Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10747

Projektin nimi: Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: S. ja A. Bovalliuksen säätiö/Bovallius-ammattiopisto Turku

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0166055-3

Osoite: Vähäheikkiläntie 50

Puhelinnumero: (02) 274 1100

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.bovallius.fi

Projektin kotisivun osoite: Toistaiseksi projektin sisäinen Moodle oppimisympäristö.

Vastuuhenkilön nimi: Eino Hietalahti

Asema: Projektipäällikkö

Sähköposti: eino.hietalahti(at)bovallius.fi

Puhelinnumero: 050 - 410 9317

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Peruskoulun yläasteiden opinto-ohjaajat ja erityisopettajat, ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajat ja erityisopettajat, ammattiaineiden opettajat, nivelvaiheen tukena työskentelevät henkilöt, työpajoilla nuorten parissa työskentelevät yksilö- ja työvalmentajat. Jossain määrin sosiaali- ja työhallinnon tehtävissä työskentelevät.

Projektin kohderyhmänä ovat myös sellaiset kuntien päättäjätahot, jotka määrittelevät nuorten kanssa tehtävän työn toimintamalleja ja rahoituksen kohdentamista koulutukseen ja nivelvaiheen toimintaan. Samoin tavoitteena on vaikuttaa valtion tasolla päättäjien ajatteluun ja tavoitella samalla myötävaikuttamista taloudellisten resurssien uudelleenkohdentamiseksi koulutuksesta syrjäytyvien toimivien etenemisteiden mahdollistamiseksi eli kohderyhmänä pidetään myös valtion hallinnon toimijoita sekä poliittisen sektorin päättäjiä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Varsinaisen kohderyhmän kohteena välillisenä kohderyhmänä ovat opintojensa kanssa vaikeuksiin joutuneet ja sellaiset nuoret, jotka eivät ole löytäneet etenemistietä peruskoulun jälkeen. Välillisen kohderyhmän ikähaarukka on 14 - 25 vuotiaat.

Välillisenä kohderyhmänä ovat lisäksi koko Manner-Suomen ohjelma-alueen toimijat: kehitettyjä toimintamalleja levitetään seminaarien ja tapaamisten kautta koko projektin ajan. Erityispainotus on työpajojen ja oppilaitosten yhteistyön lisäämisellä tekemällä oppimisen mallien levittämiseksi ja tekemällä hankitun osaamisen dokumentoinnin ja todentamisen kehittämiseksi eri toimijoiden toiminnassa. Yhteistyötä tehdään myös Itä-Suomen ohjelmassa toimivien tahojen kanssa (mm. Kuopion ja Svenska Produktionsskolanin kanssa asiasta on jo sovittu suullisesti).

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 178, joista naisia 110

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 12, joista naisten työpaikkoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 6, joista naisten tutkintoja 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön -projektissa kehitetään vaihtoehtoisia tekemällä oppimiseen perustuvia koulutusväyliä nivelvaiheeseen tulossa olevien ja ammatillisissa opinnoissaan vaikeuksiin ajautuneiden syrjäytymisuhan alaisten nuorten tarpeisiin. Hankkeessa toimivat alueelliset yhteistyöverkostot työstävät yksilötasolla nuoren kanssa sopivia etenemismalleja tähtäämällä ammatillisen koulutuksen suorittamiseen tai tämän näyttäessä liian kaukana olevalta tavoitteelta, sellaisten ammatillisten valmiuksien saavuttamiseen, jotka mahdollistavat työllistymisen, ja jotka samalla mahdollistavat myös jatkopolun tutkintoon.

Hankkeen keskeiset toimijat ovat ammatillisia oppilaitoksia ja (nuorten) työpajoja. Osa toiminnoista toteutetaan alueen yrityksissä harjoittelujaksoina, ammatillisen oppilaitoksen hyväksyminä työssäoppimisjaksoina ja tuetun oppisopimuksen mukaisena työskentelynä. Työvoimatoimistot, työvoiman palvelukeskukset ja sosiaalitoimistot ovat yhteistyöpartnereina aina tarvittaessa. Moniammatillinen yhteistyö on hankkeen keskeisiä teemoja.

