Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10748

Projektin nimi: MOMA Monikulttuurisuus on mahdollisuus

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2009 ja päättyy 30.6.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Turun Aikuiskoulutussäätiö / Turun Aikuiskoulutuskeskus

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0142247-5

Osoite: Kärsämäentie 11

Puhelinnumero: 02070129200

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.tuakk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.mediaryhma.fi; www.ulkomainentyovoima.fi

Vastuuhenkilön nimi: Marja-Liisa Pentti

Asema: Toimialajohtaja

Sähköposti: marja-liisa.pentti(at)tuakk.fi

Puhelinnumero: 0207129380

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Åboland-Turunmaan, Turun, Vakka-Suomen, Loimaan

Kunnat: Kustavi, Masku, Naantali, Loimaa, Paimio, Mynämäki, Nousiainen, Laitila, Koski, Tl, Oripää, Aura, Marttila, Kaarina, Lieto, Turku, Vehmaa, Rusko, Pöytyä, Pyhäranta, Raisio, Taivassalo, Sauvo, Somero, Uusikaupunki, Salo, Länsi-Turunmaa, Kemiönsaari

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin yritysverkostoon kuuluvien yritysten ja liittojen kautta tavoitettavat avainhenkilöt, joita ovat esim. luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, työnjohto sekä vastaavassa asemassa olevat henkilöt. Tavoitteena on parantaa avainhenkilöiden jaksamista ja vuorovaikutustaitoja esim. muutos- ja kriisitilainteissa sekä antaa heille eväitä hankalien tilanteiden hoitamiseen erilaisissa työkulttuureissa - siellä, missä on mukana erilaisia työntekiöitä ja joille viestiminen on erilaista kuin täysin kotimaiselle työyhteisölle.
Täsmäyrityksiä 2-4: ISS Oy, L&T Oy. Loput täsmäyritykset rekrytoidaan mukaan projektin kuluessa.
Työyhteisöjen ulkomaalaisia työntekijöitä rekytoivat, perehdyttävät ja kaikin tavoin auttavat henkilöt.
Suomalaiset työntekijät yrityksissä, muissa organisaatioissa ja yhdistyksissä sekä kuntien työntekijät. Työntekijät voivat olla joko osa monikulttuurista työyhteisöä tai heillä voi olla esim. asiakkaina ulkomaalaisia henkilöitä.

Ulkomaalaiset työssä olevat henkilöt, Suomeen saapumisen perusteista riippumatta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Mediajulkisuuden myötä suuri yleisö
Kaarina-lehti, Yle, Aamuset. Neuvotteluja tullaan käymään Turun Sanomien ja Turkulaisen kanssa.
Työmarkkinajärjestöt: SAK, JHL, PAM, Metalliliitto ja mahdollisuuksien mukaan Rakennusliitto.
Ulkomaalaiset, jotka työskentelevät tai hakevat työtä Suomessa tai muuten tarvitsevat apua työhön tai edunvalvontaan liittyvissä asioissa.
Työssä olevat maahanmuuttajat ja heidän perheenjäsenensä
Poliittiset päättäjät: yritetään tavoittaa alueellisia ja valtakunnallisia päättäjiä (valtuustot, lautakunnat ja kansanedustajat) ja saattaa heidän tietoonsa monikulttuurisen työyhteisön erityispiirteitä.
Ulkomaalaiset, jotka ovat em. liittojen jäseniä ja työssä tai työttöminä Suomessa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 94, joista naisia 76

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 211, joista naisia 127

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Monikulttuurisuus on mahdollisuus (MOMA) -projektin avulla pyritään vaikuttamaan ulkomaalaisen työvoiman rekrytointi-, perehdytys- ja sopeutumisprosesseihin työpaikoilla. Tähän päästään vahvistamalla yritysten avainhenkilöiden monikulttuurisuusosaamista. Avainhenkilöitä ohjataan näkemään erot ja yhtäläisyydet toisaalta työyhteisön ulkomaalaisten työntekijöiden sopeutumishaasteissa ja toisaalta suomalaisten suvaitsevaisuudessa muualta tulleita kohtaan. Työyhteisön toiminnan lisäksi parannetaan henkilöstön kykyä kohdata ulkomaalaisia asiakkaita. Tavoitteena on, että toimintaympäristöt työpaikoilla selkiytyvät ja toimintatavat muuttuvat myönteisempään suuntaan niin, että työpaikoilla on hyvät edellytykset toimia moniarvoisessa ja monikulttuurisessa työyhteisössä ja yhteiskunnassa.

