Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10735

Projektin nimi: Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijät Keski-Suomessa

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2009 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Osoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358 40 867 8825

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.jamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.jamk.fi/vastuullinenliiketoiminta

Vastuuhenkilön nimi: Tiina Martelius-Louniala

Asema: Liiketoiminta ja palvelut -yksikön kehityspäällikkö

Sähköposti: tiina.martelius-louniala(at)jamk.fi

Puhelinnumero: +358 40 579 7668

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisia kohderyhmä on maakunnan pk-yritykset toimialasta riipumatta.

Alkuvaiheessa projektiin osallistuvat seuraavat yritykset:

- Yöpuu Oy
- Pisla Oy
- Jyväskylän energia Oy
- Mediataivas Oy
- Averitan Oy
- Honkarakenne Oy
- Panda Oy


Lisää yrityksiä tulee mukaan projektin kehittämistoimenpiteiden käynnistyttyä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta kohdentuu välillisesti:

- Seudullisiin kehitysyhtiöihin
- Kuntiin
- Yrityskehittäjiin niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla
- Yrittäjä- ja toimialajärjestöihin
- Ammatillisiin oppilaitoksiin, niiden opettajiin, asiantuntijoihin ja opiskelijoihin
- Korkeakouluihin, niiden tutkijoihin opettajiin, asiantuntijoihin ja opiskelijoihin

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 37, joista naisia 16

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 45, joista naisia 25

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työ- ja elinkeinoministeriön laatimassa kehittämisstrategiassa "Vastuullisuudesta kilpailuetua pk-yrityksille" tavoitteena on edistää pk-yritysten kilpailuetua vastuullisten tuotanto- ja toimintatapojen avulla. Euroopan komission rahoittaman tutkimushankkeen CSR and Competitiveness - European SMEs Good Practice tulosten perusteella suomalaisella pk-sektorilla näyttää olevan vaikeuksia määritellä mitkä toiminnot ovat osa vastuullista liiketoimintaa. Suurin osa yrittäjistä ei vielä näe yhteiskuntavastuullisen toiminnan hyötyjä yritys- tai liiketoiminnan kannalta. Samaan aikaan vastuullisuus on muodostumassa yhä merkityksellisemmäksi osaksi kaikkea liiketoimintaa ja siitä on tullossa yhä tärkeämpi osa kaikkien ammattiryhmien osaamista sekä suurissa että pienissä yrityksissä.

Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijät Keski-Suomessa -projekti tekee vastuullisen liiketoiminnan kokonaisuuden sisäisesti näkyväksi ja antaa sille yritysten ydinliiketoimintaan läheisesti ja konkreettisesti liittyvän muodon.

Projektissa luodaan vastuullisen liiketoiminnan perusmalli, joka systematisoi vastuullisen liiketoiminnan käytänteet. Malli auttaa yrityksiä tunnistamaan vastuullisen liiketoiminnan käytännöt ja kehittämään niitä omista lähtökohdistaan ja näkemään entistä helpommin vastuullisuuden ja liiketoiminnan välisen myönteisen yhteyden.

Yrityksille suunnitellaan yrityskohtaiset kehittämisohjelmat, jotka perustuvat nykytilanteen kartoituksen pohjalta tehtyyn analyysiin. Yrityksiä tuetaan valittujen painopisteiden mukaisesti kehittämisohjelman toteuttamisessa.

Projektissa pyritään lisäämään keskisuomalaisten yritysten ja niiden henkilöstön tietoisuutta vastuullisen liiketoiminnan periaatteista ja sen toteuttamistavoista. Projektissa järjestetään seminaaripäiviä ja workshoppeja, joissa yritysten osallistujien kanssa työstetään tarkempia vastuullisuuskysymyksiä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedottaminen toteutetaan rahoittajan edellyttämällä tavalla. Projektin käynnistyessä laaditaan tiedostussuunnitelma sekä ulkoisen että sisäisen tiedottamisen osalta.

Tiedotuksessa noudatetaan JAMKin mediasuhteita, toimintamalleja ja kanavia esim. asiakaslehteä, koulutuksia, kokouksia tai seminaareja. Projektille luodaan omat projektisivut JAMKin www-sivuille jossa projektin toiminnasta ja toimenpiteistä kerrotaan aktiivisesti.

Lisäksi selvitetään ne tapahtumat, messut seminaarit, kongressit ja muut vastaavat foorumit, joilla projektin toiminnasta ja aikaan saaduista tuloksista on hyvä olla kertomassa.

Projektin käyttämiä tiedotuskanavia ovat ainakin:
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu www-sivut, intranet ja henkilöstö- ja asiakaslehti
- Maakunnan samomalehdet, kuten Keskisuomalainen ja paikallislehdet
- Kohdeyritysten www-sivut, asiakas- ja henkilöstölehdet ja muut tiedotustoiminta mikäli mahdollista

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuoden 2009 aikana tiedottaminen keskittyy projektin ja vastuullisen liiketoiminnan tunnettuuden lisäämiseen valittuja tiedotus- ja markkinointikanavia hyödyntäen. Tiedottamisessa kiinnitetään huomiota projektissa käytettävien valmiiden työkalujen ja toimintamallien tunnetuksi tekemiseen.