Hankkeen juuret ovat Equal-ohjalmasta rahoituksensa saaneessa Opequal-projektissa, jossa aloitettiin nivelvaiheen toiminnan kehittäminen (nivelohjauksen toimintamalli) ja ammatillisten opintojen osien siirtäminen toteutettaviksi työpajoilla. Tämän toiminnan mahdollistamiseksi opintosuunnitelmia alettiin purkamaan ja kirjoitettiin niitä selväkieliseen muotoon siten, että ne olivat helpommin ymmärrettävissä ja toteutettavissa työpajoilla. Tässä projektissa opintosuunnitelmien purkua jatketaan ja laajennetaan niin, että loppuvaiheessa niitä olisi mahdollisimman kattava valikoima. Puretut opintosuunnitelmat mahdollistavat opintojen siirtämisen osittain sekä työpajoille että selvästi nykyistä laajemmassa mittakaavassa myös työpaikoille työssäoppimisen järjestelyihin tukeutuvasti. Samalla kehitetään tekemällä oppimisen dokumentointia, jonka laadun parantaminen on välttämätön edellytys osaamisen todentamisen näkökulmasta.

Osana hankkeeseen kuuluu myös tuetun oppisopimuksen jatkokehittäminen, joka niin ikään hyödyntää purettuja opintosuunnitelmia. Nuori saa oppisopimuksen ajaksi käyttöönsä työpajan yksilövalmennuksen tuen.

Käytössä on 3-ohjelmassa toteutetun Toinen aalto -hankkeen mukainen opinto-ohjaajien koulutus. Koulutuspakettia viedään myös mukana olevien alueiden ulkopuolelle. Muutenkin toimintamallien levittämiseen kiinnitetään erityishuomiota ja projektin toimijoiden asiantuntemus on käytettävissä koko valtakunnan alueella.

Arviointi toimii koko projektin ajan sisäisenä arviointina, jonka apuna on perustettava asiantuntijaryhmä, jonka kautta käytössä on yliopistotasoinen asiantuntemus.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotuksen tärkeimpänä kohteena projektin alkuvaiheessa on yhteistyössä mukana olevien organisaatioiden henkilöstö. Opettajien ja ohjaajien tietoisuus kehitettyjen toimintamallien mahdollisuuksista ja yhteistyön merkityksestä pitää saada konkretisoitua, jotta todellinen yhteistoiminta käynnistyisi.

Vuoden 2009 alusta lukien aloitetaan alueellisten seminaarien järjestäminen Manner-Suomen ohjelma-alueella (myös Itä-Suomessa, jos rahoittaja tämän sallii). Seminaareja järjestetään vuosittain, ja tavoitteena on se, että eri alueilla päättäjät näkisivät uusien toimintamallien edut ja toimijat muokkaisivat omia toimintamallejaan ja rakenteitaan hyödyntämään yhteistyön mahdollisuudet.

Tiedottaminen toteutetaan osittain yhteistyössä Turun ammatti-instituutin sisarprojektin kanssa (mikäli molemmat saavat rahoituksen). Projektit tekevät muutenkin laajaa yhteistyötä koulutuksesta syrjäytymisen problematiikan parissa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Syksy 2008: Tiedotus toteutuspaikkakunnilla nuorten parissa toimijoille, opojen, opettajien, ohjaajien ja valmentajien sitouttaminen. Laajempi tiedotus toteutuspaikkakunnilla toimijatahoille ja sidosryhmille, tiedotetaan ja neuvotellaan myös kuntapäättäjätahoilla.
Vuosi 2009: kolme toteutuspaikkakuntien ulkopuolella järjestettävää tilaisuutta. Vaikuttaminen kuntien ja valtakunnan päättäjien tasolla sekä tilaisuudet virkamieskunnalle
Vuosi 2010: kolme toteutuspaikkakuntien ulkopuolella järjestettävää tilaisuutta. Vaikuttaminen kuntien ja valtakunnan päättäjien tasolla sekä tilaisuudet virkamieskunnalle. Tehostettu tiedottaminen oppilaitosten suuntaan.
Vuosi 2011: tehostettu tiedottaminen toteutuspaikkakunnilla erityisesti oppilaitosten suuntaan, paja/oppilaitosyhteistyön sekä monialaisen yhteistyö edistäminen sekä vaikuttaminen rakenteiden joustavoittamiseksi kuntien ja valtakunnan tasolla, päätösseminaari. Pyritään saamaan valmiiksi projektin oma julkaisu.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 628 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 627 804