Projektin pääkohderyhmät ovat:
1) Turun talousalueen monikulttuuriset työpaikat, joissa on ulkomaista työvoimaa tai joilla on ulkomaisia asiakkaita.
2) Työpaikkojen avainhenkilöt (luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, työnjohto tai muussa vastaavassa asemassa olevat henkilöt).
3) SAK:n alaiset ammattiliitot Metalliliitto, PAM ja JHL. Henkilökohderyhmänä on liittojen jäsenistö, suomalaiset ja maahanmuuttajajäsenet. Työnantajien edustajana mukana on EK.

Välillisinä kohderyhminä nähdään mm. yleinen mielipide työpaikoilla, poliittiset päättäjät ja suuri yleisö.

Työmarkkinajärjestöille ja niiden jäsenille järjestetään monikulttuurisuustietoiskuja, - work shopeja sekä -seminaareja.

MamuMEDIA-tiedottajaryhmä tiedottaa monikulttuurisuusasioista mediassa/netissä.

Projektissa käännetään tarvittaessa tärkeiksi katsottuja ja työhön liittyvää materiaalia. Materiaalista tiedotetaan ja sitä levitetään yhteistyökumppaneille.

Projektissa kootaan keskeistä työperusteiseen maahanmuuttoon ja ulkomaalaisten rekrytointiin sekä ulkomaalaisten työskentelyyn liittyvää nettipohjaista materiaalia sähköiseen tietopankkiin.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotuksen perusperiaatteet ovat seuraavat: avoimuus ja rehellisyys, nopeus, ajantasaisuus sekä vuorovaikutteisuus. Tiedotus jakaantuu kahteen osaan: sisäiseen eli yhteistyökumppanien väliseen ja ulkoiseen eli välittömiin ja välillisiin kohderyhmiin kohdistuvaa.

Sisäinen ja ulkoinen tiedotus ovat toisiaan tukevia ja molempien tarkoitus on edesauttaa ja tukea hankkeen onnistumista sekä projektissa syntyvien hyvien käytäntöjen levittämistä.

Tiedotuksen keinoiksi valitaan aina tiedotettavan asian ja kohderyhmän mukaan.

Tiedotuksessa käytetään muun muassa seuraavia tiedotuskanavia: Internet, erilaiset tilaisuudet
ja seminaarit, artikkelit yhteistyökumppaneiden lehdissä, erilaiset yhteistyöverkostot (esim. Monikulttuurinen neuvottelukunta, maahanmuuttajayhdistykset, maahanmuuttajien edunvalvontaan liittyvät yhteisöt). Median (tv, radio ja paikallislehdet) käyttö tiedotuskanavana on merkittävä jo projektin konkreettisessa toiminnassa. Lehtimainoksia voidaan myös tarvittaessa käyttää tiedotustarkoituksessa.

Tiedotusvastuu ja tiedotussuunnitelman toimeenpano on projektivastaavalla ja suunnitteluryhmällä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tavoitteena on levittää projektin aikana syntyviä hyviä käytäntöjä ja luoda yhteistyöverkkoja. Näiden avulla projektissa syntyviä hyviä käytäntöjä voivat projektin päättymisen jälkeenkin hyödyntää niin projektissa mukana olleet organisaatiot kuin muutkin ulkomaalaisten kanssa työskentelevät tahot.

Tietopankki tulee olemaan tärkeä levittämisen kanava ulkomaista työvoimaa käyttäville yrityksille ja ns. suurelle yleisölle.

Levittämisen kohderyhmät ovat yritykset, työvoimaviranomaiset, rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyritykset, ammattiliitot ja -järjestöt, maahanmuuttajien kanssa työskentelevät organisaatiot sekä suuri yleisö, poliittiset päättäjät ja tiedotusvälineet.

Syntyvien hyvien käytäntöjen levittämisessä käytettävät keinot valitaan aina levitettävän asian ja kohderyhmän mukaan.

Levittämistä tapahtuu koko projektin ajan. Esimerkkeinä: projektin aikana käännetyt materiaalit annetaan yritysten, liittojen ja tahojen käyttöön,ilmoituksilla tiedotusvälineissä, erilaisissa tilaisuuksissa, tietopankin kautta, mediaryhmäläisten tekemien juttujen tai mediainfojen avulla paikallisissa lehdissä, radiossa ja tv:ssä sekä ajankohtaistiedotteiden jakelu täsmäyritysten ulkomaisille työntekijöille, tiedottaminen poliittisille päättäjille ja työnmarkkinajärjestöjen jäsenistöille.