Vuoden 2010 aikana projektin kaikki keskeiset toimenpiteet ovat aktiivisessa vaiheessa. Hyviin käytäntöihin liittyen tiedottamisessa keskitytään projektissa kertyneiden hyvien kokemusten tunnetuksi tekemiseen ja vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen vaikuttaviksi havaittujen toimintamallien ja työkalujen kuvaamiseen. Kokemuksia ja niistä koottuja hyviä käytäntöjä esitellään myös eri tilaisuuksissa.

Toimintavuoden 2010 loppupuoli on hyvien käytänteiden levittämisessä tärkeintä aikaa. Projektin tuloksista ja kokemuksista kootaan artikkeleita ja lehtijuttuja, joilla hyviä kokemuksia ja ratkaisuja tehdään tunnetuksi. Samalla projektissa keskitytään yhä aktiivisemmin muiden samankaltaisten projektien kanssa verkottumiseen ja tarjotaan uusille toimijoille mahdollisuuksia kokeilla ja hyödyntää projektissa tuotettuja ja käytettyjä hyviä käytäntöjä. Projektin tulokset dokumentoidaan julkaisussa, joka tarjoaa työkaluja ja ratkaisuja yrityksille ja yritysten kehittäjille vastuullisen liiketoiminnan ja yhteiskuntavastuun periaatteista ja niiden hyödyntämisestä omassa liiketoiminnassa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 169 295

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 168 961

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 200 405

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 200 170

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijät Keski-Suomessa -projektissa luotiin vastuullisen liiketoiminnan kehittämismalli pk-yrityksille. Vastuullisuus on ollut Suomessa paljon puhuttu teema, mutta se on jäänyt ns. hyvän tahdon ja puheen tasolle, eikä sitä ole pystytty konkretisoimaan pienempien yritysten kohdalla. Isoilla yrityksillä on vastuun raportointijärjestelmänsä, mutta ne eivät sovellu sellaisenaan pk-yritysten käyttöön.

Projektin tavoiteltavat tulokset:

1) Vastuullisen yritystoiminnan malli, jota soveltuvin osin voi hyödyntää keskisuomalaisissa pk-yrityksissä.
2) Yrityskohtaiset kehittämisohjelmat
3) Keskisuomalaisten yritysten ja niiden henkilöstön tietoisuus vastuullisen liiketoiminnan periaatteista ja sen toteuttamistavoista on lisääntynyt

Projektin tuloksena syntyi konkreettinen vastuullisen liiketoiminnan kehittämismalli pk-yrityksille. Jokainen vastuullisuutta edistävä toimenpide sidottiin eriteltyyn vastuullisuuspäämäärään. Toimenpiteet kohdistuivat aina yrityksessä jo olemassa oleviin prosesseihin. Malli systematisoi vastuullisen liiketoiminnan käytänteiden kehittämisen pk-yrityksissä ja se auttaa yrityksiä tunnistamaan vastuullisen liiketoiminnan käytännöt ja kehittämään niitä omista lähtökohdistaan ja näkemään entistä helpommin vastuullisuuden ja liiketoiminnan välisen myönteisen yhteyden.

Vastuullisen liiketoiminnan kehittämismallin avulla vastataan kysymyksiin:

-mitä on pk-yrityksen vastuullinen toiminta
-mitä voidaan tehdä pk-yrityksen rajallisilla voimavaroilla
-miten vastuullisuus viedään pk-yrityksen prosesseihin
-miten pk-yritys voi vahvistaa kilpailukykyään vastuullisten käytänteiden avulla

Yrityksille laadittiin yrityskohtaiset kehittämisohjelmat (12 kpl), jotka perustuvat nykytilanteen kartoituksen pohjalta tehtyyn analyysiin. Yrityksiä tuettiin eri keinoin valittujen painopisteiden mukaisesti kehittämisohjelman toteuttamisessa.
Projektin toimenpiteiden myötävaikutuksesta lisättiin keskisuomalaisten yritysten ja niiden henkilöstön tietoisuutta vastuullisen liiketoiminnan periaatteista sekä sen toteuttamistavoista. Yrityskohtaisten toimenpiteiden lisäksi projektissa järjestettiin yritysryhmän yhteisiä workshop-tilaisuuksia sekä kaikille avoimia talk show -tilaisuuksia, joissa osallistujien kanssa työstettiin asiantuntijoiden ohjaamina vastuullisuuskysymyksiä, rakennettiin ja jaettiin hyviä käytänteitä sekä hyväksi koettuja toimintatapoja. Teema yhdisti niin kolmannen sektorin, pk-yritykset, oppilaitokset kuin päättäjätahot.

Projektin tuloksia hyödynnetään JAMKin koulutuksissa ja palvelutarjonnassa muun muassa opetushenkilöstön tiedon syventymisen sekä laajentumisen kautta. Rakennetun mallin ja sen työkalujen aktiivista levittämistä ja jatkojalostamista jatketaan kehitysyhtiöiden sekä muiden yritysten kanssa toimivien kehittäjätahojen ja henkilöiden kanssa.

Vastuullisen liiketoiminnan palveluita tuotekehitetään edelleen JAMKssa ja ne kootaan osaksi JAMKin yrityspalveluiden palvelutarjontaa. Myös hanketoiminnassa hyödynnetään syntyneitä toimintatapoja ja hyviä käytänteitä. JAMKin asiantuntemus on yritysten ja organisaatioiden hyödynnettävänä jatkossakin. Kehittämistyötä jatketaan osana osaamisintensiivisen palveluliiketoiminnan painoalan edistämistä.