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 715 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 717 013

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tiivistää yhteistyötä oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä sekä kohentaa toiminnallisen oppimisen kautta saadun ammatillisen osaamisen asemaa ja vertailtavuutta periteisessä ammatillisessa koulutuksessa saatujen tietojen ja taitojen kanssa. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa jäi suunniteltua ohuemmaksi Oulun aluetta lukuunottamatta, mutta toisaalta se on tiivistynyt useilla paikkakunnilla koko ajan hankkeen päättymistä kohden. Tavoitteet työpajojen ja muiden kolmannen sektorin toimintojen kehittämisessä ylitettiin. Useilla työpajoilla voidaan tällä hetkellä kerryttää ammatillista osaamista yhteismitallisesti ammattioppilaitoksissa kertyvän osaamisen kanssa.

Bovalliuksessa kehitettyä opinnollistamisen mallia vietiin valtakunnalliseen tietoisuuteen ja tuetun oppisopimuksen mallia kehitettiin edelleen. Opinnollistamisen avuksi suunniteltu taulukoitu opetussuunnitelma on käytössä hankkeen päättyessä vähintään viidellätoista paikkakunnalla, minkä lisäksi se on toimitettu yhdeksi esimerkiksi OPH:n tekeillä olevien ammatillisen koulutuksen sivustoille. Hankkeen aikana yhteistyössä Monet polut ammattiin -hankkeen kanssa avatut kymmenen koulutusalan opetussuunnitelmat on jaettu vastikkeetta niistä kiinnostuneille toimijoille ja muille hankkeille. Mm. Varsinais-Suomessa toiminut MAST-hanke on välineenä maakunnallisen ohjaus- ja toimintamallin rakentamisessa omalle alueelleen edistämään oppilaitosten ja työpajojen yhteistyötä ja toiminnallisen oppimisen asemaa.

Hankkeen kehittämien toiminnallisten oppimisympäristöjen opinnollistamiseen tähtäävien mallien levittämistä on tehty aktiivisesti koko ohjelma-alueella sekä toimijoiden keskuudessa että hallinnossa. Yhteyttä on pidetty hankkeen aikana myös ministeriöiden ja poliittisen sektorin kanssa. Mm. nykyinen opetusministeri tuntee opinnollistamisen toimintaidean pääpiirteet.

Avatut ammatilliset opetussuunnitelmat osoittautuivat ennakoituakin monikäyttöisimmiksi. Ne sopivat ammatinvalinnan työvälineiksi sekä yläkouluissa että TE-toimistoissa. Niitä voidaan ammatillisissa oppilaitoksissa opettajien työvälineinä ja opiskelijoiden henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tekemisen apuna. Ennen kaikkea ne kuitenkin ovat toiminnallisten oppimisympäristöjen analysoinnin ja siellä tapahtuvan opetussuunnitelmien mukaisen oppimisen suunnittelun apuna ja luovat samalla yhteistä kieltä ja käsitteistöä oppilaitosten ja työpajojen yhteistyön helpottamiseksi.

Hanke kokosi toimintansa aikana samantyyppisiä hankkeita ja saman problematiikan parissa työskenteleviä organisaatioita Synergiaverkostoksi, jonka kolmessa seminaarissa oli kussakin mukana 80-90 henkilöä. Seminaareissa järjestettiin ajankohtaista koulutusta ja vaihdettiin hyviä käytäntöjä. Keskeisenä teemana oli myös yhdessä vaikuttaminen. Syyskuun 2009 seminaarissa mm. laadittiin yhteinen julkilausuma, joka toimitettiin kaikille kansanedustajille ja ao. ministeriöihin.