Varsinainen tiedotus- ja levittämiskampanja toteutuu koko projektin ajan vuonna 2010 ja 2011 eri tilaisuuksista tiedottamisen ja levittämisen kautta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 230 388

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 226 521

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 237 388

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 235 175

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Monikulttuurisuus on mahdollisuus eli MOMA -hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan ulkomaalaisen työvoiman rekrytointi-, perehdytys- ja sopeutumisprosesseihin Turun seudun työpaikoilla.

MOMAn pääkohderyhmiä oli kaksi: työpaikkojen avainhenkilöt, joita olivat luottamusmiehet, palveluesimiehet, työsuojeluvaltuutetut tai vastaavassa asemassa olevat henkilöt sekä työssä olevat ulkomaalaistaustaiset henkilöt.

Tavoitteena oli tarjota valituille kohderyhmille tietoa monikulttuurisuudesta niin, että työyhteisöjen avainhenkilöiden monikulttuurisuusosaaminen vahvistuu ja että ulkomaalaiset työntekijät saadaan sujuvammin sopeutumaan suomalaiseen työelämään. Toisaalta tavoitteena oli lisätä työssä olevien ulkomaalaisten tietoisuutta suomalaisesta työelämästä, työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista.

MOMAn toimenpiteitä ja aihepohjaa ohjasi yleismaailmallisen vaikean taloudellisen tilanteen tuomat ongelmat työpaikoilla, päällimmäisinä uhka työn loppumisesta, ei-toivotut muutokset työyhteisössä sekä mahdolliset lomautukset ja irtisanomiset.

Kohderyhmiltä saadun palautteen mukaan ulkomaalaisia työntekijöitä koskevat pääsääntöisesti samat ongelmat kuin suomalaisiakin työntekijöitä. Näin ollen monikulttuurisuusasiat kytkettiin osaksi akuutteja aiheita, joissa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden erityisvaatimukset käsiteltiin osana kokonaisuutta. Tämä oli merkittävä huomio kohderyhmän tavoitettavuuden varmistamiseksi.

Avainhenkilöille ja työssä oleville ulkomaalaisille räätälöitiin erilaisia tilaisuuksia laajoista seminaareista work shop -tyyppisiin pienryhmäohjauksiin. Tilaisuuksiin osallistui lähes 500 henkilöä noin sadasta eri organisaatiosta.

MOMAn tuloksena syntyi avainhenkilöiden verkosto, jolle järjestettiin räätälöityjä tilaisuuksia.

MOMAan sisältyi ulkomaalaisten media-alalla toimivien henkilöiden muodostama Mediaryhmä. Ryhmän toiminnan tavoitteena oli suuren yleisön eli kansalaisten monikulttuurisuustietouden lisääminen maahanmuuttajien itsensä tuottaman kansalaisjournalismin myötä. Mediaryhmä toimi myös projektin tilaisuuksissa raportoijana ja välitti tietoa nettisivuillaan. Ryhmää ohjasi ammattitoimittaja.

Ammattiliittojen edustajat olivat projektin toteutuksen ja onnistumisen kannalta merkittävimmät yhteistyökumppanit . SAK, JHL, PAM ja Metalliliitto osallistuivat aktiivisesti sekä suunnitteluun, tiedotukseen ja markkinointiin että tulosten levittämiseen. Yhteistyöverkostossa oli mukana myös EK.

Yritysyhteistyö toteutettiin pääosin ISS Palvelut Oy:n kanssa. Yhteistyön fokuksena oli ulkomaisten työtekijöiden perehdyttäminen ja vuorovaikutus työyhteisössä. Keinoina käytettiin mm. tulkkausapua perehdytystilaisuuksissa, käännöksiä, palveluesimiesten tietotaitotason kasvattamista sekä luottamusmiesten monikulttuurisuustietouden lisäämistä seminaareissa ja work shopeissa.

MOMAssa luotiin nettipohjainen tietopankki, jonka aiheena on Ulkomainen työvoima Suomessa. Kyseessä on linkkisivusto, jonka toivotaan olevan avainhenkilöiden apuna ja tiedon hankinnan lähteenä, kun kyseessä on ulkomaalaista työvoimaa koskevia asioita.

Ulkomaalaisten työntekijöiden asemasta Suomessa luotiin keskusteluyhteys Turun Viro-Keskuksen ja Venäjän pääkonsulin kanssa.