Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10736

Projektin nimi: KUTSU - Kuntouttava työtoiminta, suuntana työelämä (Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisprojekti)

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2008 ja päättyy 30.9.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Työn Uudet Areenat ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1532551-0

Osoite: Simolantie 41

Puhelinnumero: 044 757 6087

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.tyonuudetareenat.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Tarja-Liisa Riipinen

Asema: Projektipäällikkö

Sähköposti: tarja-liisa.riipinen(at)dnainternet.net

Puhelinnumero: 044 757 6087

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Koillis-Savon, Joensuun

Kunnat: Juuka, Kaavi, Rautavaara, Nilsiä, Tuusniemi, Juankoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin keskeisin kohderyhmä ovat alueen kunnat ja työvoimatoimistot. Koska pyritään rakentamaan pääasiallisesti järjestelmää ovat pysyvien rakenteiden luominen oleellisinta, ja tällöin nousevat alueen kunnat, työvoimatoimistot sekä sosiaallisen työllistämisen toimijat keskeisimmäksi kohderyhmäksi.

Toissijaisesti projektin kohderyhmän ovat myös ne henkilöt, joilla on takana pitkä/pitkähkö työttömyys ja joilla voidaan olettaa tämän vuoksi olevan tarve kuntouttavaan valmennusotteeseen. Henkilöt tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea ja ohjausta arjen hallintaan sekä moniammatillisen työskentelyotteen tilanteen eteenpäin viemiseksi. Kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä toimeentulo koostuu toimeentulotuesta tai työmarkkinatuesta.

Projektiin arvioidaan osallituvan kohderyhmään kuuluvia henkilöitä vuosittain n. 15-30. Henkilöiden on arvioitu olevan mukana projektissa n. 3-6 kk. projekti ei pääasiallisesti kohdistu asiasryhmien kuntouttamiseen vaan kuntoutusprosessin ja siihen liittyvien verkostojen rakentamiseen ja järjestelmän luomiseen

3.3 Välilliset kohderyhmät

Erityisesti kohderyhmään kuuluvien henkilöiden perhe ja lähipiiri

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 60, joista naisia 21

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 130, joista naisia 45

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projekti kehittää Koillis-Savon alueelle sekä Juukan kuntaan vahva7 kuntouttavan työtoiminnan käytännöt. Kuntouttavaa työtoiminta rakennetaan moniammatilliselle työskentelyotteelle ja kokonaisvaltaisesti valmentautuja huomioiden. Projektin aikana rakennetaan kunnittaiset kuntouttavan työtoiminnan muodot kuntien ja asiakkaiden tarpeen mukaan, sekä koulutetaan ja tiedotetaan kuntien henkilöstöä, sekä sosiaalisen kuntoutuksen toimijoita kuntouttavasta työtoiminnasta.

Projektin aikana etsitään yhdistyksistä ja kunnan toimipisteistä laaja-alaisesti kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, joissa kuntoutuminen kohti työelämää olisi mahdollista. Henkilökunta valmistellaan ja ohjeistetaan palvelua varten. Pajan ulkopuolella tapahtuvaan yksilövalmennukseen luodaan vahvat ja toimivat käytännöt yhteistyössä kuntouttavan työtoiminnan valmennuspaikkojen kanssa. Valmentautujaa sekä valmentautujan kuntoutumispaikkaa tuetaan prosessin aikana.

Projekti rakentaa alueelle tarpeeseen vastaavaan sisällöllisesti laadukkaan ja vaikuttavan kuntouttavan työtoiminnan tuotteen, joka on projektin päättyessä valmis. Palvelun sisään rakennetaan vahva yksilövalmennuksen käytäntö tarvittavien työkaluineen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Projektin sisäiset tiedotuskäytännöt rakennetaan heti projektin alettua, kun henkilöstö on palkattu ja projekti on organisoitunut. Projektin sisäiset viestintävälineet ovat puhelin, sähköposti, tapaamiset ja yhteiset palaverit

Ulkoinen tiedotus keskittyy www-sivuihin, lehti- ja radio juttuihin, henkilökohtaiseen viestintään, hankkeesta sekä toimijoista ja tuotteista rakennettuihin esitteisiin. Lisäksi hanke ja sen toimijat osallistuvat eri tapahtumiin ja mahdollisesti järjestävät yhteisiä alueellisia tapahtumia, jossa hanke voi olla esillä.

