Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10738

Projektin nimi: Kotoraide - aikuisten maahanmuuttajien alkuvaiheen arviointi ja polutus

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Axxell Utbildning Ab

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 2064886-7

Osoite: PL 62

Puhelinnumero: 02900170

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.axxell.fi

Projektin kotisivun osoite: www.axxell.fi/fi/enheter/axxell-monikulttuurisuuskeskus/projektit/kotoraide.html

Vastuuhenkilön nimi: Jan-Einar Nybom

Asema: toimitusjohtaja

Sähköposti: jan.nybom(at)axxell.fi

Puhelinnumero: 0447397341

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Etelä-Suomen, ja varsinkin pääkaupunkiseudun, maahanmuuttajamäärät ovat jatkuvassa kasvussa ja nykyiset kotouttamistoimijat (mm. viranomaiset ja kouluttajat) tarvitsevat yhtenäisiä ja tehokkaita työkaluja maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaukseen. Hankkeessa toimitaan Etelä-Suomen alueella, koska hankkeen kumppanit ovat sen alueen vahvoja toimijoita, mutta hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti.

Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, joiden kotouttamisprosessiin hankkeella suoraan vaikutetaan. Hankkeen myötä maahanmuuttajille luodaan yksilöllisistä tarpeista lähtöisin olevat kotoutumispolut, jotka tähtäävät sujuvaan ja nopeaan kotoutumiseen. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja saisi välineet tehdä itsenäisiä ratkaisuja.

Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä ja tällä hetkellä heille suunnattujen kotoutumispalvelujen tarjonta on pirstaleista. Ilman tukiverkkoa sopivan koulutuksen tai myöhemmin työpaikan löytäminen voi olla vaikeaa, varsinkin kun ohjauksesta vastuussa olevat viranomaiset kärsivät huutavasta resurssipulasta. Tarjolla on melko laaja kirjo koulutusta (työvoimakoulutusta, kansansivistystyönä tarjottavaa koulutusta, rinnastuskelpoista koulutusta, kunnan järjestämää kotoutumiskoulutusta), mutta tähän asti ei ole määritelty kenelle mikäkin koulutus sopii ja millä perusteella erityyppisiin koulutuksiin maahanmuuttajat ohjataan.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kotoutumisprosessissa mukana olevat toimijat: yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, järjestöt, joiden työ tehostuu yhtenäisen alkutestausjärjestelmän ja testauskäytännön myötä.

1) Kotouttamiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset, joiden alkutestauskäytännöt muuttuvat yhtenäisemmäksi ja luotettavammaksi yhteisen testin ja arviointikriteerien myötä.

2) Yritykset, joissa toimii tai tulee lähitulevaisuudessa toimimaan maahanmuuttajia.

3) Viranomaistahot, jonka tiedonsaanti ja sen hyödyntäminen tehostuu yhtenäisen testauskäytännön myötä.

4) Ammattiyhdistykset niillä aloilla, joilla maahanmuuttajia on määrällisesti paljon, tai joilla ennakoidaan määrän lähivuosina kasvavan. Verkostoidutaan ja tarjotaan yhteistyön muotoja ohjauksessa ja neuvonnassa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 200, joista naisia 109

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 267, joista naisia 177

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kotoraide-hanke perustuu pääkaupunkiseudun toimijoiden parissa tehtyy kattavaan selvitykseen, jossa haarukoitiin eri toimijoiden tarpeita sekä selvitettiin nykyisen ohjausjärjestelmän vahvuudet ja keskeiset kehittämiskohteet.

Kotoraide-hankkeessa pyritään vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti maahanmuuttajien vastaanoton ja alkuvaiheen ohjauksen käytäntöihin.

Kotoraide-projektin tuloksena on aikuisille maahanmuuttajille tarkoitettu kokonaisvaltainen alkuvaiheen kielitaidontestaus- ja ohjauspalvelu, joka kattaa eri maahanmuuttajaryhmien palvelutarpeet ja tarjoaa sähköisen työvälineen alkuvaiheen arviointiin ja ohjaukseen.Lisäksi hankkeessa mallinnetaan erityyppisiä koulutukset eri elämäntilanteissa oleville maahanmuuttajille.

Hankekokonaisuuteen kuuluu yksilöllinen opiskeluvalmiuksien,elämäntilanteen ja yleisten opiskeluvalmiuksien kartoitus sekä kielitaidon testaus. Alkuvaiheen kielitaidon testaukseen kehitetään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin sidottu kielitaidon testi ja sen toteutusmalli sekä verkkopohjainen kielitaitotesti.Hankkeen jälkeen testi on käytettävissä maanlaajuisesti ja sen käyttöön järjestetään koulutusta.

