Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10732

Projektin nimi: Virheetön toimitusketju asiakkaan arvolupauksena

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2009 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0278858-3

Osoite: Kampusranta 9 C

Puhelinnumero: 050 431 7071

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.epky.fi/epanet

Projektin kotisivun osoite: www.epky.fi/epanet/161.html (osoite muuttuu kesään 2012 mennessä kun sivusto uudistetaan)

Vastuuhenkilön nimi: Helena Tiilikainen

Asema: toiminnanjohtaja

Sähköposti: helena.tiilikainen(at)epky.fi

Puhelinnumero: 040 5647216

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan

Kunnat: Ilmajoki, Kauhajoki, Alajärvi, Kuortane, Karijoki, Kauhava, Lappajärvi, Isojoki, Kurikka, Evijärvi, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Teuva, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Eteläpohjalaiset huonekalualan yritykset (4 kpl), niiden yrittäjät ja työntekijät.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Huonekalualan yritykset Etelä-Pohjanmaalla ja muuallakin Suomessa. Huonekalualan jälleenmyyjät. Yritysten kanssa toimivat konsultit ja kehittämisorganisaatiot, kuntien yritysasiamiehet. Korkeakoulujen koulutus- ja kehittämispalvelut.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 20, joista naisia 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20, joista naisia 5

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 7, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Virheetön toimitusketju asiakkaan arvolupauksena edellyttää laaja-alaista pk-yrityksen sisällä tapahtuvaa kehitystyötä ja uuden oppimista. Sen ytimen muodostaa kyky integroida tuotanto-, tuote- ja palvelukonsepti sekä johtaa sitä asiakkaalle arvoa luovalla tavalla. Viime kädessä ohjaavina tekijöinä/asiantuntijoina mukaan on kytkettävä myös jakelutiejäsen/jakelutiejäseniä yksinkertaisesti sen vuoksi, että jakelutie säätelee monin tavoin kuluttajan ja tuotteen välille syntyvää vuorovaikutusta ja tuotekokemusta. Kokonaisuudessaan toimitusketjun virtaviivaistaminen ja virheettömyyden edistäminen toteutetaan keskitetysti valikoiduissa huonekaluja valmistavissa yrityksissä tekemällä oppien vuosien 2009-2011 aikana. Projekti vaiheistuu tuotantomenetelmien ja niiden toimivuuden, uusien tuotteiden ja tuotearkkitehtuurin kehitystyön ja jälleenmyyjien ja valmistajien välisen yhteistyön tarkasteluun ja analysointiin sekä niiden perusteella syntyvien korjaus- ja kehittämistoimien tunnistamiseen perimmäisenä tavoitteenaan virheetön toimitusketju ja asiakastyytyväisyyden nosto. Työssä on käytössä tutkimuksellinen kehittämisote.

Hankkeeseen osallistuu neljä eteläpohjalaista huonekalualan yritystä sekä kaksi valtakunnallista vähittäismyyntiketjua. Yritysten kanssa kehitetään työelämälähtöisesti menetelmiä ja malleja, joilla parannetaan toimitusketjun virheettömyyttä.

Hankkeen hallinnoija on Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry, joka tekee hankkeen toteuttamisesta sopimuksen Vaasan yliopiston kanssa. Hanke kuuluu Epanet-verkostoon.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

- Aloitustilaisuudet mukaan lähtevissä yrityksissä
- Tehtävät opinnäytteet
- Lehdistötiedotteet ja Epanet-verkoston tiedote
- Loppuraportti
- Keskustelu- ja palautetilaisuudet yrityksissä
- Osoitteeseen http://www.epky.fi/epanet/161.html kerätään hankkeen aikana syntyneitä artikkeleita ym. materiaalia
- Hankkeelle tehdään yksityiskohtaisempi tiedotussuunnitelma, jonka ensimmäinen versio on liitteenä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen aluksi
- aloitustilaisuudet mukaan lähtevissä yrityksissä
Hankkeen aikana
- jatkuva kanssakäyminen hankkeen työntekijöiden ja yrityksen johdon & avainhenkilöiden kanssa
- www-sivuille kerättävä materiaali
Hankkeen lopuksi
- tiedon levittäminen opinnäytteiden, artikkelien ja loppuraportin kautta
- laajemmalle joukolle tarkoitetun koulutuksen suunnitelu (toteutetaan työpajoina syksyllä 2011)
- tiedon levittäminen alan yrityksiin esim. toimialaryhmän kautta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 242 680

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 234 460

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 273 680

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 264 679

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Liiketoimintakonseptoinnin ytimenä on arvonluonti asiakkaalle. Huonekalualalla toimitusketjun virheellisyys on osoittautunut yhdeksi kaikkein tärkeimmäksi kuluttajalle arvoa luovaksi ulottuvuudeksi. Tähän haasteeseen vastaaminen ja sen myötä kotimaisen huonekalualan kyky luoda asiakkaalle arvoa vaatii laaja-alaista valmistajakohtaista kehitystyötä, jonka perusteella toimitusketjun virheettömyys voidaan turvata ja nostaa paikallisen huonekalualan imagoa niin jälleenmyyjien kuin loppuasiakkaidenkin silmissä. Peruskysymys on se, kuinka kyetä vastaamaan kuluttajan mieltymyksiin, arvostuksiin ja tuotekokemuksiin. Projektin tavoitteena oli nostaa Etelä-Pohjanmaan huonekaluvalmistajien liiketoimintakonseptointia tukevaa osaamista ja sen mukaisesti kehittää sellaisia toimitusketjun virheettömyyttä edistäviä uusia näkökulmia ja käytäntöjä, jotka kykenevät luomaan arvoa asiakkaalle heidän odotustensa mukaisesti.