Tiedottamisessa panostetaan erityisesti verkotojen hyödyntämiseen. Projektia hallinnoiva taho on kiiteästi mukana Kuopion seudun välityömarkkinoiden kehittämisessä jonka TYP Kuopissa on aloittanut jo vuonna 2006. TYP on luvannut että heidän kauttaan voi hankkeessa saatuja käytäntöjä levittää eteenpäin. Lisäksi Työn Uuset Areenat ry:llä on kiinteät kontaktit VÄLKE -hankkeeseen Kuopiossa. TUA ry on valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäsen ja aktiivisesti mukana toiminnasa, joten käytännöt voivat levitä valtakunnallisesti TPY:n koulutusten, seminaarien ja kokousten kautta.

Tiedottaminen on kiiteä osa toimintaa ja se tapahtuu kokoaikaisesti useaan suuntaa kerrallaan niin virallisella kuin epävirallisella tasolla. Lisäksi asiaa pyritään tuomaan esille eri tavoin mediassa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin sisään on rakennettu idea hyvien käytäntöjen jatkuvasta levittämisestä, erityisesti projektin sisällä ja alueella. Alueen sosiaalisen työllistämisen toimijat ovat toiminnassaan eritasoisia ja projektissa tullaan säännöllisesti levittämään projektin sisällä tietoa ja hyviä käytäntöjä.
Kunnissa pidetään vuosittain ns. ohjauksen tukipäivät 1-2 krt kunta riippuen tarpeesta(eli 6 kuntaa 6-12 krt per vuosi) johon osallistuvat kaikki yhteistökumppanit alueelta (sosiaalisen kuntoutuksen toimijata, ohjauksen työpaikata, työvoimatoimistot, kuntien sosiaalitoimet jne.)
Lisäksi hyvä käytäntöjä levitetään joka toinen kuukausi pidettävissä projektipalavereissa. Projektin loppuvaiheessa pidetään alueellinen seminaari/koulutus projektin tuloksista.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 158 533

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 121 129

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 178 108

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 139 379

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin toteutus onnistui lähes kivuttomasti. Hanke jopa laajeni jatkoajalla, koska siitä kiinnostui lisää kuntia. Hankkeen ideana oli tiivissä yhteistyössä TE-toimiston ja kunnan sosiaalitoimen kanssa rakentaa jokaiseen hankekuntaan oma kuntouttavan työtoiminnan malli ja tpa tehdä työtä. Koordinointi ja ns. "persuuksille potkimisvastuu" oli kuitenkin hankkeella. Toimintamalli oli hyvin jalkautuva. Työtä tehtiin rinta rinnan sosiaalitoimen ja TE-toimiston kanssa, mutta samalla kuntouttavan työtoiminnan asikkaiden kanssa.

Tavoitteena olleet asiakasmäärät ylittyivät tuplaten ja samoin ylittyivät hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden määrät. Määrällisiin tavoitteisiin siis päästiin. Lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa olleiden asiakkaiden sijoittuminen ja jatkopolutus oli hyvin tehokasta. 130 asiakkaasta joista 74 päättänyt hankkeessa, joista 15 töihin, 9 koulutukseen, 30 työelämän ulkopuolelle (eläkkeelle, armeijaan, äityislomalle, sairauslomalle, kuntoutusrahalle) muuten ja 20 keskeyttänyttä.

Laadullisista tavoitteista voi todeta, että jokaisessa kunnassa jossa toimittiin lisääntyi tietoisuus kuntouttavasta työtoiminnasta runsaasti. Kuntouttava työtoiminta alettiin nähdä "uudessa valossa" ja toimivana työkaluna sosiaalipalveluissa. Ja toimintamalli jäi elämään tavalla tai toisella jokaiseen hankekuntaan. Eli kaikkiin kuntiin saatiin rakennettua kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja malli, millä kukin kunta tulevaisuudessa hoitaa kuntouttavan työtoiminnan organisoinnin. Jokainen kunta hoitaa sen vain eri tavoin. Joissain kunnat palkkasivat tähän ihan oman työntekijän, joissain laajennettiin yhteistyössä jo olemassa olevien toimihenkilöiden toimenkuvaa ja joissain kunnissa päädyttiin ohjauksen ostamiseen yhdistykseltä.

Yhteenvetona: Hanke pääsi määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiinsa. Ja oli kaikkien hankkeeseen osallistuneiden mielestä hyvin onnistunut hanke.