Hankkeessa tuotteistetaan eri maahanmuuttajaryhmille tarkoitetut koulutukset. Kullekin ryhmälle laaditaan oma opetussuunnitelma sekä optimoidaan koulutuksen pituus tavoitteita vastaavaksi sekä määritellään perusteet eri koulutuksiin ohjaamista varten.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin toimijat laativat tiedotus- ja levityssuunnitelman heti projektin käynnistyessä. Tiedotussuunnitelma tarkastetaan ohjausryhmässä, ja sitä seurataan, päivitetään ja tarkistetaan säännöllisesti.Suunnitelmassa huomioidaan hankkeessa valmistuvien tuotteiden ja mallien ajankohdat ja näin pyritään tavoittamaan sellaiset kohderyhmät, joille tiedotus kulloinkin on merkittävää. Hankkeessa saatavat tulokset juurrutetaan toteuttavissa oppilaitoksissa osaksi pysyvää koulutus- ja ohjaustoimintaa mm. pilotoimalla niitä. Kukin toimija vastaa tiedotus- ja levitystyöstä omalla toiminta-alueellaan ja sitoutuu tiedottamaan hankkeesta sekä alueensa viranomaistahoille että myös työelämän yhteistyökumppaneille ja kohderyhmän edunvalvojille, järjestöille ja yhteisöille. Hanke käynnistyy kick off -seminaarilla, johon kutsutaan monipuolisesti maahanmuuttajien kanssa tekemisissä olevat tahot. Projektin aikana järjestetään work shopeja, joiden tarkoituksena on levittää tietoa hankkeessa kulloinkin saavutetuista tuloksista sekä herättää keskustelua eri toimijoiden kanssa hankkeen teemoihin liittyvistä kysymyksistä. Tilaisuudet toimivat myös palautteena, jolloin voidaan arvioida tulosten kattavuutta sekä kehittää tuloksia edelleen kohderyhmien tarpeita vastaaviksi. Hankkeen toimijat pyrkivät lisäksi edistämään hankkeen näkyvyyyttä kirjoittamalla mm. opetusalan julkaisuihin ja luennoimalla koulutustilaisuuksissa aina kun se on hankkeen toimintojen tai tulosten kannalta oleellista.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen käynnistyessä koordinaattori vastaa hankkeelle luotavista nettisivuista, jotka linkitetään partnerioppilaitosten nettisivuihin. Koordinaattori vastaa hankkeen nettisivujen päivittämisestä. Kunkin työpaketin toimintojen edetessä varmistetaan, että sidosryhmät saavat tiedon hankkeen etenemisestä sekä valmistuvista tuotteista ja malleista. Ohjausryhmässä seurataan mm. tätä tiedotustoimintaa. Tiedottaminen tapahtuu sähköisten tiedotteiden, henkilökohtaisten tapaamisten ja yhteydenottojen sekä seminaarien ja workshopien muodossa. Seminaarit ovat avoimia tilaisuuksia, joissa esitellään hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja tuotteita, ja workshopit ovat tietyille kohderyhmille (kielten opettajat, ohjaavat opettajat) suunnattuja tilaisuuksia, joissa arvioidaan tuotteiden ja menetelmien toimivuutta ja esitellään osallistujille suosituksia niiden käytöstä. Tavoitteena on kerätä palautetta ja arviota käyttäjänäkökulmasta, ja näin kehittää tuotteiden laatua edelleen. Kohderyhmänäkökulmaa selvitetään mm. pilotointivaiheessa, koulutusten aikana, erillisissä tiedotus- ja infotilaisuuksissa. Levittäminen nähdään osana laadunvarmistusta, jolloin käyttäjänäkökulma halutaan selvittää projektin aikana, jotta tuotekehitystä voidaan toteuttaa käyttäjälähtöisesti. Luotuja käytäntöjä vertaillaan myös samankaltaisiin järjestelmiin, joihin perehdyttiin ennen mallin suunnittelua. Hankkeen päättyessä syksyllä 2010 järjestetään loppuseminaari, jossa tuotteet ja menetelmät lanseerataan.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 388 530

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 272 645

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 420 140

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 298 723

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projekti ylsi tavoitteisiinsa aikataulun mukaisesti. Hankkeen päätyttyä voidaan todeta, että projektin sisäisessä yhteistyössä onnistuttiin, koska työssä pystyttiin käyttämään monia kokeineita asiantuntijoita, joiden parhaat tiedot saatiin kerättyä hankkeet tuotteisiin.
Hanke kehitti uuden alkutestausmenettelyn, seitsemän kotoutumisraiteen ohjauskriteerien kuvaukset, raiteelle ohjaukseen tarvittavan haastattelumallin ja oheistestit ja suomen kielen lähtötaitotasotestit. Suomen kielen testit koostuvat puhumisen, kirjoittamisen, tekstin ja puheen ymmärtämisen testeistä. Ymmärtämistaitojen testit ovat sähköisessä muodossa, mutta tekstin ymmärtämisen osakokeen voi tarvittaessa tehdä myös paperiversiona. Testeihin liittyy myös arviointiopas, jossa selvitetään testien tarkoitusta, käyttörajoitteita ja arvioinnin perusteita.

Raiteille ohjauksen kriteerit perustuvat pitkälti hankkeen puitteissa järjestettyihin pilottikoulutuksiin. Pilottikoulutusten kokemusten valossa hanke suosittaa, että tulevaisuudessa harkittaisiin myös nk. nopeasti etenevää raidetta, joka antaisi erityisen hyvin koulutetuille maahanmuuttajille mahdollisuuden edetä kotoutumiskoulutuksessaan korkeammalle kielitaitotasolle, jotta mahdollisuus esim. akateemisten opintojen täydentämiseen olisi nykyistä juohevampaa. Myös vailla perusopetuksen todistusta olevat maahanmuuttajanuoret ja pitkään kotona lapsia hoitavat vanhemmat hyötyisivät heille kohdistetusta kotoutumiskoulutuksesta.