Toteutus

Projektin toteutus perustui neljään toisiaan täydentävään tehtäväkokonaisuuteen: tuotantokonsepti, tuotekonsepti, palvelukonsepti ja asiakaspalvelu. Kukin kokonaisuus noudattaa peruskaavaa nykytilanteen analyysi -> suunnittelu -> toteutus -> toimeenpano. Koko projektin kulun ajan yrityksiä kuunneltiin herkällä korvalla ja alaprojektien tutkimussuuntaa muutettiin sen mukaan, minkä yritykset kokivat olennaisimmaksi oman toimintansa sekä alan käytännön tarpeiden ja kokemusten kannalta. Näin saatiin aikaan sellaisia tuloksia, joiden soveltaminen käytäntöön on mahdollista.

Työpajoja on hankkeen aikana järjestetty yhteensä kuusi kappaletta, jonka lisäksi on järjestetty useita tapaamisia erilaisilla osallistujakokoonpanoilla. Työpajoissa on käsitelty alan tilannetta, käyty läpi tutkimustuloksia ja niiden soveltamista alalle ja pohdittu toimia, jotka hyödyntäisivät alan kehittymistä.

Yhteistyö valmistajayritysten, jälleenmyyjien ja tutkijoiden kanssa sujui projektin aikana ongelmitta. Yritykset antoivat resurssejaan (aikaa, henkilöstöä, tiloja) tutkijoiden käyttöön ja osallistuivat aktiivisesti projektityöhön myös omalla ajallaan.

Julkisuus ja tiedottaminen on pääosin toteutunut suunnitelman mukaisesti. Reklamaatiokäsikirjasta tiedottaminen on alkuvaiheessa kohdennettu nimenomaan yrityksille. Reklamaatiokäsikirjasta tehdyssä lehdistötiedotteessa korostetaan reklamaatioiden käsittelyn soveltuvan muillekin aloille. Muilta osin tiedottaminen on onnistunut suunnitelman mukaisesti.

Tulokset

Tavoitteiden toteutumisen kannalta tarkasteltuna projektissa on pystytty täyttämään ja ylittämään asetetut tavoitteet. Projekti on ollut toteutukseltaan monimuotoisempi ja rikkaampi kuin projektisuunnitelmassa on kuvailtu. Projektissa on syntynyt tuloksia kaikilla osa-alueilla, jolloin on pystytty löytämään virheettömyyttä parantavia keinoa koko tuotantoprosessissa valmistuksesta kuluttajalle. Projektissa on lisäksi kirjoitettu useita erilaisia raportteja, artikkeleita, ja sen aineistoja on käytetty pro gradu -töissä ja konferenssijulkaisuissa. Vaikka hanke toteutettiin huonekalualalla, tuloksia voidaan soveltaa muissakin pk-yrityksissä.

Projektissa tehty kehitystyö on olennainen osa pk-yritysten kehittymistä ja selviämistä taloudellisesti epävarmoina aikoina. Projektilla on ollut suora vaikutus yritysten pysyvyyteen ja näin ollen yritysten työllistämään henkilökuntaan. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa yritykset pystyvät halutessaan kasvattamaan toimintaansa ja näin työllistämään uusia henkilöitä. Projektissa syntyneet kirjalliset tuotokset ovat kaikkien vapaasti saatavilla projektin internet-sivuilla. Näin ollen projektin tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä. Niihin voivat tarttua niin muut yritykset, kehittäjäorganisaatiot, oppilaitokset kuin muut tutkijatkin.

Suurin yksittäinen projektissa kehitetty tuotos on reklamaatiokäsikirja: Martti Lindman, Ville Tuominen, Kimmo Kulmala (toim.). VIRHEETÖN TOIMITUSKETJU - Käsityksiä ja ohjeistusta reklamaationäkökulmasta. Vaasan yliopisto. Levón-instituutti. 2011. Käsikirja on kirjoitettu nimenomaan kuluttaja huomioon ottaen. Reklamaatiokäsikirjalla halutaan auttaa valmistajia ja jälleenmyyjiä toimintansa tehostamisessa reklamaatioiden käsittelyssä siten, että kuluttaja tulee huomioiduksi.

Projektissa on myös kehitetty tuotantoa niin tuotantolinjojen tehokkuuden näkökulmasta kuin laatukäsikirjan vaatimustenkin näkökulmasta. Lisäksi valmistajayritysten tarjoamia palvelukonsepteja on tutkittu, kerrottu niiden nykytila ja niitä seikkoja, joita jälleenmyyjän henkilökunta arvostaa. Näin valmistajat pystyvät kehittämään palvelukonseptejaan pidemmällä vastaamaan paremmin jälleenmyyjien toiveisiin ja vaatimuksiin.

Kaikkien osapuolien tavoitteen on ollut koko toimialan kehittäminen. Hankkeessa on käytetty runsaasti aikaa siihen, että uutta tietoa on levitetty yrityskohtaisilla käynneillä.
Hankkeesta on tehty myös tätä Eura2007-järjestelmään tehtävää raporttia laajempi versio, joka talletetaan Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen www-sivuille.