jatketaan eri yhteyksissä hankkeen päätyttä. Simulaatio-oppimisympäristön, Simulan suunnittelu ja rakentamisen sekä sen käyttöönottoon liittyvä henkilöstön koulutus muodostui merkittäväksi toiminnaksi hankkeen aikana. Simula muuttaa pysyvästi opetuskäytäntöjä SoTe-keskuksessa ja sen toiminnan kehittäminen jatkuu hankkeen jälkeen. Muita merkittäviä hankkeen tuotoksia olivat palvelutoiminnan kehittämiseen ja tuotteistamiseen tähtäävät toimenpiteet. Palvelutoiminnan kokoanaisuutta osana ammattikorkeakoulun toimintaa tarkasteltiin ja arvioitiin monin tavoin hankkeen aikana. Eri pilottien avulla kehitettiin myös harjoittelun ohjaajakoulutusta, perhevalmennusta ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmalle/vanhemmille, ja tehtiin yhteistyötä Aktiiviset työtähakevat ry:n kanssa.

Hyvinvointialan yrittäjyyteen liittyen järjestettiin neljä koulustusiltapäivää, joihin osallistui runsaasti alueen yrittäjiä. Opiskelijoiden kanssa tehtiin yritysvierailuja tuotannollisiin hyvinvointialan yrityksiin.

Hyvis-hankkeen keskeisenä periaatteena oli, että kaikissa piloteissa toimii opiskelijoita jokaisesta koulutusohjelmasta. Tämä toimintatapa rikastutti selvästi opiskelijoiden moniammatillista yhteistyötä, mutta sen toteuttaminen oli vaativaa, koska yhteisiä opintojaksoja on vain vähän eri koulutusohjelmissa. Jatkossa opetussuunitelmatyössä on tärkeää luoda yhteisiä opintokokonaisuuksia, jotta yhteistyö eri koulutusohjelmien opiskelijoiden välillä saadaan sujuvammaksi.

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa yhteistyötä eiri sidosryhmien kanssa ja kirkastaa amamttikorkeakoulun roolia alueellisena asiantuntijana. Hanke järjesti useita yhteistyökokouksia, koulutuksia ja neuvotteluja joiden tavoitteena oli syventää ja luoda uusia kumppanuuksia alueen eri organisaatioiden kanssa. Erityisesti ikäosaamisen teemassa ja Simulaan liittyvissä toiminnoissa vahvistettiin SoTe-keskuksen roolia. Palvelutoiminnan kehittämiseksi ja sen sisällön laajentamiseksi tehtiin monipuolista työtä.

Hyvinvointialan oppimis- ja kehitysverkostohankkeen aikana Tikkarinteen kampuksella ja SoTe-keskuksessa tapahtuneet muutokset otettiin huomioon hankkeen toteuttamisessa. Hanke mahdollisti sellaista kehittämistyötä, joka yhdisti eri koulutusohjelmien opettajia ja opiskelijoita. Muutosvaiheeseen ajoittunut hanke oli vaativa ja tavoitteiltaan laaja. Kuitenkin sen aikana onnistuttiin kehittämään uutta toimintaa, uusia käytäntöjä ja toimintatapoja sekä luomaan uusia yhteistyökuvioita. Hankkeen tavoitteet saavutettiin pääosin ja luotiin uusia toimintatapoja, joiden syventäminen ja jatkuva kehittäminen jää SoTe-keskuksen tehtäväksi hankkeen päätyttyä.